Potkuri

Tuossapa on merten takaa matkannut, eilen saapunut pukuni edestä ja takaa (ilman alushametta tosin). Pääsis jo käyttämään

mtv3.fi: linkki Oikeusministeriön työryhmä ei näe tarvetta laajentaa vihkimisoikeutta uskonnottomille katsomusyhteisöille. Vihkimisoikeus voitaisiin myöntää vain rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan nimeämälle vihkijälle. Työryhmä myös ehdottaa, että vihkimisoikeuden myöntäminen siirrettäisiin opetusministeriöltä maistraatille. Vihkimisoikeuden säilyttäminen pelkästään uskonnollisissa yhdyskunnissa ei työryhmän mielestä loukkaa yhdenvertaisuutta. Ketään ei estetä solmimasta avioliittoa vakaumuksensa perusteella, koska kihlakumppanit voivat aina pyytää siviilivihkimistä. Työryhmä korostaa, että kirkollinen vihkiminen eroaa olennaisesti siviilivihkimisestä, koska se on samanaikaisesti sekä oikeudellinen tapahtuma että osa uskonnonharjoitusta. Mahdollisuus toimittaa kirkollisia vihkimisiä rekisteröidyissä uskonnollisissa yhdyskunnissa turvaa siten osaltaan perustuslaissa vahvistettua oikeutta harjoittaa uskontoa. Työryhmä selvitti asiaa Helsingin Vapaa-ajattelijat -yhdistyksen tekemän aloitteen pohjalta. - - - Tällä hetkellä vihkimisoikeus on myönnetty 40 yhdyskunnalle. Käytännössä opetusministeriö on myöntänyt vihkimisoikeuden kaikille sitä hakeneille rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille. Vihkimisoikeuden saaneissa yhdyskunnissa on nykyisin arviolta noin 300 vihkimiseen oikeutettua henkilöä. Evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan vihkimisoikeuteen ei ehdoteta muutoksia. - - - Suivaannuin! Perustelut ovat mielestäni ontuvat, kun todetaan, että "ketään ei estetä solmimasta avioliittoa, koska aina voi pyytää siviilivihkimistä". Voisiko yhdenvertaisuuskysymystä lähestyä myös siltä kannalta, että myös uskonnottomille olisi olemassa erilaisia, heidän arvojaan kunnioittavia vaihtoehtoja? Yhdenvertaisia näyttävät siis tällä hetkellä olevan (mitä kirjavimpien...) uskonnollisten yhdyskuntien jäsenet keskenään, mutta yhdenvertaisuutta heidän ja uskonnottomien välillä ei tarvitse sen enempää pohtia, kun ainahan meillä on siviilivihkiminen. Sitä mahdollisuuttahan voivat tosin kirkkoon kuuluvatkin halutessaan käyttää... Mielestäni yhdenvertaisuus pitäisi nähdä käsitteenä, joka tarkoittaa sitä, että vaihtoehtoja tulee tarjota tasapuolisesti kaikille. Miksi vain uskonnollinen vakaumus on yhteiskunnan tunnustama vakaumus vihkimisen yhteydessä?

Ja vielä: Joulupukin muori? Tupla-horror: Silmiä särkee ja ahdistaa

Barcelona Bridal Week: Siinä jokunen näin kärkeen

2 kaasoa ja 1 BM, vieraita kutsutaan vajaa 80.

Komppailen Rasmusta. En ymmärrä, mikä tuossa ryöstössä oikeasti toimii...ilmeisesti jonkinasteinen nolaaminen / pikku nöyryytys on osan mielestä hyvää ja toimivaa viihdettä. Vahingonilo on paras ilo? Jaa-a, olen vaan sitä mieltä että vieraita voi vallan hyvin viihdyttää myös ilman, että joku joutuu puoliväkisin tekemään jotakin, mikä ei oikein luonnistu (eri juttu, mikäli joku nimenomaan toivoo pääsevänsä runoilemaan tms). Mun huumorini ei veny näihin ja vaikka perinteet ovatkin kaunis asia, tää ryöstö on mielestäni tooosi kulunut juttu. Teilatkaa jos haluatte mutta tää mielipide on vain vahvistunut useiden häiden myötä. Pelleilyt ja nolaamiset sopii hoitaa polttareissa pois alta! Pahin on kyllä rahankeruu vierailta - mielestäni mauton tempaus, koska häävieraathan ovat jo hankkineet lahjan, tuleet ehkä kaukaakin paikan päälle ja hankkineet kenties uutta päällepantavaa yms., joten kyllä sen pitäisi heidän panoksekseen riittää.

