Kissa

Aktiivijäsen
  • Content count

    119
  • Joined

  • Last visited

About Kissa

  • Rank
    Vakkari

Contact Methods

  • ICQ
    0
  1. Nyt olis Riikka ollu unilukkarilla hommia maantiaron tunnilla sun heräättelemises. Piatarsaaren kohoralla oot oikias, son Keski-Pohojammaata. Mutta jumantsukka, eukkoo, jos Vaasa tai Laihiakaa muka oo E-P:llä. Notta puukkua tuloo selekähän, jos tuollaasia vielä julukisesti praattaat. Eli rohkenen Vaasan ja Laihian naapurikuntalaisena olla eri mieltä tulkinnastasi. ;D
  2. Täällä yksi Pohojanmaalla jo rouviintunut, vaasanseudun ja Sjoen kaupat kiertänyt ;D Tosin vuonna 2001-2002.
  3. Samalta päivältä myös toinen rouvashenkilö ;D
  4. Hmmm, meille on tulossa hyvä ystävä ottamaan hääkuvat, mutta tuo varasuunnitelma puuttuu. Mitäköhän sitä oikein keksisi... Kaikki paikatkin kun ovat kiinni lauantaisin, siis ainakin kaikki, missä on vähääkään hienompi ja arvokkaampi sisus. Mitäköhän sitä tässä keksisi? Vaasalaisilta voisimme ottaa vinkkejä vastaan, itsellä aivot lyö lukkoon! /Kissa
  5. Moikka! Meille olisi tulossa pelkkä ulkokuvaus. Nyt on tosin alkanut jännittämään sään puolesta. Miten olette muut ratkaisseet? Onko studio varalla? /Kissa *** Otsikon muokkaus. JD
  6. Onko 27/erkkiä kappalehinta vai kolmen paketin hinta? Tulee aika kalliiksi, jos tuo oli kappalehinta... /Kissa
  7. Yhdyn edelliseen mielipiteeseen ja muihinkin avioehtoa kannattaviin! FIKSUT ihmiset järjestää asiansa kaiken varalta. Sekä omansa, että tässä tapauksessa myös rakkaimpansa asiat. Ja esimerkkinä todettakoon, että avioliittolaista muutama hassu pykälä käsittelee itse naimisiinmenoa, kun taas eron ja omaisuuden jaon käsittelyyn meneekin paperia sitten sivukaupalla. Mutta sen verran onnittelen itseäni ja muita naimisiinmenijöitä fiksusta päätöksestä, että lait ovat tehty suojaamaan avioliitossa olevia ihmisiä, kun taas susipareja kohdellaan monessa tapauksessa kuin vieraita ihmisiä. Tällä säästää itsensä isommalta murheelta tai riidalta sitä hetkeä varten, kun avioliitto päättyy. Ja kaikki liitot päättyvät, joko eroon tai kuolemaan. Vaikka et aio koskaan erota, niin kuolemantapaus ei ole tahdon asia vaan toteutuu väistämättä. Näihin asioihin on turha suhtautua liian tunteenomaisesti. Ja jos sinä/tuleva puolisosi ette ole valmiita tai halukkaita keskustelemaan asiasta, niin kannattaisi miettiä sitä kypsyyttä tehdä muitakaan loppuelämää koskevia tärkeitä päätöksiä. Jos tuntuu liian vaikealta tehdä itse oma avioehtonsa , niin kannattaa satsata juristiin. Ei tule välttämättä järkyttävän kalliiksi, koska ovat avioehdot ovat juristinammatissa (jos ei ole liikoja omaisuuksia tai muita mutkia) yleensä ihan perusjuttuja. Ja jos tuleva puoliso väittää, että tästä puhuminen on epäluottamuslause, niin voi miettiä, miten paljon tällainen syytös osoittaa hänen luottamustaan toista kohtaan? Tämä kirjoitus on nyt aika kärkevä, mutta ei aina jaksa ymmärtää, että ihmiset voivat olla niin välinpitämättömiä omien asioidensa hoidosta. Jotkut jaksaa vaahdota joka ikisestä häihin liittyvästä pikkuasiasta, mutta sitten jättää tallaiset asiat oman onnensa nojaan. : ;D ;D ;D Ilokseni olen kyllä huomannut, että Naikkareissa liikkuu tämän asian suhteen valaistunutta porukkaa! Hyvä tytöt! Ja pojat! ;D ;D ;D Terveisin Kissa
