Inka Wellman Band

Ammattilainen
  • Viestit

    14
  • Liittynyt

  • Viimeksi vieraillut

Tietoja käyttäjästä Inka Wellman Band

  • Taso
    Untuvikko
  • Syntymäpäivä 08/07/80

Contact Methods

  • ICQ
    0

Profile Information

  • Gender
    Female
  • Paikkakunta
    Helsinki
  1. Kuten toisessakin ketjussa on puhuttu, niin yleensä bändi saa ruokaa, mutta sen ei tarvitse olla sama hieno kattaus kuin vieraille. En ole vielä koskaan soittanut häissä, joissa mitään ei olisi tarjottu, mutta kyllä meidän bändimme sellaisellakin diilillä lähtisi, jos niin pitäisi jostain syystä sopia. Kokisin kuitenkin, että tuossa mainitsemassasi tapauksessa bändi voisi koota ateriansa aiemmin olleen ruokailun tähteistä. Jemmaatte vain sen, mitä ruokailusta jää - yleensä aina jää jotain - ja kaaso ohjaa sitten bändiläiset hakemaan safkansa keittiöstä, syöminen kertakäyttölautasilta tarvittaessa. Jos ruoka on kylmää, se ei haittaa ainakaan minua. Keittiössä olemme syöneet monet kerrat, ja kivaa on ollut. Useimmiten on jokunen olut ja limpparikin ollut tarjolla, mutta en sitä mitenkään oleta. Pääasia että jotain juotavaa saa (vettä? mehua?) sillä soittaminen on aika fyysistä hommaa. Oma tila on tosi kiva - mikä tahansa kämänen koppi käy! - mutta jos ei ole, niin ei ole. Ei kai mikään hääbändi voi niin diiva olla, että kieltäytyisi keikasta backstagen puutteen vuoksi? Kyllä voi sopia keikkoja myös itse, vaikka olisi ohjelmatoimiston listalla, eikä välttämättä ole pimeää työtä. Monet bändit kyllä tekevät pimeästikin.
  2. Olen samoilla linjoilla laulajan kanssa: ilman muuta voi pyytää listaa kappaleista, joita bändillä noin ylipäänsä on ohjelmistossa. Tällaisella listalla on yleensä enemmän kappaleita kuin mitä illan aikana ehditään soittaa, tai toisaalta sille voi prosessin kestäessä ilmestyä jotain lisääkin, mutta se antaa kuvan valikoimasta. Listalta voi sitten toivoa, mitkä kappaleet ehdottomasti haluaisi kuulla, ja toisaalta karsia pois inhokit. En kuitenkaan lähtisi vaatimaan täsmällistä listaa, mitkä kappaleet soitetaan ja missä järjestyksessä (tyyliin, 1. setti: nämä ja nämä biisit, 2. setti: nämä ja nämä...), perusteluna se, jonka laulaja jo esitti. Hääkeikat eivät juuri koskaan mene täsmälleen kuten on aiottu. Yleensä kai tehdään suunnitelma seteistä ihan kappaleen tarkkuudellakin - tai näin me teemme, en tiedä, josko muut - mutta suunnitelmasta poiketaan aina. Toki voimme tuon luonnoksen etukäteen näyttää, jos niin halutaan, mutta lopullinen setti voi kuitenkin erota siitä. Tämä vapaus kannattaa muusikoille antaa, sillä he yleensä tietävät, mitä tekevät. Kannattaa myös muistaa, että itse voi aivan vapaasti illan aikana esittää toivomuksia - ja näin hääjuhlijat lähes aina tekevätkin! Esimerkkejä: 1. Olemme ajatelleet soittaa alkuillasta perinteistä ja illan edetessä bilemusiikkia. Tanssi pääsee kuitenkin alkamaan myöhässä, ja juhlavierailla on jo täysi vauhti päällä, kun siihen asti päästään. Nuorisoa on paljon. Päätämme soittaa vain muutaman "pakollisen" valssin ja siirtyä heti bilemusiikkiin. 