Janelle

Pitääkö vieheen olla samanlainen kaikille ? Olisiko hölmön näköistä, jos sulhasella olisi yhdenlainen, mitä ei olisi muilla, bestmanilla ja appiukoilla keskenään samanlaiset, kaasoilla keskenään samanlaiset ja anopeilla keskenään samanlaiset ? tietysti yhtenäinen linja säilytettäisiin, mutta jotain variointia (miehille vähän "miehekkäämmät" ja naisille vähän romanttisemmat...) Mitä mieltä olette ?

Aune: Kysy ihmeessä saman satsin hinta myös muualta. Raija Kukka on taitava. Mulla on ollut 3 kertaa morsiuskimppu Raijan Kukasta (olen ollut mallina häämessuilla) - mielettömän ihania ja upeita kimppuja joka kerta (arvokkaan oloinen valtikkakimppu tummanpunaisista ruusuista, tyttömäinen käsivarsikimppu oransseista gerberoista ja prinsessamainen valtikka persikanvärisistä ruusuista helmisomisteilla). Toinen loistava kukkakauppa on Unique Pateniemessä, jossa hinnat on ainakin normi pöytäkimpuissa edullisemmat, kuin keskustan kaupoissa - olen täältä ottanut kukkakimppuja, kun työtovereita on muistettu.

Anushka: Apua, sulla on kesäkuussa häät, eikä juhlapaikkaa?!?!?! Kehottaisin todella pitämään kiirettä. Mä varasin meidän elokuun '09 häille paikan tän vuoden elokuussa ja kaikki mun kyselemät juhlapaikat oli kesä-heinäkuulle täysin buukattuina. Toivottavasti saat kuitnekin mieleisen juhlapaikan.

Cassandra: Itse olen Oulussa jutellut kolmen eri hammaslääkärin kanssa näistä netissä ja TV-shopissa myytävistä valkaisuseteistä, en olisi itsekään uskaltanut muuten käyttää. Kaikki kolme lääkäriä sanoivat samalla tavalla, että näissä seteissä valkaisevat aineet ovat ihan samoja, kuin hammaslääkärissä tehtävissä valkaisuissa. Noista nimenomaisista stripseistä sanoivat, että voi kaikin mokomin käyttää. Hyvähän näistä on oman hammaslääkärin kanssa puhua, jos mietityttää...

Roachimaloinen: Hei mutta tuohan olikin hyvä idea....ne on nämä yksinkertaisimmat jutut, mitkä ei tule mieleen Siis tottakai ja tietysti noin, että ensin "Tahdon" ja sitten se "Pulmuset" Kiitos vinkistä !

Neljä Ruusua "Tahdon" olis aikasta ihana, aiheuttaa kylmiä väreitä kuunnellessa...mutmut....Mitä mieltä ootte näistä "huojumistansseista", onko ne vähän tylsiä häävieraita ajatellen ? Aattelin, että tuleeko itsellekin sulhon kanssa vähän pöhkö/Vaivaantunut fiilis siinä huojuessa, kun kaikki vaan istuu ja katsoo. Aateltiin sitten, että pitäiskö tanssia Frank Sinatran "Love and Marriage" (Pulmusten tunnari), kun siihen vois miettiä hauskan koreografian...?

Mä tilasin nuo stripsit Nyy:n neuvomasta paikasta. Uskomattoman nopea toimitus oli. Tein tilauksen viime viikon torstaina (13.11) ja paketti oli eilen (18.11.) postilaatikossa ! Pakko oli heti testata eilen illalla. Vihlominen pelotti ja kyllähän niitä "sähköshokkeja" ilmeni tuossa alhaalla edessä, Outch! Mut mä aion sinnitellä ja pitää stripsejä ainakin kerran päivässä sen puoli tuntia. We'll see what happens.

