Pääsinpä minäkin vihdoin rekisteröitymään, kun piti päästä osallistumaan tähän keskusteluun, vaikka ajattelin jo, etten enää viitsi rekisteröityä kun häätkin on jo kohta juhlittu Alkuperäiseen aiheeseen: meille tulee avioliitto ensimmäisenä siitä yksinkertaisesta syystä, että naimisiin meneminen on meille tällä hetkellä ajankohtaista ja lastenhankinta ei millään muotoa. Tämä näkökulma on koko (!) viestiketjun luettuani tullut mielestäni ihan liian vähän esille. En ole itse lainkaan varma haluanko edes lapsia - vauvakuume välillä heräilee kun on ne vauvat niin söpöjä, mutta minulle oma elämäni ja vapauteni ja vasta opiskelujen jälkeen aluilla oleva urani on tällä hetkellä niin tärkeää, etten halua niistä vielä luopua tai tunne muutenkaan olevani valmis ottamaan sellaista vastuuta (olen 24). Haluan nukkua pitkään ja herätä milloin huvittaa, sekä istua vaikka sohvalla koko lauantain katsomassa Tarantinon tuotannon läpi, jos siltä tuntuu. Asiaa helpottaa se, että mieheni ei missään tapauksessa halua tällä hetkellä lapsia, eikä ole varma haluaako myöskään tulevaisuudessa. On kuitenkin luvannut lapsentekopuuhiin ryhtyä, mikäli minä niitä jossain vaiheessa oikeasti haluan Olemme opiskelleet molemmat pitkään ja vasta aloittelemassa työelämää ja haluamme nauttia keskenämme ilman raskasta lapsiperheen arkea parantuneesta varallisuusasemastamme matkustelemalla, harrastamalla niitä asioita joihin ei opiskelijana ollut varaa jne. Jos se on jonkun mielestä pinnallista, niin sorry vaan, ei voisi vähempää kiinnostaa. Olen ihan mielelläni kevytmielinen ja pinnallinen, kun minulla on siihen vielä varaa Rakastamme toisiamme ja olemme toisiimme sitoutuneita (olemme olleet yhdessä reilut 8 vuotta, joista reilut 4 asuneet yhdessä ja meillä on yhteinen asuntolaina) ja haluamme näillä näkymin viettää loppuelämämme yhdessä, joten menemme naimisiin. Haluamme myös vahvistaa toistemme juridista asemaa mikäli toiselle sattuisi jotain, vaikka testamentti meillä onkin jo. Menemme siis ensin naimisiin ja lasten aika sitten ehkä joskus koittaa, jos on koittaakseen. Ja ei, en pidä mitenkään itsestäänselvänä, että jos joskus sitten päätän haluta lapsia, saisimme niitä tuosta vain silmänräpäyksessä. Kuten täällä on aiemmin todettukin, lasten oikeusaseman kannalta on pitkälti merkityksetöntä (ellei ajatella välillisesti toisen vanhemman oikeusaseman kautta) ovatko vanhemmat naimisissa vai ei. Puolisoiden itsensä kannalta sen sijaan avoliitolla ja avioliitolla on merkittävä ero juridisesti.
