Jump to content
Naimisiin.info

Nocturna

Aktiivijäsen
  • Posts

    18
  • Joined

  • Last visited

Nocturna's Achievements

Untuvikko

Untuvikko (1/5)

  1. Ei noi minun vanhempani ilosta hyppineet, mutta eivät ne ole sen tyylisiäkään. Pessimistinen äiti ajatteli että onhan siihen vielä aikaa (2v) joten ehtii tuo minun mies vielä kyllästyä minuun + voivotteli 200e vihkijämaksua maistraatista juhlapaikalle kun kirkko/maistraatti olisi ilmainen. Ei se harmissaan voi olla, koska se kuitenkin kyseli asioita että mitäs tehdään ja milloin. Eli olen yllättynyt kuinka hyvin kuitenkin otti Isä varmasti mutisee mielessään ettei tästä mitään tule, mutta mikäs siinä. Miehen vanhemmat - no jaa, enpä osaa sanoa niistä, kaukana asuvat.
  2. Minä en ainakaan ole huomannut tällaista En alkuunkaan käsitä, että kun on niin rakastunut ja on kivaa olla yhdessä niin mihin sitä avioliittoa mukaan tarvitsee. Rakastaa voi avoliitossakin! Minun ensisijainen syyni on sukunimen vaihto, toisena tulee pienet käytännön asiat kuten se ettei isyyttä tarvitse käydä tunnustamassa, kelan paperiin riittää vain toisen allekirjoitus jne.
  3. Jos minun suku tulee niin luulen että osa paheksuu, mutta tuskinpa me siitä välitetään koska me halutaan nimenomaan meidän näköiset häät. Meidän häissä on kuitenkin niin monta paheksuttavaa elementtiä (ei mitään selkeitä kaksimielisyyksiä kuitenkaan koska ne on niin loppuun kuluneita). Jos pitää olla niin tiukkapipoinen että paheksuu ja saa minun puolestani olla tulematta. Toisaalta minusta nuo varoituskolmiot ym. menee ehkä vähän yli. Ketjun aloittaneen mainitsemat villahousut olisi aivan loistava idea Ja jos olen tulloin raskaana niin vauvanukke voisi olla hauska vetää hameen alta - vaikka onkin yltiömautonta
  4. Epäekologisimmat vaihtoehdot häitä ajatellen lienevät 1) häämatka kauas lentokoneella 2) timantti/kultasormus 3) yksityisautoilla huristelu edes takaisin kirkkoon ja juhlapaikalle. Ts. juhlapaikan valinta niin ettei sinne pääse muuten kuin autolla. Meillä ainakin 3-kohta on kokonaan poissa, sillä meillä on vihkiminen juhlapaikalla, jonne pääsee julkisilla jopa nopeammin kuin yksityisautolla. Kaiken lisäksi parkkipaikkoja ei takuulla löydy kaikille vieraille, joten on pakko turvautua julkisiin 1-kohta on vähän niin ja näin. Haaveenani olisi päästä Slovakiaan vaeltelemaan, ja tämä tietty vaatii lentokoneella lentämistä, kun mies ei suostu istumaan bussissa. Toisaalta mies ei halua mennä mihinkään joten toikin kohta voi olla kokonaan pois. 2-kohta on häpeäpilkku, tulee valkokultainen timanttisormus. Alunperin olin sitä mieltä että joku rautakalikkakin käy mutta luulen että valintaa voitaisiin kovasti ihmetellä mm. töissä ja suvussa jne. Mielestäni luomuruoan ja kierrätyspahvin ym. valitseminen on kuin pieru saharassa verrattuna ylläoleviin seikkoihin. Kuitenkin aion ostaa kengät käytettynä ja ommella oman puvun itse (en tiedä sitten onko tämä loppujen lopuksi kuinka ekologista kun kangas ei ole kierrätettyä). Ruoka todennäköisesti tehdään suomalaisista aineksista paikan päällä, joten pitopalvelunkaan ei tarvitse ajaa juhlapaikalle ruokia, lautasia jne. edit: Pyydämme lahjaksi vain rahaa suoraan tilille, jotta vältytään turhalta krääsältä. Lisäksi vieraiden ei tarvitse kuluttaa aikaansa (ja polttoainetta) lahjan etsimiseen.
  5. No siis silleen olisi voinut ottaa selvää ettei sovita omaa sormustaan keskisormeen Olisi voinut yhdellä korukauppareissulla selvitä hommasta. Ja kyllä tämä minun työpaikka on kivempi ja yllättävämpi pakka kosia kuin mikään yltiöromanttinen illallisravintola. Just niin mun miehen tyylistä.