Minun mielestäni tällaisessa pettämistilanteessa on ratkaisevassa asemassa pettäjän oma asenne ja suhtautuminen ja mahdollinen katuminen tapahtuneesta. Pettäjää ei saa missään tapauksessa päästää "helpolla" tilanteesta. Pitkässä liitossa tilanteita ja mahdollisuuksia pettämiseen tulee takuuvarmasti ennemmin tai myöhemmin (ihan kaikille pareille). Pointtina tässä siis se, että jos on helpolla päässyt, niin on tavallaan matalampi kynnys pettää uudestaan. Pettäjä voi ajatella, että kun ei siitä aikaisemminkaan seurannut mitään ihmeempää, niin kiinnijäämisen uhallakin menen ja teen mitä huvittaa. Pitää vain rehellisesti katsoa sitä omaa sulhoa (tai morsianta) ja miettiä, millainen ihminen siinä on. Tämä on vaikeaa ja sattuu ihan helkkaristi, jos lopputulema on se, ettei voi enää luottaa toisen vakuutteluista huolimatta. Itselläni yksi entisistä suhteista oli miehen kanssa, joka petti toistamiseen, vaikka lupasi ja vakuutti ensimmäisen episodin jälkeen, ettei niin tule enää käymään. Kyllä minä sen sisimmässäni tiesinkin, mutta sitä vain halusi rakkauden sokaisemin silmin uskoa, ettei sama toistuisi enää. Toivon voimia niille, jotka tällaisen surullisen ja inhottavan tilanteen ovat joutuneet kohtaamaan. Itse sen parhaiten tiedätte, mitä pitää tehtä.

Kävin Raijan kukassa jokunen viikko sitten ja tosi hyvä fiilis jäi paikasta. Juteltiin vaikka kuin paljon erilaisista kimpuista ja kukista. Omistaja sanoi, että kimppu kannattaa käydä tilaamassa vasta pari viikkoa ennen häitä ja olisi hyvä antaa joku maksimisumma, minkä verran kimppu (ja muut kukat) saavat maksaa, jolloin floristi voi antaa vaihtoehtoja, mitä ja millaista kyseiseen summaan saa mahtumaan.

Pieta: Kiitos kiitos, kiitos Olet ihana! Tämä auttoi valtavasti. Kirjoitan tuon biisin nimen nyt itselleni ylös, ettei unohdu enää.

Tämä nyt ei ole ihan pop/rock osastoa, mutta osaisiko joku auttaa...? Olen joskus bongannut tällaisen sanoituspätkän, jonka haluaisin laittaa kutsuihimme: "Sinut kun näin ihmeellinen, sydämessäin ääni niin yksinäinen kuiskasi näin: Siinä Hän nyt on!" Tämä on muistaakseni Veeti Kallion sanoitus ja Laura Voutilaisen biisi. Olen yrittänyt googlettaa tätä vaikka miten ja hakenut Laura Voutilaisen nettisivuilta ja biisien sanoituksista....mut en löydä. Tahtoisin siis varmennuksen sille, että tuo on Veeti Kallion kynäilemä ja mielellään myös haluaisin tietää, mistä Voutilaisen biisistä on kyse... So, anyone ???

Rainbow: tuo kaikki onnistuu Hietasaaressa Veljeskodilla. Harkitsin tuota paikkaa meidän häille, mutta haluttiin loppupeleissä päästä "vähemmällä", joten meidän juhlat on joko Kruunumakasiinissa tai Lasaretissa. Veljeskotia voi kysellä ODL Säätiön kiinteistösihteeriltä. Tässä nettisivu, jossa yhteystiedot: http://www.odl.fi/index.php?option=com_con...&Itemid=642 Tuo paikka on ihana, sitä voi käydä katsomassa; esittelevät sitä paikanpäällä.

Näillä näkymin 2 tai 3 mun työkaveria saa kutsut ja nämäkin siitä syystä, että ollaan ystävystytty niin paljon, että nähdään ja kyläillään toistemme luona töiden ulkopuolella. Miehellä ei ole töissä varsinaisia ystävyyssuhteita kehittynyt, joten hänen työpaikalta ei kutsuta ketään.

Tietääkö joku, millaisessa hintahaarukassa tällaisten kimppujen kanssa liikutaan...mahtaa nimittäin olla aika määrä käsityötä....

Oulun paras DJ on ehdottomasti DJ Sakke. En tiedä minkä ikäinen olet ja oletko asunut kauan Oulussa, mutta itse kuljin paljon baareissa 90-luvun lopulla ja silloin Sakke pyöritti levyjä Reidarissa, MonaLisassa ja sittemmin Cubassa. On todella supliikki mies ja mielettömän mukava. Sakke toimii Screaming Entertainment Housessa (firma). Tässä Saken puhelinnumero: 040 545 4989 Kyselin häntä jo meidänkin häihin ensi vuodelle, mutta oli jo kiinni just meidän häälauantain...