2. Sama suunnitelma, mutta nyt meno onkin rauhallisempaa kuin oletimme. Sitä paitsi innokkaimmat tanssijat vaikuttavat olevan paritanssin harrastajia. Jätämme bilebiisit vähemmälle ja soitamme monipuolisemmin paritanssiin sopivia kappaleita, lisäksi slovareita rakastuneen näköisille pareille. 3. Meno on oivallista, mutta hääpari aikoo poistua hääyön viettoon. Tehdään tauko riehumismusiikkiin ja soitetaan heille se "heidän kappaleensa" lähtiäistanssiksi. Tämän jälkeen jatketaan siitä, mihin jäätiin. Kaikkea tällaista.
  3. Ota suunnaksi lähin kirjasto ja lainaa sieltä Suuri toivelaulukirja 1.
  4. En lähtisi itse veloittamaan tuolla lailla tuossa tilanteessa. Ehkä heillä on syynsä, mene ja tiedä. Vaikea ottaa kantaa, kun ei tunne tilannetta tai sitä, mikä se toive on ollut... Wienervalssit olen kyllä itse valmis soittamaan, kunhan ei vaadita, että roudaan sen sinfoniaorkesterinkin paikalle. Se voidaan tästä oppia, puolin ja toisin, että kannattaa sopia tarkasti kaikki, mikä on itselle tärkeää, ennen kuin lyö mitään lukkoon. Jos häävalssiksi on tärkeää saada jokin tietty, kannattaa varmistaa jo alkumetreillä bändiltä, että se voidaan toteuttaa. Useinhan nämä toiveet ovat aivan ilmoitusasioita. Jokainen bändi osaa soittaa Akselin ja Elinan häävalssin tai Finlandersin Oikeesti. Mutta jos on yhtään epätavallisempi kappale, niin kyllä nämä kannattaa keskustella. Haittaahan ei kysymisestä koskaan ole! Eli ensin asiat selviksi ja sitten vasta nimi paperiin. Kannattaa myös tiedostaa, että monesti toiveiden toteuttamisessa on kyse myös aikatauluista. Tässä tapauksessa ilmeisesti ei, sillä kolme kuukautta on kyllä riittävä aika harjoitella kappale, jos katsoo ylipäänsä voivansa sen tehdä. Meidän tapauksessamme on niin, että pyrimme kyllä toteuttamaan erikoisemmatkin toiveet, jos meillä on aikaa, ja kuukausien varoitusajalla aika löytyy helpommin kuin viikon tai parin. Kysyä aina kannattaa vaikka viimeisenä iltanakin, ei siinä mitään väärää ole, täytyy vain sitten varautua myös ei-vastaukseen.
  5. Huomasin tällaisen kysymyksen. Pari vuotta vanha, mutta voi olla mielessä muillakin: Miten olisi ns. arvokkaampi tanssimusiikki? Ehkä instrumentaalina? Siis paritanssia - valssi, tango, ym. - mutta klassisemmalla otteella suuren maailman tyyliin? Akateemisissa juhlissa sekä myös häissä olen kuullut soitettavan esimerkiksi näitä: Astor Piazzollan tangot Sostakovitsin valssi toisesta jazz-sarjasta Ohjelmassa Tanssii tähtien kanssa on myös usein kivoja tanssimusiikkiratkaisuja.
  6. Kompromisseja kannattaisin minäkin. Hermostunutta oloa voi varmaan vähentää sillä, että säätää äänentoiston vähän hiljaisemmalle kuin se kovin bassonjytke. Siinähän on eroja, kuinka lujaa bändit soittavat.
  7. Yleensä on meidän keikoillamme ollut niin, että bändi saa ruoan, mutta syöminen tapahtuu taukotilassa, keittiössä, tms. Hienoa kattausta ei siis tarvita, eikä ruoan välttämättä tarvitse olla sama kuin juhlavieraille: se kelpaa, mitä seisovasta pöydästä jää, tai jos ruokailu on annoksittain, bändiläisille voi olla vaikka yksinkertaisempi, halvempi annos. Jos bändi soittaa lähinnä iltapalan molemmin puolin, iltapala tietysti riittää. Pääasia, että jotain on. Nirsoilu ei ole ammattimuusikoilla tapana.
