lumiomena

Mulla on jo sormus hankittuna ja siinä isompi keskikivi on aika lailla koholla. Ei ole vielä käytössä tietty, vaan vasta vihkimisen jälkeen, mutta tosiaan mietityttää, että mitä jos se johonkin tarttuu. Ei vaan muakaan mikään muu malli miellyttänyt, joten tuohon pitää sitten totutella ja opetella tarvittaessa vähän varomaan.

Olisin kans kiinnostunut vartalomeikkivinkeistä! Olkaimeton puku on tulossa ja selän ja olkapäiden näpyt häiritsevät. Koitan parantaa vielä ruokavaliota ennen häitä, mutta en tiedä auttaako tarpeeksi.

Huh, mulla alkaa ihan tosissaan iskeä paniikki puvun etsimisen kanssa. Häihin on enää alle 4 kuukautta ja päätös olisi pakko tehdä nyt, jotta puku ehditään tilata tehtaalta. Olen käynyt neljässä eri liikkeessä ja yhdessä niistä on löytynyt useita hyviä vaihtoehtoja. Tuolla samassa paikassa olen käynyt sovittamassa jo kolme kertaa ja tälle viikolle on varattu vielä neljäs aika. Onneksi henkilökunta on ollut todella ystävällistä ja ymmärtäväistä, vaikka en ole osannut päätöstä vielä tehdä. Toisaalta ei minusta voi olettaa, että tuollaista tuhannen euron vaatehankintaa elämän suureksi juhlapäiväksi voisikaan välttämättä tehdä ihan tuosta vaan. Ongelma on se, että vaikka olen löytänyt ihania pukuja, niin mikään niistä ei ole aivan täydellinen. Onneksi ovat liikkeen omaa mallistoa, joten niihin voi kohtuu helposti pyytää muutoksia. Mutta silti... Tuntuu että tällainen "päättämätön luonne" on kyllä aika jäätävä yhdistelmä hääsuunnittelun kanssa, kun tämähän on pelkkää päätösten tekemistä koko ajan.

Heh, olisin laittanut kuvaa Tampereelta Härmälän "tehdashalli"kirkosta tai Kalevan betonikirkosta, mutta ne löytyivät täältä jo. Kalevan kirkko ei myöskään ole akustiikan suhteen oikein millään lailla toimiva: ääni kiertää, puuroutuu, eikä kuulu joka paikkaan. Eikä siellä tiedä mihin katsoisi, kun ei ole mitään muuta nähtävää kuin korkeat betoniseinät, yksi puinen risti ja urut seinällä. Perinteisemmissä kirkoissa on usein paljon kauniita yksityiskohtia, tuolla on vain betonia.

Meinasin aloittaa oman ketjun, mutta sitten löytyi tämä! Oon ihan pulassa, kun koko ajan muutan mieltäni. Kaikkiin asioihin pitäisi löytyä se täydellinen juuri meille sopiva vaihtoehto, tai muuten jään epäröimään. Meillä kävi myös niin, että meni yksi vuosi miettiessä ennen kuin saatiin tehtyä yhtäkään päätöstä. Aluksi arvottiin, että halutaanko juhliin vain perheet vai koko suku ja kaverit. Entä pidetäänkö ruokajuhlat, kahvitilaisuus vai bileet. Noh, nyt toukokuussa päädyimme isoihin kohtuu perinteisiin juhliin ja aloimme etsiä paikkaa yms. Varasimme kirkon, juhlapaikan ja pitopalvelun ensi kesälle. Muutaman kuukauden oikein itsekin ihmettelin, että olenko tosiaan edelleen tyytyväinen näihin valintoihin, kun ei mikään epäilyttänyt. Yleensä jahkailen asioita aina senkin jälkeen kun päätös on jo tehty. Mutta sitten alkoikin kaikki ahdistaa, ja nyt on menossa vaihtoon päivämäärä, juhlapaikka ja kirkko. Uusia varauksia emme ole vielä tehneet, käymme katsomassa tiloja uudelleen. Hiukan kauhistuttaa, kun olemme aikaistamassa ajankohtaa tulevalle talvelle. Esimerkiksi puvun kanssa voi tulla oikeasti tosi kiire, jos se pitää tilata. Tosiaan lohduttavaa kuulla, että on muitakin, joilla kaikki ei mene heti sen ensimmäisen suunnitelman mukaan. Vähän hävettää, kun on keritty monille jo kertoa tuo päivämäärä ja paikka...

