safira86

Meillä on tarkoitus toimia niin, että hääpari kiirehtii vanhempiensa kanssa ensimmäisenä juhlapaikalle ja sitä mukaan kuin vieraita saapuu, niin pääsevät onnittelemaan ja sitten omalle paikalle maljan kanssa.

Alunperin oli tarkoitus, että kuvaus on ennen vihkimistä, mutta nyt meille on tulossa koko päivä kuvaaja, jolloin potretteja pystyy ottamaan pitkin päivää/iltaa. Sulho on nyt ilmoittanut haluavansa nähdä minut ja hääpukuni vasta alttarilla, joten yöt ja aamut vietetään eri paikoissa ja alttarilla nähdään ensimmäistä kertaa

Scagliettan vaihtoehdoista ottaisin viimeisen, on aivan ihanan näköinen

Itse voin suositella lämpimästi Tikkurilassa sijaitsevaa Korukaivosta. Itse teetin heillä sormuksen, alkuperäinen idea oli heidän omasta mallistosta, johon tehtiin muutoksia. Sormus tuli maksamaan 450 euroa. Kotisivut löytyy Täältä

Itse olen kerran jättänyt menemättä ystäväni polttareihin, koska kutsua häihin ei tippunut. Kutsun puuttuminen ei olisi häirinnyt millään tavalla, jos 1. En olisi ollut ainut tästä polttariporukasta, joka ei saanut kutsua häihin 2. Polttarit eivät olisi ollut niin kalliit (n. 170€ + omat ruuat/juomat/matkat) kuin tälle morsiammelle ja ohjelmassa ei kuitenkaan ollut varsinaisesti yhteis tekemistä vaan erikoisjuttuja vain morsiammelle 3. Häät olisi ollut pienet eli vain lähisuku + muutama paras kaveri, mutta nämä häät oli lähemmäs 200 hengen häät, jossa oli kutsuttu kuulemma ties ketä serkun kaimoja (tämä kuultu morsiammen suusta) 4. kysyessäni morsiammelta kutsusta, hän olisi asian selittänyt kauniisti, mutta totesi hyvin tylysti tähän tyylii "no johonkin se kutsuttavien raja piti vetää ja ei olla oltu viime aikoina niin läheisiä" Näiden juttujen ja varsinkin morsiammen kommentin jälkeen, tuli itselleni olo, että olen vain maksajana polttareissa ja kukaan ei minua sinne oikeasti halua.

Itselleni on tehty muutama puoli-ammattilainen meikin ja käyttänyt Lumenen meikkivoidetta pohjana, hyvin on kestänyt aamupäivästä pitkälle yöhön ilman suurempaa korjailua. Mikään meikkihän ei koko päivää pysy samanlaisena, vaan sitä joutuu hieman korjailemaan puuterilla.

Meillä vihkiminen Helsingissä Hyvän Paimenen kirkossa 14.2.2009, mutta juhlat sitten Vantaan puolella Wanhassa Bäckbyssä

Vaikka itse olen ns. ensimmäisellä kierroksella, niin meidän vihkikaavaan valitaan tuo toinen vaihtoehto, jossa ei puhuta kuolemasta. Jollain tavalla en halua yhdistää häitäni ja puhetta kuolemasta

Meille tulee oma auto hääautoksi tai sitten isäni lainaa töistään uudemman samanlaisen ajoon. Mutta ei kuitenkaan ajateltu vuokrata mitään

Uutta: Kengät, Laukku Vanhaa: puku, viitta Lainattu: Kaulakoru äidiltä Sinistä: löytyy alusvaatteista sekä sukkanauhasta

Aluksi meillä oli miehen tarkoitus nähdä puku ennen kirkkoa valokuvassa, mutta nyt kun meille on tulossa koko päiväksi ammattikuvaaja, niin sulho haluaa ehdottomasti nähdä puvun vasta kirkossa

Kyllä se hieman harmittaa, jos ei ensi helmikuussa olisi lunta, mutta ei päivä siitä pilalle mene. Meillä ei varsinaisesti ole lumi/talvi-teema, vaan käytämme väreinä valkoista (=lunta) ja vaalean sinistä (=jäätä). Kuitenkin tärkeintä päivässä on se, että saamme toisemme

Itse puen puvun vanhempieni luona ylle, tehdään sinne yläkertaan kaason kanssa hössötys huoneet

Ostin parhaalle ystävälläni kirjan ystävyydestä ja kirjoitin korttiin toiveen, että hän seisoisi rinnallani hääpäivänäni Myöntävän vastauksen sain

Kenelläkään kokemuksia Vantaankosken seurakunnan papeista? Haussa olisi mielummin rento ja huumorin tajuinen pappi, kuin jäykkä ja kaavoihin kangistunut.

