sadepäivä

Neljä kutsuttua on ilmoittanut itsensä lisäksi myös jonkun, jota ei ole kutsuttu. Ei tämä meille mikään katastrofi sinänsä ole, enpä vain haluaisi häihimme ihmisiä, joita emme tunne.

Gewürztraminer-rypäleiset valkoviinit sopivat usein itämaisten ruokien kanssa, samoin jotkut muut valkkarit, joissa on joku ns. juju. Alkon tädit ja sedät kyllä opastavat tässä. Kuohuviineistä mm. kuivaa Freixenetiä suositellaan Alkon tietojen mukaan myös itämaisille ruoille, mutta omien kokemusteni mukaan se sopii varmaankin paremmin kaakkoisaasialaiseen ruokaan kuin kiinalaiselle.

Me olemme ottaneet aika tarkoituksellisen mielivaltaisen asenteen puolisoiden ja avecien kutsumiseen - puolisot yms. vakiintuneet kumppanit kutsutaan, mikäli olemme heidät edes kerran tavanneet. Parille ihmiselle, jotka eivät tunne muita kutsuvieraita kovin hyvin, lähetetään avec-kutsu, niin että saavat halutessaan tuoda jonkun tukihenkilön Meillä kyse ei ole rahasta eikä henkilömäärän rajoittamisesta, vaan yksinkertaisesti siitä, että haluamme häihimme mahdollisimman vähän ihmisiä, joita emme tunne.

...morsian ja sulhanen Ainakin teoriassa ...morsiamella valkoinen, pitkä hääpuku ja oheistuotteet (kuten kengät, laukku, viitta yms.) ...sulhasella tumma puku/saketti/frakki tms. ...vihkiminen kirkossa lauantaina ...hääjuhla sen jälkeen ...juhlassa ruokailu ja kakkukahvit ...hääkakun leikkaus ja ehkä se polkaisu ...häävalssi/häätanssi Tästä vielä keskustellaan - haluaisin valssata Maria Doloresin häävalssin, mut mies haraa vastaan. ...kaasojen/bestmanien/ystävien/sukulaisten kehittelemää ohjelmaa Saavat kehittää jos haluavat, mut ei mitään tyhmiä hääleikkejä ...hääparin hääyö jossain kahdestaan, yleensä jotain spesiaalia järjestettynä joko hääparin tai kaasojen/bestmanien/ystävien/sukulaisten taholta Yliviivattujen sijaan morsiamella frakki, jonka alla pellavapaita ja vyötärökorsetti. Satiinitennarit ja silinterihattu. Sulhasella jakobiittiasu valkoisella paidalla ja valko-punasävyisellä kiltillä. Petrolinsiniset sukat. Vihkiminen maistraatissa perjantaina, hääjuhla lauantaina. Hääyö niinkin "kahdestaan" et meidän makuuhuone talostamme toivottavasti tulee rauhoittumaan hääyön viettoa varten jossain vaiheessa, mut jos bileet on hyvät ni ei me sit piiloon mennä.

Tonni on budjetoitu juomiin, n. 100 henkeä tulossa, kaikki aikuisia (osa ei juo tietty).

Mua itketti tänään ihan hulluna, kun Turusta kotiin ajaessa kuunneltiin miehekkeen kanssa autossa Juicen "Pyhä toimitus". Tulee ehdottomasti näyttelemään jonkinlaista osaa epävirallisessa hääseremoniassamme. Maailman kyliin mä väsyin, ota syliin Sun kätes otsaani viilentää Sano jotain näin katveessa sotain niin pääsen lähemmäksi elämää Naura vähän ja painaudu tähän, kun ihollamme on hämärää Oot niin avoin sä miljoonin tavoin Mua kiskot lähemmäksi elämää Ota viini ja juo se on elämä mun Anna ruumiisi tuo niin mä rauhoitun Luodut emme me olleet toisillemme, me kaiken loimme, loimme elämää Ota viini ja juo se on elämä mun Anna ruumiisi tuo niin mä rauhoitun Pääsen sisään näin voimaani lisään näin liikun lähemmäksi elämää Kyynel valuu ja taas alkaa paluu on tämä kaikki hyvin tärkeää Vaivun uneen mun näät rauhoittuneen näin ollen lähempänä elämää

