Minx

Kotiseudulle Pohjois-Karjalaan. Ei ole rahaa lähteä minnekään ulkomaille vaikka kivaahan se olisi. Olen vähän järkyttynyt millaisia matkoja te muut teette. Joutuisin säästämään tosi kauan tai ottamaan lainaa että pääsisin jonnekin vastaaviin paikkoihin.

Siivottiin hullun lailla juhlapaikkaa ja kannettiin ruokia ja lahjoja kotiin. Kotona oltiin siis. Illalla myöhään käytiin viemässä tädille ruokia ja syötiin ja juotiin siellä. Eipä siinä romantiikkaa juuri ollut. Kaipa sitä vielä ehtii...

Olen ollut jo kuukauden naimisissa, mutta näin jatkuvasti painajaisia jopa noin vuosi ennen häitä. Välillä niitä tuli useita samana yönä, välillä meni parikin viikkoa ilman.

Häistä on nyt reilu kuukausi, ja nyt alkaa olla vähän haikea mieli. Tuntuu että tässäkö tämä nyt oli. Ensin pitkät valmistelut, sitten varsinainen päivä meni yhdessä hujauksessa eikä meillä ollut yhtään kuherruskuukautta/häämatkaa. Arki koitti jo seuraavana päivänä. Jotenkin olisin kaivannut enemmän kahdenkeskistä aika. Toisaalta on helpottonut olo että se kaikki on ohi. Ei tarvitse enää miettiä kaiken maailman valmisteluita.

Olin kaason luona yötä eikä nukuttu kuin pari tuntia. Harmitti kamalasti ettei saanut unta.

Iittalan Sarpaneva-valurautapadan. Ja mies oli ihan myyty.

Pappi sanoi että voidaan pusutella sormuksen antamisen yhteydessä, ja niinhän me tehtiin. Ihan sellainen siveä, kaunis pusu.

Kyllä hymyilin, koko vihkitoimituksen ajankin loistin kuin Naantalin aurinko.