Sofraia

Meillä vasta suunnitteluvaiheessa, mutta toistaiseksi omia sävyjä perinteisiin juttuihin seuraavasti: - häävalssiksi pyydetään bändiä sovittamaan yksi 'meidän biiseistä', joka on valmiiksi 6/8 – halutaan ehdottomasti valssata (sulho on ensimmäinen mies isän lisäksi, joka pystyy viemään meikäläistä ilman, että alan viedä vastaan – kansantanssitausta kummittelee…) - seinille varmaankin laitetaan 'julisteita', joissa kerrotaan meistä, perheistä, lapsuudesta, meidän suhteen historiasta, biisivalinnoista jne. Tavoitteena olisi, että jokaiselle vieraalle olisi jotakin tuttua ja jotakin uutta julisteissa, koska vaikka kaikki ovat läheisiä, kaikki eivät ole joka elämän alueella mukana samalla tavalla. - Vieraskirjaa varten haaveilin, että oltais saatu kaikista vieraista kuvat juhlapaikalla, tulostettu ne heti, ja laitettu pystyyn ns. askartelupöytä, jossa jokainen seurue olisi voinut tehdä omannäköisensä vieraskirjan sivun, liimata kuvan ja koristella jne. Ilmeisesti siitä kuitenkin tulisi liikaa säätöä, joten varmaan tehdään niin, että laitetaan vieraskirjaksi jonkun jo mainitsema postilaatikko, ja järjestetään joko varsinaisiin pöytiin tai sivupöytiin kyniä ja erivärisiä paperilappuja, joihin vieraat voi vaikka syötyään kirjoitella omaan tahtiin terveisiä ja tuoda illan mittaan laatikkoon. - livebändin lisäksi todennäköisesti luvassa on aika paljon erilaisia musiikkiesityksiä, kun ollaan molemmat suht aktiivisia musiikki-ihmisiä ja lähipiirissä on käsittämättömiä lahjakkuuksia. - hääjuhla ainakin jossain määrin kaksikielinen – paikalla porukkaa ympäri maailmaa ja ollaan molemmat kielialoilla töissä, sekä tavattiin yliopistolla kielilaitoksella Muuten halutaankin melko perinteistä meininkiä, sulho mm. veto-oikeutti mansikkakakun häihin kolmen viikon seurustelun jälkeen. Saa nähdä, mitä tässä vielä ehtii keksiä.

Aiheesta ihana kuvagalleria osoitteessa http://www.bridalwave.tv/frock_horror/ Omat lempi-inhokit: - Miksi sulhasen pitäisi nähdä vaivaa sukkanauhaa etsiessään? - Tähän häämarssiksi ehdottomasti Star Warsin Imperial March - 158-kiloinen puku haastaa käymään toisenkin kerran lenkillä ennen vihkimistä. Lisää täällä Ja koska ketjun aiheena oli nimenomaan 'puku jota et itse laittaisi', en sen suuremmin itse pahastu, vaikka oman pukuni kaltaista rökitettiin muutama sivu takaperin tylsäksi ja persoonattomaksi. Kaikki täällä varmaan aikuisina ja rokotettuina ihmisinä hoksaa, että mielipide on mielipide, ja vain hyvin harvoista puvuista pitäisi ihan oikeasti lynkata joko niiden suunnittelija tai käyttäjä.

Meillä säästyy jonkin verran esimerkiksi seuraavista syistä: - juhlapaikkana oleva ravintola ei ota tilavuokraa, vaan veloittaa pelkät tarjoilut, kun varattiin niin aikaisin - sulho on absolutisti ja juhlissa paljon lapsiperheitä, joten ruokajuomat alkoholittomia ja boolitarjoilu vasta illemmalla - unelmien hääpuku löytyi naikkareiden kirpparilta 250€ ja huntu on äidin hääpuvusta 37 vuoden takaa - juhla-autoksi toinen kaaso tarjoutui omana lahjanaan järjestämään tutuiltaan valkoisen limusiinin - sulhon tuttu luksushotellissa töissä –> hääyöksi huone kaverihintaan –> ei hääpakettia, vaan huone, aamiainen ja myöhäisempi luovutus (me tehdä mitään shampanjalla ja 'juhlavilla kukka-asetelmilla' siinä vaiheessa päivää enää… ) - tuttu ja älyttömän taitava valokuvaaja tulee kuvaamaan päivän sopuhintaan - kutsut suunnitellaan itse, painatus vielä mietintämyssyssä - ystäväpiirin muusikoilta tulee todennäköisesti lahjana muutama esitys hääjuhlan ohjelmaksi Näistä taas ei kumpikaan haluta tinkiä, vaikka säästöä saatetaan hyvien diilien kautta löytääkin: - haluan molemmat kaasoni mukaan kampaajalle hääaamuna; sulhanen ja bestman menevät aamiaiselle ja klassiseen parranajoon. Haluamme tarjota hemmottelua läheisille ystävillekin. - Samoin haluan maksaa kaasojen puvut. Ainakin britti-eBayssa on tosin shoppeja, joista saa mittatilauksella bridesmaids' dresses, eri malleja ja toivomassaan värissä esim. £15 + postikulut. Jos päädyn tilaamaan sieltä, laitan updatea… - molempien suku on karjalaista –> väkeä riittää eikä ruoka saa loppua kesken! - bändistä olemme valmiit pulittamaan, vaikka yritämmekin saada tuttujen kautta soittajia – koko illan keikasta ja toivebiiseistä ja niiden sovituksista maksamme mielellämme 500-1000€ bändin koosta riippuen. - sormus jää käteen loppuiäksi, se todennäköisesti teetetään, ja tietysti siinäkin kilpailutus säästää muutaman lantin. - myös valokuvat jäävät muistoksi, joten kuvaus pyydetään (ja maksetaan) todennäköisesti koko päiväksi. Omalla suvullani on taipumusta saada kameran linssin eteen peukalo juuri siinä oikeassa kulmassa, varsinkin sukujuhlissa…