Halkesin onnesta ! Kihlauksesta oli puhuttu lähes suhteemme alkuajoista asti (melkein 4 vuotta) niin paljon, että koko asia oli lähinnä muuttunut meidän keskinäiseksi vitsiksi. Ensimmäinen tunne miehen kosittua oli epäuskon ja valtavan onnen sekoitus. Oikein klisheenomaisesti lävitseni iski kunnon heikotusaalto - olisin varmasti kaatunut, jos en olisi ollut istumassa. Sanotaan, että kihlat tai naimisiinmeno ei muuta mitään, mutta kylllä minulla on aivan erilainen tunne sisälläni, nyt kun ollaan kihloissa ja häät edessä ensi vuonna. Tunnetta on vaikea selittää, mutta sellainen turvallinen ja ikionnellinen olo siitä, että toinen haluaa viettää loppuelämänsä juuri minun kanssani. (vaikkei siitä mitään epäilystä ennen kihlojakaan ollut) Luulen, että muut morsiamet ymmärtää, mitä tarkoitan.

Olen varannut häillemme Kruunumakasiinin, mutta koska paikan vuokrasoppari on katkolla ensi kesänä ja jatko selviää vasta joulun aikaan, on pakko varautua plan B:llä. Onko täällä Lasaretin Merikoskisalissa juhlineita ? Selasin ketjua taaksepäin, mutta en löytänyt kaipaamaani infoa. Merikoskisalihan on ihana, mutta mietityttää, että mahtuuko sinne hyvin bändi + tanssilattia, kun vieraita on 50 hlö:ä. Mihin buffetpöytä katetaan; onko se siinä samassa tilassa ??? + onko tilassa kylmiötä juomille ???

bride to be: Kävin morsiusgallerian sivuilla katsomassa pukuasi ja tuohan on hyvin klassinen malli. En oikein ymmärrä sitä, kun sanotaan tuollaisesta puvusta, että se on vanhan mallinen....miten niin vanhan mallinen??? Tuollaisia laajahelmaisia morsiuspukuja on ollut aina ja tuo on juuri sellainen, mikä näyttää varmasti hyvältä hääkuvissa vielä kymmenienkin vuosien päästä. Sanoisin, että kannattaa pukea puku päälle uudelleen ja miettiä tarkkaan, miltä se näyttää ja tuntuu. Itse kun menin eilen sovittamaan omaa pukuani uudelleen, laitoin meikit ja hiukset oikein hienosti (auttaa fiilistelemään, miltä puku näyttää kokonaisuutena, kun kaikki on kohdallaan) Mullakin mieheni sanoi viime viikolla (kun itse panikoin asiaa joka ilta), että ethän sinä olisi sitä pukua ostanut, jos se ei olisi ollut tosi ihana. Mies oli oikeassa (=tuntee minut )

Novia27: Tottakai, puku on vain puku ja tärkeintä päivässä on itse naimisiinmeno. Pukuhan on käytössä vain yhden päivän ajan. Omalla kohdallani se, että en suhtaudu kovin välinpitämättömästi tähän pukuasiaan johtuu siitä, että olen noin muutenkin aina ollut aika (kärjistäen sanoen) turhamainen (lue: tark-ka) pukeutumisestani. Tämän lisäksi, tottakai haluan (ja varmasti sinäkin haluat) näyttää kauniilta omana hääpäivänä ja tämä on toivottavasti ainoa vihkipäivä minulle elämäni aikana -> Ainutkertainen tilaisuus, jonka jälkeen mitään hääpukua ei päälle enää laiteta. Tuskin sinäkään omana hääpäivänäsi mitä tahansa lakanaa kelpuuttaisit päällesi, vaikka sanotkin, että puku on vain puku (mitä se on ihan varmasti meille kaikille, jos laitetaan kehiin esittämäsi vertaus, että mies on sinulle the mies....aivan varmasti meille kaikille asia on näin) tuota THE PUKU -ilmausta on helppoa käyttää keskustelupalstoilla korostamaan sitä, että tarkoitetaan juuri itselle sopivinta ja kauneinta mekkoa. Ymmärsit varmasti pointin.

