Nodu

Ilman muuta kutsu lähti myös kaasolle ja bestmanille, vaikka molemmat tulevatkin ihan itsekseen

Mun omassa polttarilistassa on 9 nimeä, ja veikkaan että noin 7 pääsee. Totta kai olen iloinen jos kaikki ovat paikalla ^^ En kuitenkaan näe mitään pahaa isommissakaan polttareissa, se vaatinee sitten vaan vähän enemmän koordinointia

Sen verran tulin kirjoittamaan, että voin lämpimästi suositella Now & Foreveriä. Saatiin hyvää palvelua, ja 100 kutsua kuorineen tulivat maksamaan hitusen yli 200 euroa, sis. oikovedoksen, kultafoliotekstillä (kannessa sekä kuvio että nimet ja päivämäärä). Palvelu oli hyvää ja oikovedos tuli alle viikossa (lisänä olivat laittaneet esimerkin kultafolioväristä ja tilaamastamme kutsumallista, samaan hintaan), ja tästä alle 2 viikon päästä tulivat kutsut - kun keskiviikkona myöhään yöllä tilattiin, vajaan kolmen viikon päästä maanantaina olivat kutsut jo postissa haettavina Muuta en osaa sanoa, mutta tosiaan suosittelen lämpimästi! Me laitoimme lisätoiveet ja asetteluohjeet vaan osana nettitilaukseen, ja saatiin juuri sellaiset kutsut kuin tahdoimme

Jaa-a... Meillä ei ole vielä yhtään selvillä, mutta sen verran kuitenkin laskeskelin, että booliin, siideriin ja olueen varattaisiin yhteensä 300 € ja haettaisiin Virosta. Viinit pitää sitten lisäksi ostaa (punkku, valkkari ja alkumalja-skumppa), ja niistä en osaa yhtään sanoa vielä, paljonko tulee. Pitänee viinilaatujen suhteen konsultoida mun vanhempia, ja sen jälkeen tiedän enemmän. Näihi´n ns. jatkoviinoihin siis kuitenkin noin 300 €.

Ja sehän onkin sitten todella fiksua kritisoida muiden rahankäyttöä. Kai sitä saa häihin käyttää ihan sen verran kuin tahtoo, jos rahaa löytyy? (tai vanhempienkin rahaa, ja vanhemmilta tahtoa käyttää sitä) Omasta mielestäni viestisi sävy oli ikävän tuomitseva. Meillä lähtee kutsut 160 hengelle (noin) joista oletettavasti 100-140 tulee, ja luulen että kymppitonni paukkuu - riippuu toki lopullisesta vieraiden määrästä. Jos häämatka lasketaan, niin 20 000 alkaa olla lähellä todellisuutta. Itse en oikein edes tiedä miten me oltaisiin voitu 140 hengen häät kolmella tonnilla järjestää, kun ei haluta tehdä ruokaa itse ja paikkakin täytyy vuokrata. Ihmiset priorisoi erilaisia asioita. En minäkään lähde kritisoimaan sitä, että käytätte "vain" 3000 euroa häihin - miksi täällä sitten täytyy kritisoida meitä, jotka haluamme häihin hieman enemmän kuluttaa?

Varasin viikko sitten (eli 3 ja puoli kk ennen häitä) kampauksen ja meikin samasta paikasta. Nyt pohdin vaihtaisinko, kun ykkösvaihtoehtoni ei olekaan lomalla. Mutta siis ei paniikkia kenelläkään, kyllä alle 4kk ennen häitä saa vielä kampauksen ja meikin varattua pk-seudullakin! Tietysti jos on pakko saada joku tietty, kannattaa olla ajoissa

Nia-: Eihän niistä kai ollut eronnut kuin kaksi paria, joiden yhteinen tulevaisuus ei alun perinkään ainakaan minusta vaikuttanut kovinkaan ruusuiselta... Vai oliko niistä jotkut muutkin kuin se pikkupoika + opettaja ja toinen nainen + ahdistusmies eronneet?