  8. Moikka! Ensimmäistä kertaa vastakosittuna seurailen näitä palstoja. Kivaa, että löytyy ahkeraa ajatustenvaihtoa. Avioehdon tekeminen on kuitenkin niin tärkeä juttu, että sitä tulisi pohtia muultakin kannalta kuin vain niiden kuuluisten ruusunpunaisten lasien läpi. Juristinalkuna ajattelin antaa kanssasiskoille hieman pohtimisen aihetta. Kaikki avioliitot kun päättyvät aikanaan, joko eroon tai puolison kuolemaan. 1. Sääntö: tehkää avioehto ennen naimisiinmenoa. Voin kuvitella, että yhteinen luottamus kokisi kolauksen, kun sitä alkaisi parin alamäen ja muutaman vuoden jälkeen vihjailla avioehdosta. Avioehto on sopimus, joka perustuu vapaaehtoisuuteen. Ensimmäisten vaikeuksien tultua voi olla vaikea sopia mistään tai ottaa asiaa puheeksi. Teettäkää se juristilla, maksaa tonnista ylöspäin (riippuen omaisuudesta/ehdoista). Hyvä neuvo on, että otatte yhteyttä oikeusaputoimistoon tässä asiassa. Ei tule kalliiksikaan, ja on hyvä sijoitus, joka tuottaa turvaa. Lisäksi on olemassa monenlaisia vaihtoehtoja ja malleja ehdoiksi. Vaikka sitä omaisuutta ei hirmuisesti olisikaan, niin kannattaa miettiä. Voihan sitä myöhemmin omalla ahkeruudellaan saada enemmän kuin toinen. Viisas päätös on mennä ensinnäkin naimisiin. Avioliittolain pykälistä häviävän pieni murto-osa sääntelee naimisiinmenoa, suurin osa säännöksistä on tarkoitettu sitten eroa varten (omaisuuden jako, tms.) (Avopuolisoa ei suojele mikään, vaan kaikki menee ns. nimiperiaatteen mukaan. Eli kumman nimiin on nyt sitten satuttu laittamaankaan auto/asunto, niin saa sen pitää pääsääntöisesti. Naimisiinmenolla hankkii itselleen kattavan lakisääteisen suojan.) Aviopuolisoilla on osuus puolison siihen omaisuuteen, joka kuuluu ns. avio-omaisuuteen, yhteiseen pesään. (ei siis ole testamentilla, avioehdolla poissuljettua omaisuutta). Tämä on LASKENNALLINEN osuus, avioliiton aikana et siis ala omistaa puolisosi omaisuudesta sen enempää kuin ennenkään, vaan varat ja velat ovat erillisiä. Avio-osuus ja yhteisen omaisuuden säästö, joka puolitetaan laskennallisesti, lasketaan vasta erovaiheessa. Tässä on olemassa monimutkaisia sääntöjä, mutta hyvää kirjallisuutta löytyy kyllä. Ja ammattitaitoista apua. Varat ja velat ovat erillisiä, joten et joudu maksamaan puolisosi nimissä olevaa velkaa avioeron jälkeenkään, jollet ole siihen itse sitoutunut. Yhtä vähän kuin esim. muun sukulaisen velkaa. Sen verran pitää pitää huolta asioistaan, ettei osta autoa toisen nimiin ja ota lainaa molempia nimiin. Saatikka sitten yritystä tai asuntoa! Se puolisoista, jolla on laskennallisesti enemmän omaisuutta sen jälkeen, kun henkilökohtaiset ja yhteiset varat ja velat on laskettu, joutuu maksamaan toiselle tasinkoa. Jos aviopuoliso joutuu konkurssiin, on tällekin tapaukselle olemassa pykäliä suojaamaan toista puolisoa. Yksi hyvä neuvo hääparin vanhemmille on se, että he testamentilla sulkevat lapsensa puolison oikeuden heiltä perintönä tulevaan omaisuuteen (siis sulkea omaisuus pois avio-oikeuden ulkopuolelle). Täten ei esim. suvun perintötila joudu väärään sukuhaaraan, jos tulee ero. Hyvä tapa vanhempien tehdä palvelus lapsilleen. Avioehdon voi laatia ehdollisena myös siten, että se koskee vain erotilanteita ja että kuolemantapauksen jälkeen sitä ei sovelleta osituksessa. Tämän lisäksi olisi hyvä tehdä keskinäinen testamentti, jolla toinen puoliso saa omistus/hallintaoikeuden toisen omaisuuteen kuolemantapauksen jälkeen. Ethän halua, että puolisosi jää ilman turvaa, jos sinulle sattuu jotain. Asiasta löytyy kirjallisuutta ja asiantuntijan kanssa kannattaa aina jutella ennen kuin tekee mitään. Näihin liityy myöskin muotosäännöksiä, kuten rekisteröiminen. Tämän vastauksen tarkoitus on vain kiinnittää huomiota asian tärkeyteen, ei antaa kaikenkattavia neuvoja. Meillä nämä keskustelut on käyty. Mieleen tulee vanha sanonta seksistä: ellet voi keskustella siitä, et ole kypsä tekemään sitä. Pätisikö tämä viisaus liiton solmimiseen ja ehtojen laatimiseen? Terkkuja -Kissu