  6. Tekisi mieli alkaa kyhätä pukua. Suunnittelemaani luomukseen tulee lähes samanlainen hame kuin Lilithillä mutta korsetti on hieman lyhyempi, siihen ei siis tule olkaimia. Siis jos kroppa ei muutu tästä pyöreämpään suuntaan Harmittaa kun en yhtään tiedä, olisinko raskaana jo hääpäivänä ja jos olen niin millä kuulla. Ei todellakaan huvittaisi jättää puvun tekoa viime tinkaan. Äitiyspukumallit ovat aivan hirvittäviä. Olisiko vinkkejä millainen yläosa olisi, jotta mahankasvuvaraa olisi kuitenkin? Korsettimainen, hieman joustava toppikin kävisi. Edellisessä raskaudessa vauvamaha oli tosi pieni, alkoi näkyä kunnolla vasta viimeisellä kolmanneksella, mutta en mä enää kahtena viimeisenä kuukautena mihinkään kiristystoppiin saatikka korsettiin olisi mahtunut Saakohan äitiyspukuihin mitään kaavoja edes?
  7. 540 euroa taitaa tulla hinnaksi. Sileät valkokultaiset, 3 mm leveät. 14K. Ehkä hieman ylihintaiset?
  8. Vihki on vielä kaupassa, mutta kuulemma sitä saa varmasti vielä 1,5-2v kuluttua. Olin päättänyt haluamani vihkisormuksen jo kauan enne kihlasormuksia (joita ei edes alunperin pitänyt tulla ollenkaan). Ja muutenkin, ton paksun sormuksen kanssa ei mikään vihkisormus olisi sopinut yhteen Ei kosinnassa vihkisormusta ollut mukana vaan kihlasormukset. Mies veti vähän omalla tyylillään No joo, hankittiin kokonaan sitten uudet valkokultaiset kun toi alkuperäinen sormus oli mulle liian pieni ja miehelle liian iso. Heh. Nyt alkaa jo juttu naurattaa
  9. En minä romantiikkaa niikään kaipaa. Yllätys oli todella hieno idea, se oli ihanaa. Perinteisestä kosinnasta voi lukea vaikka tämän foorumin kotisivuilta tai Wikipediasta. Minulle tuo kosinta olisi ollut vain plussaa - ei mikään pakollinen kuvio, mutta se mitä todella kaipaan on sormukset jotka kestäisivät edes muutaman kymmenen vuotta, ja sopisi vihkisormuksen kanssa yhteen. Miesparka ei edes tiennyt mihin sormeen oma sormus tulee ja ostos sopii vain vasemman käden keskisormeen No joo, hyvä tietää etten ole ainoa
  10. Se sitten tapahtui - me mentiin kihloihin ja aivan totaalisena yllätyksenä minulle. Suunniteltuihin häihin on vielä n. 2 vuotta aikaa. Olen hyvin epäperinteinen ihminen, mutta tässä tapauksessa 1) ei ollut varsinaista kosintaa ollenkaan 2) mies ei edes laittanut sormusta sormeen minulle enkä minä ehtinyt sujauttaa miehen sormusta hänelle - en edes ehtinyt nähdä miehen sormusta ennen kuin se oli jo kädessä 3) kilhasormukseni ei sovi vihkisormuksen kanssa yhteen alkuunkaan 4) paikka oli äärimmäisen arkinen (ok, tämä ei haittaa yhtään) 5) mies loukkaantui kuin yritin hienovaraisesti huomauttaa että ehkä olisi voinut ottaa huomioon sormusostoksillaan sormusten vuosikymmenkautisen kestävyyden (hopeaa, vihkisormus onkin sitten timanttinen ja valkokultainen). Tai olisi voinut edes ottaa selvää miten kihlautuminen suurinpiirtein menee Minulle ei ole todellakaan tärkeää sormuksen hinta, vaan kestävyys. Ihan hyvin voisin käyttää 2e sormusta jos se varmasti kestäisi läpi elämän. Tiedän jo etukäteen ettei tuo ohuehko hopea tule kestämään. Onnellinenhan minä olin, suorastaan onnesta soikeana, mutta nyt alkuhuuman jälkeen harmittaa kun mies selittää että heitetään kihlasormukset mäkeen kun otetaan itsellemme vihkisormukset hääpäivänä. En minä ainakaan ole yhtään ainutta tunnearvokasta sormusta mäkeen heittämässä! Ehkä minä olin sittenkin ilkeä miestä kohtaan, en tiedä, mutta loukkaantunut tämä on ja minä harmissani. Onko tämä tyypillistä miehen ajattelemattomuutta vai olenko minä kamala bridezilla? Kovin on syyllinen olo "kritiikistä"