Oletko ajatellut, että voisitkin pyytää kaksi kaasoa? Minä tein niin, koska mielestäni yhdelle saattaa tulla tekemistä rutkastikin (varsinkin ihan häiden alla, itse olin ainoana kaasona toissakesänä ja siinä oli vapaa-aika kortilla pari kuukautta). Meillä on sovittu niin, että kaasot auttavat askartelussa. Hääpäivänä kaasot avustavat tarpeen mukaan juhlapaikan koristeluissa aamulla, toinen toimii seremoniamestarina ja toinen "katsoo perääni" juhlinnan ohessa eli huolehtii tavaroistani yms jos ja kun en itse ehdi. Lisäksi ovat tietysti tukena ja juttukaverina silloin tällöin. Noiden lisäksi vielä polttareiden järjestämisessä, parissa palaverissa meidän ja bestmanin kanssa on mielestäni yhdelle liikaa puuhaa joten mukavampaa on, että hommia voi jakaa etenkin kun toisella on pieni vauva. Molemmat kaasoni ovat pitkäaikaisia ystäviäni ja vaikuttavat tosi tyytyväisiltä ja innokkailta tähän järjestelyyn . Minä pyysin kaasoja tehtäviinsä heti, kun päätimme hääpäivän eli noin 8 kuukautta ennen häitä.

Meille tulee todennäköisesti oma pöytä. Syynä ensinnäkin se, että eronneiden vanhempien (+ uusien puolisoiden) plaseeraaminen "etiketin mukaan" tuottaisi yhteispöydässä päänvaivaa, kuin myös se, että toisella kaasolla ei luultavasti ole juhlassa avecia joten on helpompaa, että voimme heidät paikoittaa vapammin, viereiseen / lähimpään pöytään toki. Toisekseen en usko, että mitenkään eristäydymme koska pöytä sijaitsee ihan muiden pöydien läheisyydessä ja helpompihan kanssamme on jutella, kun vastapäätä ei istu ketään. Esilläolo ei hääpäivänä todellakaan häiritse, sitä kai vieraat jopa odottavat ! Samalla tapaa tulemme kiertelemään vieraiden joukossa, istumme sitten missä tahansa. Mutta kiva, että on mahdollisuus olla pieniä hetkiä myös ns. kahden kesken, minkä oma pöytä mahdollistaa. Meilläkin istutaan luultavasti kuten tammikuu09:llä eli kasvot kohti salia.

Pepito: Kyllä se terassi on juuri tuo kuvissa näkyvä, lasitettu iso parveke. Juhlasalissa on useampi avattava ikkuna ja hlökunnan mukaan (ainakin talvella) pitäisi tuuletuksen pelata. Kantsii käydä paikan päällä kyselemässä, me olemme joka vaiheessa saaneet erittäin avuliasta palvelua . Moni juttu selvisi meille kun kävimme itse katsastamassa tilat ja myös sähköpostitse esittämiimme kysymyksiin on vastattu nopeasti. Paikka vaikuttaa edelleen erittäin hyvältä ainakin meidän tarpeisiimme .

Olen ajatellut nakittaa anopeille , helpompaa koordinoida, jos vain kaksi hlöä ottaa tiedot ylös.

Tämänkin sulhasella on viikset+leukaparta -"suun ympäri" -yhdistelmä, jonka hänet patistin tuossa vuosi sitten kasvattamaan ja yllätys yllätys sopii erittäin hyvin . Kaikki muut kehuvat paitsi anoppi (kas vain, muillakin on täällä ollut samanlaisia kokemuksia) . En osaa kuvitella sulhasta ilman partaa - tunsin hänet vain noin 3 kk parrattomana ja sen ajan kuvat näyttävät tosi huvittavilta. Parta on niin miehekäs !!