Itselläni on kaksi värinen kihla eli sormuksen molemmat reunat valkokultaa ja hieman korkeampi keltakultainen keskusta. Vihkiksi tulee keltakultainen sormus, jossa on kuitenkin timanttien vieressä hieman valkokultaa, jotta timantit näkyvät kauniimmin

Kaasokseni pyysin läheisimmän ja rakkaimman ystäväni, joka voisi olla vaikka siskoni. Sen verran läheisiä ollaan ja kauan tunnettu Luotan täysin tähän ihmiseen ja tiedän, että hän on tukenani.

Kihlassa lukee Sulhon nimi + 6.3.2007 Vihkissä lukee Morsian & Sulho 14.2.2009

Meillä mies ei halua uutta sormusta, vaan haluaa kihlasta myös vihkin

Itse luulin, ennen kuin aloin omia häitä järjestelmään ja täällä pyörimään, että siviilivihkiminen on arkinen ja karu tilaisuus kauheassa betonisessa virastotalossa, jossa käydään pikaisesti arkivaatteissa ruokatunnilla Täällä olen sitten saanut huomata, että mielikuvani on ollut täysin väärä. Kun lukee teidän kirjoituksia siviilivihkimisistä (esim. elopen kuumailmapallo vihkiminen jne), niin olen huomannut että siviilivihkimisestä saa kauniin, romanttisen ja persoonallisen tilaisuuden, jos vain haluaa. Uskon, että osalla siviilivihkimisen arvostelijoista tilanne on sama kuin itselläni aikaisemmin. Kun ei ole kokemusta ja tietoa, niin mielikuva ei välttämättä ole sieltä positiivisimmasta päästä. Mutta älkää antako arvostelijoiden pahoittaa mieltänne, vaikka se ei ole helppo. Se on teidän päätös ja pitää toimia sen mukaan mikä itselle tuntuu luonnollisimmalta ja parhaalta. Kyseessä on kuitenkin teidän suuri päivä

Margot on hienosti osannut tiivistää, sen mitä ajattelen Itselleni kirkkoon liittyy jokin suurempi juttu, jota en osaa selittää järkevästi. Kirkko on tuonut pahoina hetkinä toivoa paremmasta, että kyllä se aurinkokin joskus sinne risukasaan paistaa. Joten haluan tämän toivon myös elämäni hienoihin hetkiin mukaan

Cabriella Tuon off shoulders-puku on aivan ihana. Onko kenen malli?

Meillä molempien sukunimet ovat perinteisiä ja yleisiä -nen päätteisiä, joten kummankaan sukunimellä ei erikoisuuden vuoksi ollut etulyönti asemaa yhteistä nimeä valitsettaessa. Periaatteessa olisimme voineet vetää pitkää tikkua. Päädyimme miehen sukunimeen loppujen lopuksi perinteen vuoksi. Yhdysnimi ei ollut vaihtoehto meillä, koska siitä olisi tullut mielestämme nimihirviö.

Näin vieraan näkökulmasta tulin kirjoittamaan. Kahdissa naispari häissä vieraana olen saanut olla ja molemmat parit olivat pukeutuneet oman tyylinsä mukaan. Ensimmäisen parin tyylissä on ihan selkeä ero eli toinen heistä pukeutuu naisellisemmin (hameita, korkeita korkoja jne) ja toinen hieman miehekkäämmin (en ole koskaan nähnyt hänellä korkoja kengissä tai hametta). Heillä naisellisempi oli pukeutunut perinteiseen a-linjaiseen morsiuspukuun ja toinen heistä pukeutui mustaan frakkiin. Mielestäni heidän vaatteet kuvasit heitä itseään eikä mieleen tullut aloittajan esille ottamaa mies-nainen-asetelmaa. Toisen parin kohdalla tyylit ovat hyvin samanlaiset ja molemmat ovat hyvinkin naisellisia. He olivat hankkineet kauniit lilan väriset iltapuvut, joissa hieman runsaampi helma ja pienet laahukset. Iltapuvut istuivat todella upeasti heidän normaaliin tyyliin. Mielestäni pari voi pukea ylleen ihan mitä itse haluvat on se sitten kermakakku-unelma/frakki/iltapuku/jotain muuta. Pääasia, että vaatteen kantaja viihtyy asussaan ja saa toteuttaa sen oman hääpukeutumis unelmansa samalla tavalla kuin heteroparitkin Mambo5, olisiko mahdollista että esim. sinä pukeutuis valkoiseen frakkiin ja puolisosi mustaan? Voisi olla hyvännäköinen yhdistelma

Meillä koira menee hoitoon jollekin tutulle ihmiselle tai sitten koirahoitolaan, vielä ei olla päätetty tai kyselty tarkemmin, kun aikaa tässä kuitenkin on Meidän koira ei pärjää hääpäivää ja hääyötä sillä, että joku käy sitä vähän ulkoiluttamassa, kun on sosiaalinen ja touhuava luonteinen. Tarvii aivotyöskentelyä ihmisen kanssa sekä muuta seurustelua. Tosin hääjuhlaan osallistuminen ei ole vaihtoehto, kun on aikamoinen hösöttäjä ja riehaantuu helposti isossa porukassa.