Sinppu

Mieheni sanoma "Tahdon." Hymyillen, nyökäten ja varmana kuin kallio.

Hei, anteeksi että kesti vastailla! Silmäterä: Varmasti mahtuu 20 ja jää vielä tilaa vähän hengittää. Istumaan ei mahdu kuin muutama, tuoleja oli kai noin kuudelle tai kahdeksalle. Wilmari: Soitin maistraattiin 23.10 ja varasin vihkimisen 12.12. Varasin vain ajan, meillä ei ollut kiinnostusta keskustella vihkikaavasta tai vihkijästä, joten en valitettavasti osaa auttaa enempää Saimme siis paikan päällä vasta kuulla vihkijän nimen. Hän kysyi, halusimmeko jotain muuta kuin vihkikaavan ja kun kerroimme kaasomme lausuvan runon, hän keskusteli hetken kaason kanssa, mihin kohtaan runo sopisi ja sitten vain aloitettiin. Vaikutti kyllä joustavalta ja oli oikein miellyttävä henkikirjoittaja, Annamari Rouhe.

Me emme sopineet mitään, mutta sormuksen laiton jälkeen katsoessamme toisiamme tuli sellainen iloinen suukko täydessä yhteisymmärryksessä!

Avioeron sattuessa kaiken avio-oikeuden poissulkeva. Siinäpä syy nimenomaan pysyä yhdessä, jos/kun toinen rikastuu

Mies olisi ottanut sukunimeni, jos se olisi ollut harvinaisempi ja hänen nimeään hienompi. Minun sukunimisiäni löytyy noin 8500 ja miehen noin 6000. Eli niistä harvinaisemmalla mentiin, minun tahdostani.

Minua on häirinnyt vain kerran häissä valkoiseen pukeutuminen -kyseessä oli seremoniamestarina toiminut kaaso. Hänellä oli kokonaan puhtaanvalkoinen puuvillapitsimekko ja mustat kengät. Sama kaaso tosin lähti sekä polttareista että häistä kesken pois, koska hänellä "oli muuta menoa."

Pistäkääpä paremmaksi: 1. Teetimme omia postimerkkejä, jotka hukkasimme. Naimisiinmenomme ilmoituskortit lähtivät kaksi päivää myöhemmin kuin piti. 2. Sormuksen tilaaminen jäi niin viime tinkaan, etten tiennyt hääpäivän aamuna, saanko sormuksen ennen vihkimistä vai vasta seuraavana päivänä. 3. Kun kampaajani ja äitini auttoivat pukuani päälleni, siitä hajosi vetoketju. Sulhanen lupasi ommella sen kiinni, kunhan pääsisimme perille valokuvattavaksi. 4. Matka kampaajalta vihkimis/valokuvauspaikkakunnalle kesti 40 minuuttia kauemmin kuin olimme laskeneet talvinopeusrajoitusten takia. 5. Matkalla vetoketju ratkesi kokonaan eikä ylhäällä olevaa vedintä saanut liikutettua ollenkaan. Aukko oli niin iso, että sekä rintaliivini että alushousuni näkyivät. Päätin mennä kuvaan ja naimisiin vaaleassa villakangastakissani. 5. Hotellihuoneemme ei saapuessamme ollut valmis, vaikka kaaso oli soittanut ja varmistanut asian edellisenä päivänä. Huonetta vaihdettiin, jotta kaaso pääsi sinne viemään tavaroitamme ja me valokuvaan. 6. Olimme valokuvauspaikalla tuntia myöhemmin kuin oli suunniteltu. Kuvat otettiin alle puolessa tunnissa ja siitä syöksyttiin hotelliin hakemaan kaasoa ja siitä maistraattiin. Lounas jäi kokonaan syömättä, mutta onneksi heikotus iski vasta illemmalla juuri ennen ruokailua. 7. Hääyöpakettiin kuuluvat samppanja ja hedelmälautanen vietiin väärään huoneeseen ja jouduimme kyselemään niiden perään myöhemmin. 8. Syy, miksi varasimme kyseisen hotellin, oli poreamme huoneessa. Poreamme oli rikki. 9. Poistin kamerassa olleen vihkimisvideon, koska luulin sitä huonoksi valokuvaksi. Mutta maistraatissa olimme ajoissa ja vihkiminen oli ihana. Tärkein onnistui.

Nukuin muuten ihan hyvin, mutta heräilin melko usein ja kuudelta oltiin molemmat hereillä. Maattiin melkein tunti sohvalla ja katseltiin aamutelkkaria, ensimmäistä kertaa ikinä

Philipsin Wake Up-lightin! Ihana!!!

Helikopterilennon häämatkalla

Ja nyt voin vastata, että aivan mahtavaa Jatkoja myöten yhdet parhaista juhlistamme ikinä. Seura, ruoka ja juoma olivat ensiluokkaisia!!

Oma smokki oli herralla. Komea keikari, täytyy sanoa. Herkku!