Minette: Kiitos =) Tää foorumi on kyllä loistava, ajatelkaas kuin morsiamet on varmasti meinanneet tulla hulluiksi pähkäilyineen aikoinaan, kun nettiä ei ole ollut Nää vertaisryhmät on ihan loistavia ja olen tosi onnellinen tuesta, mitä tässäkin asiassa sain täältä. Kyllä mulla se WAU-tunne tuli nyt tokalla kerralla, kun kävin pukua vanhempien luona kokeilemassa. Ja tietysti oli hyvä kuulla myös ystäväni mielipide. Tiedän, että hän olisi kyllä sanonut, jos puku ei olisi ollut hyvä; on tuntenut minut 7-vuotiaasta saakka ja tietää kyllä, minkä tyylinen olen. On ihanaa suunnitella häitä nyt =) Quendi: Googlaa netistä talvikuvia häistä, niistä luulisi näkevän vertailupohjaa, jos tuo väriasia mietityttää. Jos sulla on sellainen ystävä tai tuttu, jolta voit kysyä rehellistä mielipidettä asiaan, niin se saattaisi myös auttaa. Omassa päässä pyörittämällä ajatukset menee helposti solmuun. Itse olen hyvin järkevä ja rauhallinen ihminen, joka ei turhia hötkyile, mutta jostain syystä vähän "sekosin" tuon puvun kanssa Crazy, I know!

Noniin. Kirjoitan tänne, koska lupasin kertoa, miten käy... Kävin tänään vanhempien luona ystäväni kanssa katsastamassa puvun uudelleen. En tiedä, mitä mielessäni on viimepäivinä liikkunut; kun avasin pukupussin vetskarin, sieltä näkyi maailman ihanin hääpuku. Vaikutan nyt varmasti oikein kunnon skitsoilijalta, mutta olin muistanut esim. puvun värin ihan väärin. Kyllä tämä on se THE PUKU mulle Kun ystäväni näki puvun päälläni, hänen mielipide näkyi naamasta heti: "Tuo on aaaaaiiiivan I-HA-NA! Siis en mä ymmärrä mikä sua tossa niinkö mietityttää?!?!?!?....jos olisin sinä, niin todellakin pitäisin tuon puvun. Se on ihana!" Olen perusnaisen(?) tavoin kova analysoimaan juttuja. Mulla iski tässä nyt varmaan paniikki kahdesta syystä: Hääpukuun liittyy niin paljon tunnelatausta ja let's face it: ra-haa, että kun puku löytyi noin nopeasti heti ekasta sovituksesta, niin aloin kyseenalaistaa itseäni. Eniveis, Puku on mulle THE PUKU, vaikka se ei ihan kapea-kapea olekaan malliltaan. Ette arvaa, miten helppo olo on ollut nyt hymyilen koko ajan ja mielessä on mielikuva upeasta, ihanasta mekosta, jossa astelen alttarille vuoden kuluttua

Olette ihania Helpottaa ihan valtavasti lukea, että olette kaikki samaa mieltä siinä, että järkevintä olisi palauttaa mekko. Häihin on tosiaan aika lailla tasan vuosi vielä aikaa ja alkuvuodesta hääpukuliikkeet on taas täynnä uusia ihanuuksia. Mekko on tällä hetkellä vanhempieni luona ja ihana kaasoni (tai siis en ole häntä vielä kysynyt kaasokseni...) lupasi tulla mukaan katsomaan sitä lauantaina. Morsiuspukuliike lupasi, että voin halutessani viedä puvun maanantaina takaisin liikkeeseen. Tämä pukuasia on niin fiilispohjainen juttu, että on ihanaa saada tukea teiltä, jotka ymmärrätte, mitä tarkoitan. Tuntuu hullulta panikoida jotain mekkoa, mutta SE-ON-TÄR-KE-Ä asia hääpäivänä. Ja kyllä se varmasti pitää tuntua juuri ainoalta oikealta puvulta. Kauniita pukuja on maailma pullollaan, mutta juuri sitä ainoaa oikeaa on vain yksi. Vähän niinkuin miehissäkin Mielelläni kuulisin vielä lisää mielipiteitä. Erityisesti, jos joku on ollut ihan samassa tilanteessa ja fiiliksissä kuin minä. Tulen kertomaan ensi maanantaina, mitä loppupeleissä tein mekon kanssa.

