Minä pelkäsin kauheasti omille vanhemmilleni kertomista, koska niiden reaktiosta koskaan ei ole varmuutta. Mun isä oli aiemmin sanonut (vitsinä) mun sulholle että sitten kun aikoo mun tyttöjen kanssa mennä naimisiin, niin pitää ainakin pottu tuoda. No sulhanen sitten hankki pullon ja meni sen kanssa isäni luo ja sanoi, että tässä nyt ois tämä pullo kun aijotaan vihille astella. Isä sanoi vaan että sellaista olette ajatelleet ja sitten rupesi miettimään että millaiset juhlat niistä tulee. Onneksi aika samanlaiset olivat meidän ajatukset ja pienet häät siis tulossa. Äiti sen sijaa vaan oli suurimmaksi osaksi hiljaa, siltä olisin toivonut enemmän innostusta asiaan. No ehtiihän tässä kymmenessä kuukaudessa innostua vielä.