  11. Joidenkin vanhemmat yksinkertaisesti pakottavat rippileirille vaikka ei itse haluaisikaan. Minä kuulun tähän porukkaan. Kirkollista vihkimistä en ole ikinä halunnut enkä kummiksikaan ryhtyä. Kuulemma ei olisi ollut asiaa enää asua vanhempien luona, jos riparia ei käy. Minusta kuitenkin kaikista oudointa on lapsen kastaminen, jos vanhemmat eivät usko. Ilmeisesti taustalla on vain tuttu ja turvallinen rituaali, eikä osata ajatella että asiat voi tehdä toisellakin tavalla. Olen kuullut proseremonioiden nimiäisjuhlasta kaveriltani ja hän kertoi ettei kauniimpaa nimenantotilaisuutta ole ikinä nähnyt. Palatakseni aiheeseen: Me ei uskota, joten ei myöskään tule kirkkohäitä. Mutta toinen hyvä syy on se, että minusta on aivan järjetöntä raahauttaa vierasporukka ensin kirkkoon, toimitus kestää hetken ja sen jälkeen ravataankin juhlapaikkaan. En pidä juhlavieraiden pompottamista hyvänä ideana, joten koko setti järjestetään juhlapaikalla. Ja niin, ihmisillä tuntuu olevan pinttynyt ajatus siitä, että vain kirkkohäät voivat olla kauniit ja että siviilivihkiminen tapahtuu vain ja ainoastaan maistraatissa, jossain toimistossa. Näinhän asia ei todellakaan välttämättä ole. Ainakin minun mielestäni kartanotalo meren/järvenrannalla pieksee kirkon mennen tullen kauneudessaan.
  12. Olenko käsittänyt nyt aivan värrin, että tämä seremoniamestari "näyttelee" tuomaria tmv.? Onko pro-seremonian kautta käytettävissä ketään, jolla olisi oikea valta vihkiä avioliittoon? Mulle tää nyt vain on joku juttu että haluan lauantaiksi "oikean" vihkijän juhlapaikalle joka hallitsisi juhlallisen seremonian pitämisen niin että samalla laitettaisiin allekirjoitukset paperiin ja sormukset sormeen. Kukas tämä hyvinkääläinen ihminen oli, joka suostuu tulemaan juhlapaikalle? Onko hänellä mitään tekemistä pro-seremonian kanssa? Saisikohan heidän kautta yleisesti ottaen kyseltyä tuomareiden yhteystietoja, jotka suostuvat tällaiseen? Luulen että tämä hyvinkääläinen ei kuitenkaan Espooseen asti tulisi.
  13. Tuon voi tiedätkö käsittää kahdella tavalla Itse henkilökohtaisesti arvostan siviilivihkimistä paljon enemmän kuin kirkollista, ja mainitsinhan minä, että siviilivihkimisestä voi saada jopa juhallisemman! Miten niin en siis muka pidä arvossa? Tuossa lausessa "vain" ei ole mitenkään väheksyntää. Ehkä sana "ainoastaan" olisi ollut parempi, sillä sitä tarkoitin. Yleensä väheksyvissä ilmaisuissa käytetään vielä jotain vahvistesanoja. Täytyypä siis harkita tuota että pitäisi (isot?) kaverihäät, olisi tosi hauskaa kun ei tarvitsisi välittää mistään käytössäännöistä ja siitä, mitähän suku mistäkin ajattelee. Tai sitten voisi poimia suvusta ne rennoimmat ihmisetkin ehkä mukaan Tuosta toisaalta voi koitua ongelmia ja kutsumattomat loukkaantuvat.
  14. Minun mies haluaisi että hääkakun tilalta olisi kerrospizza ja pääruokana naudan sisäfileepihvejä. En vastusta mutta kyllä mä kakkuakin haluan! Vihkisormuksessa kuulemma tulee olemaan kaksi rfid-nappia joilla voi hakea kadonneet avaimeni ja lompakon äänimerkin avulla. On muuten hiton hyvä idea!
  15. Onko kukaan koskaan järjestänyt häitään niin että vain kaverit on kutsuttu? Onko se jotenkin "törkeää" sukua kohtaan? Meidän molempien suku on hajaantunut niin laajalle alueelle Suomea että olisi kiusallista kutsua heitä kaukaa juhliin jotka eivät ole prameat. Emme joka tapauksessa mene kirkossa naimisiin, vaan tuomari hoitaa homman. Tämä on ainakin minun vanhanaikaiselle suvulle käsittämätöntä, eivätkä he tule asennoitumaan siviilivihkimiseen yhtä arvokkaasti kuin kirkkovihkimiseen vaikka toimituksen voisi tehdä yhtä juhlallisesti tai jopa hienommin. Tämä on ongelmallinen tilanne siinä mielessä ettei meillä opiskelijoina ole kaksin varaa eikä edes mielenkiintoa kustantaa isoja häitä, jossa olisi koko suku mukana. Jos vanhempamme kuitenkin haluavat sukujuhlat, olisiko väärin tässä tapauksessa laittaa heidät kustantamaan sen myös? Emme ole vielä puhuneet asiasta heille. Itse ainakin pahoin pelkään ettei vanhempani edes onnittele meitä vaikka ikää ja avoliittoa on taustalla "tarpeeksi". En ole koskaan ollut häissä ja moni ystävistämmekin on mennyt naimisiin vain maistraatissa niin ei ole mitään kokemusta tällaisista hääperinteistä ja -tavoista. Haluaisimme pitää hauskat häät jonne kukaan ei tule vain velvollisuuden vuoksi.
×
×
  • Create New...