Aada

Meidän (muinaisista) häistä kuvia täällä: http://www.kotiposti.net/ilkkaaaltonen/index.htm

Oletko kysellyt merkkikerhosta http://www.triumphcar.fi/?

Mie rakastan sinnuu, karjalaks

Kruunujen paino taitaa vaihdella todella paljon seurakunnasta toiseen, eli jos asia oikein kovasti huolestuttaa, kannattaa käydä tsekkaamassa oman seurakunnan kruunun malli ihan paikan päällä. Meille oli varattu peräti kolme kannattelijaparia, mutta ensimmäinen pari veti ihan suvereenisti koko palveluksen läpi ilman vaihtoja (tämä siis Joensuun P. Johannes Teologin kirkossa).

Sen perusteella, mitä tuossa yllä kirjoitit, ei minun mielestäni ole vielä "puhuttu pahaa", vaan tämä henkilö on vain (äidilleen?) ilmaissut huolensa ja tunteensa siitä, että ei ehkä ole sopiva kaasoksi. Mikä siinä on niin pahaa? Ehkä se, että ei ole osannut tai uskaltanut sanoa tätä suoraan sinulle? Vielä tuosta jäljempänäkin kirjoittamastasi hevosepisodista saa sen kuvan, että ei kaasolla ole varsinaisesti mitään erityisesti sinua vastaan, vaan tuo katkera purkaus kohdistuu lähinnä vanhempiin/epäoikeudenmukaiseen maailmankaikkeuteen/ihanmihinvaan... Kannattaisikohan kaasoasiassa kokeilla sitä linjaa, että otat asian puheeksi sillä lailla kautta rantain (et kerro, että anoppi on paljastanut avautumiset) ja kerrot, että olet ollut tosissasi häntä kaasoksi pyytäessäsi ja sinulle on tärkeää, että hän on kaasosi? Tilanne voi vaikka rauhoittuakin siitä...

Saksalaisissa häissä morsiamen vetämä letkajenkka oli iso hitti . (Myös kossushoteilla oli hyvä menekki, taskulämpimänäkin.)

Kalle Väänänen ainakin runoili savoksi, eiköhän sieltä tuotannosta löydy aforismiksikin sopivia värssyjä. Netistä niitä ei juuri löytynyt, joten kirjastoon hop !

Nyt meillä on varmaan mukana kaksi i Heikkiä ? Tässäpä kuitenkin Tampereen srk:n papiston "pärstäkertoimet": ^ i Markku (istumassa) ^ i Heikki (sori isot kuvat, nyt juuri ei ehdi opiskelemaan pienentämistä )

Kynnyskysymys i Markulla on parta, i Heikillä ei.

^Kiva jos teksteistä oli apua ! Paljon onnea teille ja monia armorikkaita vuosia !

Meillä lähti jo hääkutsujen mukana häälehti, jossa oli kaikkea mahdollista infoa myös vihkimisestä. Nettiversiota saa käydä kurkkimassa ja lainatakin saa (kunhan lähde näkyy jossain) . Info saikin kovasti kiitosta ummikkoluterilaisilta vierailta, joita kuulemma "jännitti" kirkkoseremonia huomattavasti vähemmän, kun ennakkoon olivat tietoa saaneet. Maahankumarruksia en ole yksissäkään ortodoksihäissä nähnyt, ja itse jätin ristinmerkitkin tekemättä - en halunnut hermostuksissani sytyttää itseäni tuleen , ja lisäksi *tarkistaa kuvista* pidettiin toisiamme kädestä koko ajan, muulloinkin kuin seremonian vaatiessa ...

^ tuosta päivämäärästä heitän ihan mutulla: oletko tarkistanut, ettei se satu Suuren paaston aikaan? Periaatteessa avioliittoon vihkimistä ei suoriteta paastonaikaan, vaan se vaatii erityisluvan ja kaiketikin jonkinlaiset perustelut...

En vielä ehtinyt katsoa tuota Satuhäiden jaksoa, mutta ei meillä kyllä kukaan sählännyt siinä välissä - ihan rauhassa saatiin papin kanssa hoitaa homma Tästähän voisi puhua vaikka kuinka pitkään , mutta lyhyesti: ikoni edustaa kuvattavaansa, joten ikonia suudeltaessa ei kunnioiteta kuvaa vaan sen kohdetta. Muistelen, että pappi piteli maljan alla liinaa, jolla kai olisi voinut pahimmat vuodot pelastaa (eipä löydy juuri nyt asian varmistavaa kuvaa).

Mary Ellen ehtikin jo itse selvittää

^^ Ongelmana taisi olla kyllä tuo ero sanamuodoissa " Hennan kanssa - Kimille". Mutta tosiaan pappi sekoili sanoissaan, oikeasti sanamuoto on molemmille samanlainen: Sitten pappi ottaa sormukset, ja ojentaa niistä miehelle toisen sanoen: Jumalan palvelija (nimi) kihlataan Jumalan palvelijattarelle (nimi) Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Amen. Ja pappi siunaa sormuksella hänen päänsä. Sitten ottaen toisen sormuksen hän sanoo: Jumalan palvelijatar (nimi) kihlataan Jumalan palvelijalle (nimi) Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Amen. http://www.ortodoksi.net/index.php/Kihlaus muok: lisäväkänen

Hei joensuulaiset, ajattelin kertoa ihan vinkiksi, että meidät vihittiin pappisseminaarin kirkossa. Pihahan siinä on vähän pelkistetty, mutta sisältä kirkko on todella tunnelmallinen ja intiimi (varsinkin pienemmälle porukalle, kuten meillä vieraita n. 60). Varaus hoitui yhdellä soitolla seminaarin johtaja Rauno Pietariselle eikä tässäkään kirkossa maksanut mitään. Joku seminaarin opiskelija näytti hoitelevan suntion tehtäviä vihkipäivänä, pappi ja kuorolaiset jouduttiin kyllä hankkimaan itse. Olimme todella tyytyväisiä tähän pikkuisen epätavallisempaan valintaamme !

Catap, Tampereella on kaksi päätoimista pappia: kirkkoherra Markku Toivanen ja II pappi Heikki Honkamäki. Kirkkoherra on vanhempi ja ehkä "perinteisempi" pappi. Itse asioin eräissä vihkimiseen liittyvissä asioissa* isä Heikin kanssa ja sain hänestä todella positiivisen kuvan; hän on nuorehko ja helposti lähestyttävä, sellainen rennon oloinen . * (vaikka olemme tamperelaisia, vihkiminen tapahtui muualla)

^ Voih, tuo ei tainnut kyllä paljon alkuperäistä kysyjää auttaa... Meilläkin oltiin kyllä siinä onnellisessa tilanteessa, että lut. mies suostui mielhyvin ja ilman taivutteluja ortodoksiseen vihkimiseen. Crissy, onko miehesi ollut läsnä ortodoksisessa vihkimisessä? Auttaisiko ennakkoluuloihin, jos hän pääsisi näkemään, ettei se nyt ihan niin "ufoa" ole - varmaan auttaisi sekin, jos kävisitte läpi vihkitoimituksen kulun ja eri osien merkityksen? Tai kävisitte juttelemassa papin kanssa ihan epävirallisesti? Lahdesta kun näytätte olevan kotoisin, niin isä M.L. on ainakin itsekin "sekaperheestä" kotoisin ja osaisi varmaan vastailla miehesi kysymyksiin ja epävarmuuksiin. Laiha lohtu: ei se Lahden ort. kirkko taida olla ihan sieltä tunnelmallisimmasta päästä, jos ei liene luterilainenkaan...

Ortodoksimorsioille ei kovin paljon ole ollut "taikoja" kirkossa toteutettavaksi, mutta löysinpäs muutaman Tohtori Zhivagoa lukiessani: "Lagodina, Laran toisen kurssitoverin äiti, heitti Laran jalkoihin kourallisen pieniä hopearahoja silloin kun Lara astui vihkimatolle - sen muka piti merkitä tulevaa rikkautta. Ludmila Kapitonovna ehdotti samassa mielessä Laralle, että silloin kun tämä astuisi vihittäväksi, hän ei tekisi ristinmerkkiä paljaalla kädellä, vaan kietaisten sen ympäri pitsinenäliinan tai hunnunreunan. Sen jälkeen hän neuvoi vielä, että Laran oli pidettävä kynttilää korkealla; silloin hänellä olisi kodissa ylivalta. " (Boris Pasternak: Tohtori Zhivago) Kokeilee ken tohtii !

Oman kokemukseni mukaan voi käyttää ja voi tuoda ! Hyvää hääsuunnittelun aikaa !

^ Vuosikaudet ihmettelinkin, miksi vanha isotätini piti hyppyrimäkeä esittävää maalausta olohuoneen näkyvimmällä paikalla... :

Alavan kirkkoa eli "Piruntorjuntabunkkeria" olin minäkin tähän ketjuun tarjoamassa...

Juup, meillä ainakin vieraat kiittelivät juuri sitä, että olivat saaneet infon ajoissa ja tutustuneet siihen, jotta saivat sitten kirkossa fiilistellä ihan rauhassa .

Toki saa lainata ! Aikanaan tekstin väsäämisessä oli sen verran hommaa, että on vain mukavaa, jos se ei jää kertakäyttöiseksi. Pieni maininta alkuperästä, esim. nettisivun osoite tms. on tietysti aina paikallaan... Antoisaa häidenvalmisteluaikaa !