Me maksetaan itse noin 10% kuluista, johon sisältyy mm. mun sormus, miehen vuokrapuku ja puolet valokuvaajasta. Loput maksavat vanhempani. Vastasin, että budjetti on maks. 10 000 €, mutta käytännössä tiukkaa budjettia ei ole, vaan lähinnä järjellä mennään, kuitenkin ilman ehdottomia ylärajoja (ts. ei esimerkiksi tonnin kenkiä mulle). Vieraita ollaan kutsumassa n. 160. Häämatkaa en budjettiin sisällyttänyt, se maksetaan itse kokonaan. Iät meillä on 21 ja 25.

Kiitos Mä olen ehkä vähän sokea Tosin tuolla viihdepuolen ketjussa tuntuu olevan erimielisyyttä siitä, onko pari eronnut...

m. crane: Mistä päin alakertaa luit tuosta?

Käytiin katsastamassa Wanhan sataman messut ja oli ihan mukavat. Sormuksia oli esillä tosi paljon, mutat harmitti, kun sellaista 'perinteistä' timanttisormusta, joka olisi keltakultaa ja jossa olisi pyöristetyt reunat, ei tunnu löytyvän yhtään mistään, vaan kaiken on oltava erikoista tai uniikkia. Ei siinä mitään, kukin tyylillään, mutta tahtoisin sormuksen joka käy kihlan kanssa yhteen... *huokaus* Kukkia jäin kaipailemaan, olisin nimenomaan kaivannut vinkkejä esim. morsiuskimppuun. Näitä kahta asiaa lukuun ottamatta kuitenkin hyvät messut.

Katsottiin satuhäiden ensimmäinen jakso sulkin kanssa eilen nauhalta, ja voi ei että nauratti Ja välillä tunsin myötähäpeää. Oli kyllä ihan söpöä teinirakkautta, mutta itse en ainakaan kehtais liimautua kenenkään kitusiin tv-kameroiden edessä. Taisiis, kai sitä voi tehdä joskus jotain muutakin kun pussailla..? Mulle tuli jotenkin sellanen olo että olen kyllä kai itsekin ollut tuollainen... 15-vuotiaana ekan poikaystävän kanssa Onneksi en enää. Ja voi ei, ensin unohtuu laukku, sitten muuta... Morsiuskimppu jää ostamatta... Lapsi parka Ja ne tatuoinnit, tatuoija yrittää varoitella että asiakaspalveluhommat voi sitten olla poissuljettuja tän jälkeen ja morsian vaan, että "ei se haittaa". Jotain perheiden suhtautumisesta tuohon pariin kertonee se, että morsiamen äiti kuvasi paria ihan kädettömiksi, ja sulhasen äiti kommentoi tatuointiin "Voi rakkaat pennut mitä myö tehdään teijän kanssa". Ei siinä, perhedynamiikka oli ihan hauskaa katsottavaa, varsinkin tää morsiamen romahdus - isosisko lohduttelee -kuvio Luin myös irc-galleriasta kyseisen morsion kommentteja. Että satuhään katselijoille sitten vaan Nauratti myös hitusen tämä mielipide tyyliä "ne jotka arvostelee on vaan vanhoja tyhmiä idiootteja jotka on kateellisia kun ei oo ite saaneet kokea rakkautta"... Not Ei sillä, toivon kaikkea hyvää tälle parille, mutta olen hitusen skeptinen.

Vitsit, nyt mä melkein luulen, että meille tulee nuo Now & Foreverin merkit... Olivat niin ihanat

Tiikeli, kyllä siinä niin lukee. Nuo kaikki kolme lainaamaasi viestiä kun ovat vastauksena tähän

Hmm... Mä en voi sanoa, että me yritettäisiin säästää. Me valitaan se vaihtoehto, joka on meille mieluisin, olettaen, että se ei ole ihan järjettömissä hinnoissa. Meillä ei taida edes olla budjettia o.O Kuitenkin, säästöä on tullut - morsiuspuvussa, joka oli 50 % alennuksessa (ja johon rakastuin ) - menussa, josta valittiin pitopalveluista halvin vaihtoehto (joka siis vaikutti myös parhaalta ja josta on kokemusta) - valokuvaajassa, kun otetaan harrastelija kuvaamaan - hääkuljetuksissa, kun hääautoa ajaa perhetuttu Lisäksi tullaan todennäköisesti säästämään vihkisormuksessa, koska mun kummi todennäköisesti tekee sen. