tässä on muutama juttu johon minun tietenkin on pakko kommentoida.. eli siis kyllähän avoliitossa sitoudutaan yhdessä lapsiin(siinä missä avioliitossakin) jos niitä on ruvettu hankkimaan, lapsen saaminen on kuitenkin elinikäinen sitoumus toiseen henkilöön, siitä ei noin vain erota toisin, kun taas avioeroja syntyy vuosittain monia.. ja voihan avoliittokin olla rakastava, jonka eteen tehdään töitä.. meillä on mieheni kanssa vuoden ikäinen tytär, jo ennen kuin rupesimme yrittämään lastamme tiesimme että menemme naimisiin jossain vaiheessa, mutta se ei mielestämme ollut ensi sijainen tarve.. moni kauhisteli sitä kun emme ole naimisissa..mielestäni se on vanhanaikaista ja minä halusin näin päin... on ihanaa että tyttäremme voi olla hääpäivänämme mukana tuossa ihanassa juhlassa ja hän tepastelee pienillä jaloillaan kirkon käytävää pitkin prinsessamekko päällään.. mutta jokaisellahan on omat vakaamuksensa ja mielipiteensä..
