Kerstin

Jäsen
  • Viestit

    5
  • Liittynyt

  • Viimeksi vieraillut

Käyttäjän Kerstin kaikki viestit

  1. Mansikka toki käy talvellakin, ei siitä oo tässä ketjussa kyse. Ite oon vaan ainakin juonu sitä iänikuista mansikkaboolia niin joka juhlissa, etten ainakaan itelleni halua sitä. Mut mikäs siinä, jos mansikkaa haluaa, ja siitä tykkää. Mää vaan tykkään karpalosta, ja aikasta moni muukin – ainakin mun tutuista. Greta G:n ohjetta kun vielä testais, siinä oli sitä makeempaakin osastoa, niin jos se uppois suurempaan yleisöön. Mulle kun maistuu tosi happamat ja sokerittomat versiotkin.
  2. Oi mikä sulhanen! (Vaikka se tinkimisjuttu oli mautonta.) Hieman kyllä petyin siihen, että jaksoa mainostettiin papilla, jota ei kuitenkaan nähty kuin vasta kirkossa. Huonoa jännityshehkutusta oli myös biseksuaalisuuden ääneen sanomisen panttaaminen. Kihlajaisjuhlajuttu oli ihan uutta, jäiköhän ne vieraat juhlimaan sillä aikaa sinne, kun morsio ja sulho vaihtoivat vaatteita ja valmistautuivat.
  3. Meikkipohjaketjussa hehkutettiin 38:a. Mulla ainakin se tekee ripsistä jotenki tyhmän näköset, siis tosi lyhkäset ja harvat. Vaikka sitä moni hehkuttaa ja ehottomasti sen poistamisen helppouden takia se on hyvä, niin mun mielestä se ei oo ripsikoostumuksellisesti kiva. Siispä kysynkin: onko kukaan törmänny vastaavan helposti poistettavaan kyynelten kestävään ripsariin? Entä onko kukaan kokeillu esim. oriflamella olevaa normiripsarin päälle laitettavaa tököttiä, joka tekee "mistä vaan ripsarista vedenkestävän"? Miten ne sit saa lähtemään pois? Silmät on niin herkät, ettei ne kestä arkikäytössä vedenkestävän ripsarin poisottoaineita, eikä yhen päivän takia viittis ostaa poisottotököttiä ja kokonaista ripsaria. Tommonen päälle sutastava tökötti kuulostais paljon paremmalta, ja sitä varmaan tulis joskus myöhemminkin käytettyä. Ja sen kanssa voi käyttää omaa lempiripsaria! Jollei se jotenkin pilaa sen lempiripsarin lopputulosta...
  4. Ripsari ei ehkä liittyny nyt tähän meikkipohjakeskusteluun, enemmänkin ton kaikki ripsistä -ketjun juttua. Jatkan ajatustani sinne. Takas aiheeseen eli meikkipohjaan. Mä oon tehny juhliin arkea kestävämpää pohjaa niin, että alotan meikkaamisen ottamalla naamasta ylimääräsen rasvan kasvovedellä pois. (Aamulla siis naama pesty ja rasvattu normaalisti.) Naama mulla rasvottuu hurjasti. Sitten laitan (Lumenen) pohjustusvoiteen naamalle (luomille oman silmämeikinpohjustusvoiteensa). Sit näiden päälle laitan ihan normaalit meikit mitä arkenakin, siis meikkivoiteen&puuterin/meikkipuuterin. Kiiltoa pois kiillonpoistopapereilla juhlien mittaan ja vasta sitten puuteria päälle. Mukavasti on kestäny ainakin tähän mennessä.
  5. Mies sanoi muutaman julkaisukelvottoman kommentin pariskunnasta. Minua vaivasi (tissien lisäksi!) lähinnä pariskunnan suhtautuminen kirkkoon. Ja jäin miettimään, kuinka yleistä nykyään ylipäänsä on se, että naimisiin menevät haluavat kirkon toimivan kuten he haluavat ja siis vastoin kirkon edustamaa vakaumusta. En nyt siis tarkoita tässä tuplabuukkaus–pastorijuttua vaan tulomusiikkia ja siitä seurannutta purkausta. Miksi mennä kirkossa naimisiin, jos ei halua kristillisiä häitä? Siviilivihkimisessä olisi voitu soittaa mitä tahansa rokkia. Puvusta yli tuleminen näytti siltä, että pukua ei oltu sovitettu hääpäivänä päälle tulevan (liian pienen) korsetin kanssa. Muistakaapas kanssasisaret siis sovittaa pukua varsinkin muutoksia varten ne lopulliset alusvaatteet päällä!