Hei Hevoskuljettaja! Olemme miettineet hevoskärryjä omiin häihin. Missäpäin Pirkanmaata toimitte, onnistuuko Tampere? Jos aiotte noita kyytejä ruveta tarjoamaan, niin voitko laittaa yhteystietosi sähköpostiini: lumivadelma (at) gmail.com

Olipa huojentavaa löytää tämä ketju! Olen miettinyt, että onko tosi outoa, jos meillä ei ole ollenkaan kaasoa ja bestmania... Tosin täällä moni kertoi, että on tulossa niin pienet häät, ettei apua tarvita. Meille on tulossa isot juhlat, noin 120 vierasta, joten mietyttää kyllä, että pitääkö kuitenkin pyytää jotakuta seremoniamestariksi. Ettei tarvitse itse ruokailuja tai muuta kuulutella koko vierasjoukolle.

Häävieraan näkökulmasta voi olla moniakin syitä, jotka viivyttää ilmoittautumista. Kuten joku oli jo aiemmin maininnutkin, ei välttämättä voi tietää työvuoroja kovin pitkälle eteenpäin. Jos ei tunne hääparia kovin hyvin tai ollenkaan (tällaisissakin häissä olen ollut avecina), niin voi olla että hetki pitää miettiä, lähteekö juhlimaan. Erityisesti jos häät ovat kauempana, jolloin pitää pitää miettiä kuljetusta, yöpymistä ym.

Heippa, onko jollain kokemuksia häistä tai muista juhlista Hurman vanhassa kansakoulussa Tampereen Aitoniemessä?

Onko jollain tuoreita kokemuksia Hatanpään Kartanosta? Ollaan mietitty sitä yhtenä vaihtoehtona, mutta hieman nyt huolestuttaa tuon blogikirjoituksen perusteella...

Apuapapua! Meidän on kans tarkoitus avioitua Tampereella kesällä 2012, mutta emme ole vielä saaneet päätetyksi tarkkaa päivää tai edes kirkkoa, joten ei voi vielä varailla. Pieni paniikki alkaa iskeä, jos siellä on tosiaan parhaat ajat loppuneet jo ekan sallitun varauspäivän aamuna. Me ei tosin meinata heinäkuussa, joten toivottavasti muut kuut olis vähemmän ruuhkaisia...

Kun mentiin kihloihin maaliskuussa ja siitä kerrottiin, niin sisarukset ja kaverit on heti kyselleet, että koskas on häät. Tuskin tosin ovat odottaneet vastaukseksi, että vuoden päästä, kun nykyään monet kuitenkin ovat kihloissa pitkiäkin aikoja. Kummankaan vanhemmat eivät häistä kyselleet, mutta tuntui, että tarvii niillekin vähän vihjata, että aika pian ovat tulossa, jotenkin tuntuu, että muuten saattaisivat olla ihmeissään ensi keväänä.

Laskeskelin noita ja seitsemissä häissä olen ollut vieraana. Lapsena kerran sukulaisen, kerran vanhempien työkaverin. Sitten olen ollut silloisten poikaystävien avecina häissä 4 kertaa. Näistä kaksi pariskuntaa oli sellaisia, jotka tapasin ensimmäistä kertaa heidän häissään... Kerran on ollut oman kaverin häät. Vuosia sitten tipahti postiluukusta kutsu häihin, enkä tuntenut lähettäjiä, joten oletin sen olevan joku poikaystävän tuttu. Hän taas luuli, että kyse oli minun tutuista, kunnes viimein tunnisti nimen ja tajusi, että siinähän oli kutsujana hänen serkkunsa. Ei sitten menty kyseisiin juhliin...

Itselläni on periaatteena lapsia vasta avioliitossa. Mutta eipä se katastrofi olisi nytkään, vaikka vauva ilmoittaisi tulostaan, kun sen verran ollaan sitoutuneita, että on asuntolaina...