PrinsessaK

'Migreeni-ihmisenä' en voisi koskaan laittaa hääjuhlaani tuoksukynttilöitä palamaan, enkä toisaalta viihtyisi tällaisissa juhlissa vieraanakaan. Samaisesta syystä. Latistaa aikas kovin juhlafiiliksen, jos vartin päästä on hirvee hedari...

Tulen vihkimisen jälkeen pitämään molempia, joten kihla kuuluu vahvasti myös hääpäivään. Tosin aion tehdä niin, että kirkossa vihkimisen ajan olen ilman kihlaa, jolloin sulhanen saa pujottaa vihkisormuksen ikäänkuin 'tyhjään' sormeen. Tuntuu jotenkin juhlavammalta... Mutta heti vihkimisen jälkeen aion kyllä sujauttaa kihlankin paikalleen!

Meillä molemmille ostettiin uudet ihanat vihkisormukset. Sulhanen pitää vihkimisen jälkeen ainoastaan vihkisormusta sormessaan ja kihla laitetaan talteen, minä morsiamena tietysti pidän molempia 'cause diamonds r the girls best friends! Joo ja meidänkin häissä pappi siunaa vaan morsiamen sormuksen liiton merkiksi...

Isin tyttö minäkin, joten isä saattaa ehdottomasti! Tosin meillä tehdään niin, että sulhanen tulee 'puoliväliin' kirkon käytävää vastaan. Aikas ihana tapa minusta... Monenlaisia tapoja olen myös häävieraana nähnyt. Eiköhän tämä ole aikalailla makuasia, eikä yhtä ja oikeaa tapaa olekaan...

Heippa vaan kaikki herkistelijät! Ajattelin näin über-herkkiksenä myös avautua tänne, 'vertaistuki' on aina paikallaan! Jep, meillä oli nyt perjantaina kirkkoharjoitukset ja ens lauantaina olisi sitten se h-hetki... Jo kirkkoharjoituksissa itkin ihan joka kohdassa ja aluks se jotenkin 'nolotti' ja koitin vaan skarpata, mut sit kun kuulin ja näin, että sekä morsiamen että sulhasen vanhemmatkin siellä hissukseen niiskutti, niin olo kyllä helpotti. Ja oma muru puristi ihanasti kättä, kun tiesi hetket, jolloin taatusti pillitän... Kaiken kruunasi vielä se, kun harjoiteltiin papin johdolla sitä varsinaista vihkimistä alttarilla ja yllätys yllätys, itkustin siinäkin (almost all the time!), niin pappi katsoi mua tosi lempeästi, puhutteli mua etunimellä ja sanoi, että on hienoa kun olet aidosti ja tunteella mukana... Tiedän, että hääpäivänäkään en voi välttyä kyyneliltä, mut nyt ajatus siitä ei mua enää haittaakaan enkä aio sillä itseäni stressata! Tsemppiä kaikille hääpäivään! PS. Näin sairaanhoitajana voisin kyllä yhtyä mielipiteeseen, ettei hääpäivänä kannata turvautua ainakaan lääkkeisiin...