  8. Toisaalta, jos puhutaan harrastajista (opiskelijakuorot, ym.) niin he rahoittavat tällaisilla esiintymisillä toimintaansa, ja siitä syntyy paljon kuluja. Harjoitustilat, johtajien palkat, nuotit, kuoropuvut, kurssit ja leirit... Eivätpä kuorolaiset siis tosiaankaan harrastuksesta palkkaa saa, vaan keikkapalkkiot menevät suoraan näihin kuluihin eivätkä riitä niitä kattamaan, joten summaa jatketaan jäsenmaksuilla. Eli kuten sanoit, päin vastoin. Monet tällaiset kuorot ovat taloudellisesti erittäin tiukoilla. Siksi näkisin, että on kyllä perusteltua pyytää esiintymisestä summa, joka edes jollain lailla vastaa tehdyn työn määrää.
  9. Myös minusta voitte todellakin perua keikan. Ei tietenkään teillä ole velvollisuutta sitoutua maksamaan ennen kuin olette tienneet hinnan. Mitä väleihinne tulee, niin sellaiset välit saavat mennäkin, jotka ovat rahasta kiinni. Jos on niin ammattimainen, että suurta summaa pyytää, on suhtauduttava ammattimaisesti myös siihen, kuka haluaa maksaa ja kuka ei. Hintataso sinänsä voinee vaihdella paljonkin, ja se on minusta ihan ymmärrettävää. Tälläkin palstalla on joitakin ammattilaisia, joilla on vuosien kokemus yhteissoitosta ja nimeäkin: toki he voivat pyytää enemmän kuin sellaiset, jotka vasta aloittelevat uraansa, ja moni haluaa sen heille myös maksaa. Me taas esimerkiksi emme ole olleet kuvioissa mukana vielä niin pitkään, että olisi mainetta ehtinyt kertyä, ja siksi emme pyydä niin hurjia summia. 150 euroa kahdeksan hengen kuorosta kuulostaa kyllä jo älyttömältä. Sehän on siis 18,75 euroa per henkilö - sisältäen keikan, matkat, harjoitukset, mahdollisesti nuottien hankinnan... Huhhuh. Jos joku haluaa tehdä hyväntekeväisyyttä, niin ei ole minun asiani lähteä siitä moittimaan, mutta älkää pettykö, jos kovin moni muu ei tuohon hintaan poistu kotoaan. Onnenpotkunahan sitä voi pitää, jos noin pienellä summalla sai hyvän esityksen.
  10. Muistutetaanpa taas, että monet bändit reissaavat jonkin verran: kannattaa kysyä pikkuisen kauempaakin. Laitoin yksäriä.
  11. Saahan tuota ostaa mp3:na netistä. Näin tein itse, eikä maksanut kuin pari euroa.
  12. Voisihan tuon kappaleen sovittaa valssiksi! Monesti kuulee, että alun perin neljään menevistä kappaleista on rytmiä muokkaamalla tehty "valsseja". Esimerkiksi Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa oli valssina Enyan esittämä May It Be Taru sormusten herrasta -leffasta, eikä se muistaakseni alun perin mene kolmeen. Jos kappale tuntuu tärkeältä, niin kannattaa kysyä bändiltä tällaista vaihtoehtoa. (Tai minä voin sen tehdä, jos haluat. ) Kaisa Nuolioja Inka Wellman Band
  13. Minusta elävä musiikki ruokailun taustalla on aika ihana vaihtoehto. Esimerkiksi pianisti, jos juhlapaikalla on piano, tai jos tila on hyvin intiimi, niin akustinen kitara. Musiikki voi sitten vaihdella: monet soittajat osaavat soittaa sekä ns. kevyttä klassista että kevyempiä balladeja. Soittaja osaa myös huomioida puheenpitämis- ym. tilanteet, eikä tarvitse rynnätä laittamaan sitä levyä pauselle.