Me olemme ilmeisesti valtavirrasta poikkeava pariskunta, me emme nimittäin puhuneet naimisiinmenosta lainkaan ennen kosintaa. Ystäväni olivat jännityksestä karrella jokaisen ulkomaanmatkan jälkeen.."No, noh, kosiko se..?" Minulle alkoi pikkuhiljaa vahvistumaan, että tämä on tässä ja että mieheni varmasti kosii minua jossain vaiheessa. Puhumme usein mieheni kanssa siitä, että jos puhuu naimisiin menosta tyttöystävälleen ja miettii tulevia yhdessä ääneen, silloinhan on jo kosittu tavallaan. Pidin kuitenkin itseni rauhallisena ja ajattelin, että parempi kun ei mieti koko juttua - kyllä se sieltä tulee. Olimme siis olleet pari vuotta yhdessä ja asuneet n. 1,5 vuotta yhteisessä kodissa, kun mieheni pohti mielessään ennen lomamatkallemme lähtöä, että jos sattuu sopiva hetki, voisi esittää kriittisen kysymyksen. Jos ei sopivaa hetkeä tule, voidaan homma hoitaa seuraavalla lomamatkalla. Ihan hyvä pläni. Hän oli kuulemma jo päättänyt, että hän tulee sen joka tapauksessa tekemään. Saimme sitten uudenvuoden päiväksi niin romanttisen illallispöydän aivan upean mansionin puutarhassa merenrannalla, että tilanne ole kuin suunniteltu kosinnalle. Kuulimme paikasta samassa guesthousessa yöpyneeltä vanhemmalta pariskunnalta. Ilta oli todellakin meidän. Otimme paljon kuvia toisistamme. Ihanan seafood dinnerin jälkeen mieheni kertoi kuinka ihanaa yhdessä olo on ollut ja kuinka hän arvostaa ja rakastaa minua. Hän aloitti pehmeästi 5 vuoden perspektiivistä ja siirtyi sitten 10 vuoteen, 20 vuoteen, 30 vuoteen kunnes kysyi, jos voisin olla hänen vaimonaan elämän loppuun saakka. Hetki oli ihana, unohtumaton ja meidän näköinen. Pihalla roihusi tulet ja taivas punersi auringonlaskussa meren yllä. Henki meinasi salpautua, itkukaan ei ihan tullut, kun oli niin herkkää. Seuraavana yönä pyörin sängyssä ylikierroksilla. Aamulla kun avasin silmäni, mieheni sanoi " nyt lähdetään ostamaan sormuksia". Sain mieheltäni ihanan sormuksen, jota vieläkin katselen haltioissani, se on tosi ihana. "Tämä on merkki komittoitumisestani." Se tuntui ihanalta. Illalla ratsastimme merenrannalla ja lähetimme viestejä perheenjäsenillemme. Suosittelen kaikille sitä, että mies valitsee kihlauspäivän ja paikan ja sanat. Kosinnasta jää teille näin tosi ihana muisto. Lisäksi kosinnasta tulee se taianomainen hetki teille, jossa te olette kahdenkesken sitoutuneet toisiinne eliniäksi. Vihkiminen on sitten se, kun Jumala pyydetään mukaan siunauksellaan (niillä, joille se on tärkeää) ja hääjuhla se sosiaalinen hetki, jossa lähimmät yhtyvät teidän iloonne. Tsemppiä kihlauspäivän valintaan!
