Itse olen ollut häissä kerran kaasona, ja pyyntö tuli täytenä yllätyksenä, koska en ollut kyseistä ihmistä tuntenut kuin vuoden ja ei ns. sydänystäviä oltu. Luulinpa että jotakuta lapsuudesta ois pyytäny. toki suostuin, kun onhan se kunniatehtävä ja heti päätin että hoidan asian kunnialla. (ei pidä suostua jos ei suostu ns. jotain nakkeja ottamaan) Järjestin polttarit, ohjelman, hommasin riisit koreihin ja kirkkoon, autoin koristulussa hieman. Eli silleen sopivasti tekemistä. Nyt omat häät tulossa ja itsellä vois sanoa että aika isot pirskeet tulossa, 150 henkeä. Itsellä kaksi kaasoa, toinen lapsuuden ystäväni (asuu erikaupungissa n.200k päässä) ja hän suostui heti ja sano että jes polttarit ja häähössötystä. toinen kaaso sydänystävä, ns. aikuisella iällä tutustuttu. Hänkin riemusta kiljuen suostu kaasoks ja piti heti itsestään selvyytenä että auttaa koristeluissa, jne. Itse kerroin jo kaasoja pyytäessä että heidän tärkein tehtävä on olla häiden alla ja hääpäivän aamuna mun tuki ja turva. Järjestää ohjelma ja halutessaan polttarit (ja ne on vissiiin jo suunnitteilla) . Ovat lupautuneet itse vapaaehtoisesti korttien ja koristelujen tekoon. Sitten on vielä muita läheisiä joiden kanssa koristellaan jne, luulen että mulla ei onneksi ole pulaa auttajista. Lopuks vielä ajattelisin että kun morsian valitsee kaasoa, niin jotenkin ajattelisin että morsiammen valitsee ihmisen jonka tuntee niin hyvin että tietää heti kaaso tekee asioita jos sellaista odottaa kaasolta, eihän kaikki ees taho että kaasot ja bestmannin järjestää häissä mitään. Eiks kaason kuitenkin pitäs olla sellainen ihminen jolle voi puhua ihan mitä vain, että voi tälläset ongelmakohatkin puhumalla setiviä...