Meillä samat suunnitelmat kuin usealla muullakin eli kustannamme kaasojen (2) kampaukset. On kivaa mennä yhdessä hemmoteltavaksi aamutuimaan. Sitten tulemme kotiini, missä tuttu tyttö tekee mulle meikin; tuttavahintaan on lupautunut tekemään meikit myös kaasoille, mikäli he haluavat. Meikin kaasot kustavat itse kuten myös vaatteensa. Heidät tuntien kaapeista löytyykin jo monenmoista isoihin juhliin sopivaa , jolleivät halua uusia vaatteita hankkia (luultavasti haluavat, koska intoilevat puvuistaan jo nyt ).

Uutta: puku Vanhaa: unique bra Lainattua: takki kaasolta Sinistä: sukkanauha

Tuossa Kiinan-paketin sisältö smt-elegantshoesilta. Äkkiä saapuivat, istuvat kuin hanska ja ostaja on 100 % tyytyväinen

Musiikkiin panostamme kovasti, koska se on molempien rakas harrastus (ja myös suuren osan vieraista). Koirulaisen haluan jotenkin ympätä mukaan, vaikkapa pöytänumerolappuun tms.

Meillä säästellään: - koristeluissa (ei tule suuria orkidea-asetelmia pöytiin) ja kukissa ylipäätään: en halua valtaisaa, monimutkaista kimppua - kutsut yms paperisälä tehdään itse, yksinkertaiseen tyyliin - ei hääkarkkirasioita - hääautoa emme tarvitse, koska vihkiminen on juhlapaikalla - mun meikin ja kynnet laittaa ilmaiseksi sulhon broidin tyttöystävä - kengät ja laukun hommasin edullisesti Kiinasta - juhlapaikka + pitopalvelu pääkaupunkiseudun keskihintaa edullisemmat ja juomat hommataan Eestistä - studiokuvaus edullisin mahdollinen - häissä kuvaa sulhon tuttu nimellistä korvausta vastaan ...ja silti rahanmeno huimaa päätä . Vaatteet, kampaus, sormus, bändi...huh.

Kutsuihin varmaankin Wordin Vladimir Script, juhlaohjesääntöön mahdollisesti Bradley Hand.

Sulhasella alkaa toinen kierros, itse menen naimisiin ekaa kertaa. Minulla on takanani pitkiä avosuhteita, joiden aikana en avioliittoa edes ajatellut. Oikeastaan pidin todennäköisenä, etten koskaan naimisiin menisi. No, tilannehan heitti häränpyllyä sulhasen tavattuani ja suhtkoht nopealla tahdilla olemme edenneet. Molemmilla kolahti tosi kovaa. Aluksi ajatus sulhasen aiemmasta avioliitosta ja etenkin häistä kismitti niin vietävästi, varsinkin kun x-vaimo häiriköi suhteen alkuaikoina jatkuvasti - vaikka en kenenkään kuormasta syönyt vaan heidän tiensä olivat eronneet jo hyvän aikaa sitten. Oman pinnallisuutensa tämän hääasian suhteen huomaa selkeästi siitä, kun pohtii, ettei se aiempi liitto (niitähän on itselläkin..) vaan nimenomaan juhlat olivat kova paikka. Olemme tästä puhuneet ja onneksi sulhanen on sitä mieltä, että täysillä vaan. Sukulaisetkaan eivät onneksi (ainakaan toistaiseksi) ole ottaneet tokaa kertaa mitenkään esille. Olen kyllä tuonut esiin, että jos suunnittellut yksityiskohdat kovasti haiskahtavat samoilta kuin ekoissa häissä, niin asiasta pitää sanoa minulle. Ongelma on lähinnä se, ettei sulho muista edes tanssimaansa häävalssia , saati nyt jotakin kukkia tms sivuseikkoja. Aiempia hääkuvia en aio katsella eikä vähintään sen harmin ja hankaluuden vuoksi, mitä x-vaimo meille pitkään tuotti. Käsittääkseeni häistämme on tulossa aika erilaiset kuin noista aiemmista ja hyvä niin. Polttarit tulee molemmille eikä juhlaan vaikuta pätkääkään aiemmat häät vaan toimimme, kuin olisi eka kerta molemmille. Ajatuksenahan ainutkertaisuus on ihana. Myönnän kyllä sen, että mukavampaa olisi, jollei sulho olisi aiemmin naimisiin "hairahtunut" (taustalla on aika erikoinen tarina). Siitä huolimatta en usko ainakaan hääpäivänä moisia miettiväni ja kun sulhanen vielä hehkuttaa, miten ihanaa on, että menemme loppuiäksemme (näinhän mäkin toki toivon) naimisiin , niin kaikki on juuri niinkuin pitääkin. Ilman tota ekaa avioliittoa tämä olis musta epäilyttävän täydellistä .