Pihistetään: -ruoat tehdään itse kaverien avustuksella (osa kakuista tehdään itse, osa ostetaan) -sulhasen ystävissä paljon muusikoita, jotka hoitavat musiikkipuolta -ei hääautoa -juhlat kotipihassa, ei juhlatilan vuokraa -teen itse meikin ja kampauksen -varaa päivä -kortit, kutsut, menut etc. askarrellaan itse -ostamme ihan tavalliset, joskin näyttävät lautasliinat -morsiamella vuokrapuku -emme maksa muiden kuin itsemme pukeutumista (emme toki myöskään vaadi avustajiltamme määritellyn laista pukeutumista) -teemme häitä varten n. 100 l simaa (alkoholipitoisuus 8%) boolin sijaan tarjottavaksi -teemme kahviaveceiksi itse liköörejä Venäjältä tuotuun vodkaan -vietämme hääyön kotona (tähän tosin päädyttiin muista kuin säästösyistä) Panostetaan: -kenkäni (Rainbow Clubin tennarit) maksoivat 99 e, näitä voin toki käyttää juhlakenkinä myöhemminkin -sulhasen skottiasuun ja minun asustekorsettiini tilataan oikeaa hyvälaatuista tartaania Skotlannista -huolimatta siitä, että teemme ruoat itse, panostamme laadukkaisiin raaka-aineisiin ja huolelliseen valmistukseen -malja- ja ruokajuomat ostetaan Alkosta, sillä Superalkon valikoimista löytyy aika vähän Suomesta maisteltavaksi löytyviä viinejä, emmekä missään tapauksessa aio tarjota häissämme viinejä, joita ei ole etukäteen maisteltu ja todettu menuumme sopiviksi -ostamme pöytäliinoiksi pellavakangasta (jonka tosin aion uusiokäyttää)

Häät heinäkuussa 2010, tähän mennessä tehtyä: -varaa päivä -kortit lähetetty -facebook-tapahtuma perustettu -morsiamen kengät ostettu ja lähetetty värjättäviksi -juhlateltat, pöydät ja penkit varattu -menua suunniteltu

1. Viinaa 2. Halkopino 3. Viinaa halkopinossa 4. Ruokaa (paljon, hyvää) 5. Turkoosia 6. Puheenestäjä 7. Kuohuviiniä 8. Simaa 9. Lihaa 10. Kasvisruokaa

Meikkaan itse. Ei jaksa maksaa ammattilaiselle, panostan sen sijaan laadukkaisiin tuotteisiin, joita voin käyttää myöhemminkin.

Olen budjetoinut satasen meikkiini ja omaan ja miehen hiustenlaittoon. Tehdään siis itse, mutta ostetaan laadukkaita tuotteita.

Pidämme molemmat omat nimemme, ovat sen verta harvinaisia ja rakkaita kumpikin ettei tee mieli luopua. Vaikka mä kyllä vähän haikailen et mies ottais kuitenkin mun nimeni jossain vaiheessa, suvussani on ollut vähän tällaista tendenssiä

Maksanemme itse suurimman osan, vanhempani ilmoittivat osallistuvansa jollain summalla mut emme vielä tiedä kuinka paljosta on kyse. Budjetti enintään 5000, tuossakin luultavasti liikaa. Hääparin ikähaarukaksi laitoin kompromissivaihtoehdon 26-25; minä olen häiden aikaan 24 ja mies 37

Rakkaiden vainajien läsnäolo on tärkeä osa uskontoani, ja heidän muistamisensa on myös agnostikkomiehelleni hyvin tärkeää. Häissämme katetaan vainajahengille oma pöytä, jolle tulee edesmenneiden lähimmäisten valokuvia ja lautaset, joilla hengille tarjotaan pienet annokset kaikkia pitojen antimia. Juhlan alkuseremoniaan tulee myös sisältymään muutama sana rakkaiden vainajien muistoksi.

Emme mene naimisiin kirkossa, koska emme kuulu kirkkoon. Mieheni on agnostikko, minä ortodoksikemetiläinen. Vihkiminen maistraatissa parin kaverin läsnäollessa, sit kotona suuret (n. 120 vierasta) juhlat erikseen. Ajattelemme asian niin, että vihkiminen on se ikävä muodollisuus, ja häissä juhlitaan yhdessäoloamme, ei siviilisäädyn muuttumista. Aiomme kuitenkin pyytää temppeliltäni kemetiläisen avioitumissopimuksen allekirjoitettavaksi seremoniallisesti juhlassa, vähän jotain uskonnollista elementtiäkin kehiin.