Tämä on nyt pitkähkö teksti, mutta pliis....jos joku voisi lukea tämän ja vastata Olen itku silmässä tästä asiasta..... Mistä tietää, että valitsee juuri oikean puvun ? Kertokaa te, jotka olette pukunne ostaneet ja olleet loppuun saakka tyytyväisiä ja onnellisia puvusta ja olette sitä mieltä, että juuri tämä puku on minulle ainoa oikea vaihtoehto, eikä mikään muu puku olisi tehnyt minua kauniimmaksi. Itselläni on pitkään ollut hyvin selkeä mielikuva itsestäni hääpäivänä; linjakas kapeahelmainen, merenneitomallinen puku, jossa veistoksellisuutta tuo pitkä laahus kirkossa (ja laahuksen voisi ottaa kirkon jälkeen pois, jolloin pukuun jäisi ihan pieni laahus juhlan ajaksi.) Erittäin hyvä esimerkki on Eva Longorian mekko: Kävin maanantaina ensimäisen kerran sovittamassa pukuja morsiuspukuliikkeessä ja siinä kävi sitten niin, että päädyin ostamaan ihan erilaisen puvun, kuin mistä haaveilin alunalkaen. Kapeita mekkoja ei juurikaan ollut (mikään niistä ei istunut päälleni) ja ostamani mekko oli ensimmäinen, joka istui päälleni kuin valettu. En löytänyt kuvaa netistä, mutta mekko on olkaimeton, leveähelmainen ja väriltään oikein haalea vaalea maitokahvi. Yläosassa on vinot vedostukset ja toisen jalan päälle tulee halkio, jossa on harsomaista kangasta. Muuten malli on aika simppeli. Puku on kyllä upea päälläni, mutta silti mielessäni on pienoinen pettymys. Mulla on sellainen tunne, että "vaikka tämä puku on upea ja kaunis, niin se ei vain ole minulle JUURI THE PUKU". Tämä asia on pyörinyt mielessäni koko ajan maanantaista asti (4 päivää siis). Haaveissani on aina ollut tuollainen Evan puvun tyylinen mekko (olen hoikka, joten tuo malli sopisi minulle ihan varmasti). Häihinkin on vielä vuosi aikaa, joten pelottaa, että teinkö hätiköidyn päätöksen. Auttakaa minua. Voinko luottaa omaan vaistooni siinä, että koska mekko ei sovitushetkellä hetituntunut siltä, että "WAU! Tässä se on!", niin silloin se on väärä mekko juuri minulle. Monet morsiamet puhuu juuri tuosta tunteesta hääpukusovituksissa: "mekko tuntui heti oikealta, eikä mikään muu puku näyttänyt enää miltään". Minulla ei tuollaista tunnetta ollut ja koko ajan ajattelen, että näyttäisin upeammalta ja enemmän itseltäni tuommoisessa Evan puvun tyylisessä valkoisessa unelmassa. Tämä pukudraama on ihan kamalaa ja naurettavaa, mutta en vain osaa rauhoittua. Soitin morsiuspukuliikkeeseenkin asiasta ja ihana, ymmärtäväinen myyjä vakuutti minulle, että tietysti saan palauttaa puvun, jos tuntuu, että se olikin väärä valinta. Menisin uudestaa sovittamaan mekkoja tammikuussa, kun uudet mallit saapuu markkinoille.

Minä aion myös ehdottomasti tehdä kimpun itse... tai sitten ostan kimpun normikimppuna, enkä mainitse häistä sanaakaan. Oulun Stockalla on ihania valmiita kimppuja joka päivä myynnissä ja hinnat on about 20-30 euroa! Tämän tietäen tuntuu hulluudelta maksaa hääkimpusta lähemmäs sataa euroa.

Mun valkokultainen rivitimanttisormus maksaa alennusten kanssa 700 €. Mies halusi mahdollisimman simppelin sormuksen, joten valitsi valkokultiasen puolipyöreällä profiililla; hinta alennuksen kanssa 120 €