Mäkin aion tilata kengät smt-elegantshoesilta, nämä, mutta hopeaisina: Tilasin sieltä jo laukun, joka on hieno ja tuli reilussa viikossa. Laukku on siis hopeanväristä satiinia ja lupasivat tehdä nuo popot samaa sävyä. Pistän kuvaa, kun kotiutuvat!

Sulhasen veljen tyttöystävä on alan ammattilainen ja lupasi tehdä koe- ja häämeikin lahjaksi, juteltiin jo toiveista . Kivaa, että tuttu ja rempseä ihminen tulee meikkaamaan..muuten olisin varmaan meikannut itse, koska joka päivä meikkaan "kunnolla" muutenkin ja juhlameikkikin onnistuu. Mutta joka tapauksessa ihanaa päästä meikattavaksi. Tämän lisäksi pakettiin kuuluu kuulemma pari kasvohoitoa ja kynnet

Ei ikinä: - ryöstöt - iänikuiset laatikkoleikit - jenkka, polkka tms kansantanssit - kimpun heitto (pari kolme-nelikymppistä naista "ilolla" taistelemassa...nöyryyttävää) - uskonnollisuus - alkoholin kieltäminen (alkumaljat ja viini nyt vaan mielestämme kuuluvat ruokajuhlaan, eikä tarjoiluita haluta kesken lopettaa) - hörhelöt (pinkit tylliviritykset) - ruusut - polkeminen kakkua leikattaessa, toivottavasti! Meillä poljetaan muutenkin kumpikin vuorollaan

Ihanat kaasot kävivät mukana morsiuspuku-testauksessa ja antoivat rehellistä palautetta - puku on tilattu . Kyselevät koko ajan, milloin askartelu alkaa (innokkaampia kuin minä), toinen hommasi mulle kasan häälehtiä pyytämättä ja muutenkin ovat hengessä mukana joten enempää ei voisi toivoa!

Tulisi, jos jaksaisi..olishan se hauska. Ainakin itselle jäänyt mieleen, jos on häissä sellainen ollut. Vaan tällä hetkellä tuntuu siltä, ettei viitsi ottaa enää lisää askartelu-jobia

You Raise Me Up / Josh Groban: When I am down and, oh my soul, so weary; When troubles come and my heart burdened be; Then, I am still and wait here in the silence, Until you come and sit awhile with me. You raise me up, so I can stand on mountains; You raise me up, to walk on stormy seas; I am strong, when I am on your shoulders; You raise me up: To more than I can be. There is no life - no life without its hunger; Each restless heart beats so imperfectly; But when you come and I am filled with wonder, Sometimes, I think I glimpse eternity. You raise me up, so I can stand on mountains; You raise me up, to walk on stormy seas; I am strong, when I am on your shoulders; You raise me up: To more than I can be. Annie´s Song / John Denver: Come let me love you, let me give my life to you, let me drown in your laughter, let me die in your arms, let me lay down beside you, let me always be with you, come let me love you, come love me again - meille tulee ehkä jompikumpi näistä. Huom on pätkitty.