Meille tulee kirkollinen vihkiminen kirkossa. Ollaan molemmat oltu nuorempina (minä edelleen) seurakunnan hommissa mukana, ystäväpappi vihkii, ja vaikka kirkollisen vihkimisen olisi saanut muuallekin (Jumala olis löytänyt paikalle… ), niin kivikirkon käytävää kävellessä tulee epäilemättä sellainen sukupolvien ketju -efekti, ja itse kirkkotila koskettaa. Luulen, että monien kokemus 'perinteestä' ja 'tunnelmasta' liittyy jotenkin tähän. Uskonsa kanssa enemmänkin sinuiksi tulleet ihmiset varmasti liittävät tämän jonkinlaiseen pyhyyden kosketukseen – jos olet käynyt kirkossa joskus ja jouluna, ja siellä oli hyvä ja rauhallinen olla, niin varmasti sellaisen tunteen haluaa häissäänkin. Jos ei tuota tunnetta tai kosketusta ole kokenut, niin toki vihkiminen muualla kuin kirkossa on aivan yhtä oikea vaihtoehto, ellei jopa parempi.

Itse vastasin muutama vuosi sitten polttarikansion kokoamisesta kaverin häissä, vaikken kaasona ollutkaan. Muistaakseni kansiossa/kirjassa oli kaikessa yksinkertaisuudessaan printattuja (mustavalkoisiksi muokattuja) kuvia päivän kulusta aikajärjestyksessä (tosi monella oli kamera, kuvat liikkui spostilla), ja kuvien ohessa kertomus siitä, mitä tehtiin ja missä. Ehkä (?) morsiamelle serenadina lausutun runon sanat vielä mukana. Tekstit hifistelin niin, että kirjoitin koneella sievällä fontilla, tulostin vaaleanpunaiselle paperille, ja revin papereiden reunat epätasaisiksi, ennen kuin liimasin tekstit kuvien viereen. Kovasti tykkäsivät, vaikkei ollut kova vaiva. Ymmärrän, jos joku haluaa tehdä huolellisemmankin, silloin esimerkiksi vois laittaa - mitä oli polttareissa tarjolla pöydällä/lasissa? - jos lähdettiin baariin jatkoille, niin polttarikansion kokoaja vois napata sieltä vaikka baarin flyerin, lasinalusen tms. mukaan matkaan – jos ei muuta niin kuitti, josta hinnat leikattu pois… - jos morsianta/sulhasta kuljetetaan pitkiä matkoja esim. junalla ympäriinsä, niin junaliput tai reittikartat voi antaa suuntaa matkan pituudesta… - polttareiden osallistujilta polttaripäivänä kerätty nimmari- , terveis- , avioliittoneuvo- tms. paperi, jonka voi liimata tai liittää kansioon… Toivottavasti tästä apua! *muoks* Ideana kai se, että morsian voi muistella päivää polttarikansiota selaten, joten hauska idea voi olla se, että jokaisesta aktiviteetista olis joku pieni kuva, teksti tai esine kansion mukana, oli ne aktiviteetit sitten mitä tahansa varpaiden lakkauksesta benji-hyppyyn.

Kavereiden häistä on jostain syystä jäänyt melkein aina mieleen häiden teemaväri; yksillä keväthäissä hiirenkorvanvihreä (koivunoksia koristeena, ohjelmat kalpean vihreällä pohjalla jne), toisilla auringonkukankeltainen, kolmansilla syyshäissä syvä punainen (niissä olin tosin itse kaasona, joten tuo punaisen sävy jäi muutenkin pysyvästi mieleen askartelujen ansiosta…). Sen tarkemmin ei kyllä muista, missä kaikkialla väriä oli. Myös tuo istumajärjestys on supertärkeä – on raskasta vääntää tikusta asiaa tuntemattomien kanssa, varsinkin jos ei ole kutsuttu avec. Itse istumajärjestyspaperia en muista niin millään yksistäkään häistä.

Heti kun kihlauksesta ilmoitettiin, kysyi sulhon äiti, että saisko hän millään järjestää kihlajaiset? Sovittiin, että kahvitetaan molempien vanhemmat ja sisarukset sulhasen lapsuudenkodissa, ja samalla omat vanhempani tapaavat sulhon isän ensimmäistä kertaa. Äidit on jo lähes sydänystävystyneet tässä meidän seurustelun aikana… Kavereille oli suunnitelmissa järjestää jonkinlainen kihlajaisillanistujainen peli-illan teemalla, kunhan tässä ihmiset palailee kesälomilta. Hääpäivä on vuoden päästä, joten silloin sitten oikeasti isommin, mutta on kiva kerätä porukkaa kasaan viettämään aikaa vaikka sitten kihlajaisten tekosyyllä.

Seurustelu alkoi 25.4.05 Avoliittoon 1.9.05 Kihlat 01.07.08 Häät 25.7.09 Tosin jo silloin kun ruvettiin seurustelemaan, niin puhuttiin (onnennumeroiden jne takia), että 25.7. on sit joskus meidän hääpäivä, heh heh, vuosi oli vaan epäselvä… sulhon piti kosiakin 25.7. tänä vuonna, mutta alkoi kesä täyttyä häistä, niin pelkäsi, että meidän päivä (lauantai 25.7.09) menee jollekin muulle tuttavapiirissä. Eli kihlausajaksi tulee tosta noin vuosi ja 25 päivää.