Heii! Hienot kokemukset Tampereen maistraatista viime perjantailta! Vihkijänä oli Annamari Rouhe, joka oli rauhallinen ja tuntui olevan oikein mielissään tehtävästään Puhui vihkikaavan ajatuksella ja katsoi meitä molempia silmiin puhuessaan ja kysyessään kysymykset. Bestman sanoi hänen jopa liikuttuneen vähän kaason laulaessa meille pyytämäni runon. Huone oli tosiaan viehättävä ja juhlava, sinne sopii hienosti isompikin seurue. Tuoleja on vain muutama, mutta kaava on onneksi lyhyt. Me olimme sisällä koko rakennuksessa vain 17 minuuttia Jäi valtavan hyvät muistot koko runsaasta vartista

Meillä oli Ilveksessä sviitti. Oli kalliinpuoleinen, mutta meille hintansa arvoinen. Olisin mieluummin ottanut Scandic Citystä tai Villasta tornisviitin, mutta olivat varattuja. Meillä kävi vähän huono onni muutamissa asioissa, mutta silti ei ole pahaa sanottavaa. Hääpäivänä ehkä kokeillaan noita ykkösvaihtoehtojani

Tänne on tulossa huimat 4 hengen kekkerit Eli morsiusparin lisäksi kaksi todistajaa. Voin ensi viikolla kertoa, miten hauskaa oli

Kermanvärinen. Ihana.

Me emme lähetä KOSKAAN joulukortteja. Paitsi tänä vuonna tietysti Kortin kuva-aihe on aika ilmeinen ja allekirjoitamme kortin: Sulhanen ja Morsian Sulhasensukunimi. Eli minun nimeni siis vaihtuu, siitä luulisi hoksaavan? Lisäksi teetämme varmaan vielä postimerkitkin!

Morsian haluaa avioehdon, sulhanen ei ollut edes ajatellut asiaa. Molemmat tulevat joskus saamaan perintöä ja sulhasella on oma yritys, ollut jo ennen tapaamistamme. Laadimme avioehdon itse ja rekisteröimme maistraatissa vihkimisen yhteydessä. Jos haluaa välttämättä olla naiivi ja on katsonut liikaa amerikkalaisia draamoja, niin pitää avioehtoa jonain ihmeellisenä rahan ja rakkauden vastakkainasetteluna. Silloin on myöskin optimisti eikä realisti -saa olla. Rakkaus EI todellakaan aina riitä. Olen nähnyt molempien vanhempieni välien rikkoutuvan omiin sisaruksiinsa perintöriitojen takia, eikä siinä ole sisarusrakkaus tai 50 vuoden tunteminen tippaakaan rahaa tärkeämpi. Tuskin olisivat hekään uskoneet, jos joku olisi vuosia sitten vihjannut, että näin voisi käydä. Jos omaisuutta ei ole eikä tule, avioehto on turha. Mutta kuinka moni romantikoista onkaan tullut ajatelleeksi, että avioehdon pois jättäminen se vasta onkin varautumista eron varalle? Varsinkin jos mies ansaitsee paljon enemmän ja vaimo jää kotiin vuosikausiksi hoitamaan lapsia, niin eron sattuessa kyllä on moni katkera nainen ollut tyytyväinen, että saa puolet äijän omaisuudesta.

Kaksi todistajaamme ja morsiamen äiti tietävät päivämäärän, sulhasen vanhemmille aiomme kertoa pian. Kaikille muille kerrotaan joulukortilla, joita emme ole lähettäneet koskaan ennen Useimmat odottavat kesähäitä tai ensi kevään Vegasin matkan uutisia, joten tulee varmasti yllätyksenä!

Morsian toivoo, että toinen todistajistamme lukee vihkikaavan jälkeen P. Mustapään runon "Laulu" ensimmäisen säkeistön. Sulhanen ei tiedä asiasta

Morsian on niin ihastunut kihlaansa, että haluaa samanlaisen vihkisormukseksi niin, että ne juotetaan yhteen. Hinta on noin 730 euroa per sormus, malli Tillanderin valkokultainen Raita.

Sulhanen on itse asiassa ostanut puvun Olimme lomamatkalla ja löysin eräästä liikkeestä todella ihanan kermanvärisen leningin ja sulhanen lupasi ostaa sen minulle. Pohdin, että voikohan sitä edes häissä käyttää värinsä takia, mutta enpä aavistanut, että käyttäisin sitä ensimmäisen kerran OMISSA häissäni puolitoista vuotta ostamisen jälkeen

Me kerroimme sulhasen vanhemmille kasvotusten samana iltana, morsiamen äidille seuraavana aamuna ja morsiamen isälle puhelimessa sen jälkeen (asuu kaukana ja oli jo antanut luvan kättä pyytäessä). Sulhanen lähetti veljelleen ja kaikille ystävilleen viestin "She said yes" ja morsian lähetti viestin "Minusta tulee sulhasen sukunimi!" Muille sukulaisille kerrotaan vasta vihkimisen jälkeen, emme halua hössötystä. Tuli yllätyksenä kaikille paitsi bestmanille.

Morsiamen äiti halusi antaa muutama vuosi sitten saaneen perintönsä häiden maksamiseen. Koska häät ovat pelkkä vihkiminen ja juhlinta kahden todistajan kanssa, saimme luvan käyttää loput rahat häämatkaan

50 päivää Sulhanen sanoi kosinnan jälkeen haluavansa pian naimisiin eikä kummallakaan ollut halua isoihin häihin, joten valittiin hyvä päivämäärä ja todettiin myöhemmin, että sehän sattui vielä perjantaille