neiti_pampula

Mina olen sita mielta etta haluan naimisiin ennen muksujen tuloa, Mieheni yrittaa saada mutt kaantymaan tasta "yhteiskunnan aivopesusta"etta oikea tapa on naimsiin sitten lapset,sitten omakotitalo punasella aidalla ja koira pihalle... Hyvin han on onnistunut

no ekaks sana NOUNOU... Mutta muuten niin kaikki asiat jossa laitetaan morsian ja sulhanen typeraan rooliin esim. leikit kuka on kengan alla, morsiamen saattaminen, pienintakaan puhetta jossa pappi selittaa etta mies on perheen paa (olen ollu tammoisessa vihkitilaisuudessa) Mitaan leikkeja ei tule..ei ole lapsibileet vaikka lapset ovat tervetulleet haihin...

Joo,huntu tuntisi aika tyhmalta kun ollaan ennen haita jo seurusteltu 6 vuotta, sama juttu silla etta isa saattaisi altarille...mun tapauksessa ainakin

Ma tivon etta mies suostuisi lappi haamatkalle viikoksi talvella...varattais oma mokki

Meidan personaallisin idea on se helppous...meidan haat ovat saaressa mummon pihalla, vihkiminen seka juhla. Piha on erittain kaunis taynna kukkia metsan keskella. Olemme molemmat erittain luonnonlaheisia joten tama sopii meille hyvin. :D

Tuottaa paanvaivaa kun aiti ja isan uusi vaimo ei voi olla missaan nimessa vierekkain.... Hirveeta kun aikuiset kayttaytyy kun kakarat. ..istuuko sitten paa poydassa morsiammen ja sulhasen biologiset vanhemmat ja missa istuu niiden uudet miehet ja vaimot? voi voi voi... onko tasta jo puhuttu aikaisemmin? jos on niin pahoittelen etten homannut.

jaaaa nyt katsotaan miten tämä toimii..

Oma sulhanen on eestistä ja toivoo että puhuisin mielummin eestistä kun virosta. Se on kuulemma tärkeä asia hänelle... ja muille eestiläisille.

Tämä runo oli niin kaunis että haluaisin todella saada sen jotenkin mukaan häihin. En usko että pystyn lukemaan sen kun nyt jo pillitän täällä kun pikku lapsi...viosikohan joku muu sen lukea?

Yhdessä alttarille sulhaseni kanssa. Se on yksi ja melkein ainoa asia jota en suostu muuttamaan. Häät on sen verran pitkällä etten isän kanssa ole keskustellut mutta toivon että hän ymmärtää. Harmittaisi jos hän loukkaantuisi. Tässä asia olen jääräpäinen ja ei ihmekkään, nyt myöhemmin olen kuullut että äidillä oli ihan sama ajatus tämän alttarin luokse kävelemisen kanssa kun minä. Isä muutti pois kotoa kun olin 12 ja minä muutin yksikseni kun olin 16. Mieheni kassa ollaan asuttu jo pitkään yhdessä ja tämä on meidän yhteinen matka. Kävelemme yhdessä jäykkänä jännityksestä yhdessä sisään ja helpottuneena ja onnellisina ulos. Se tuntuu olevan oikea tapa meille.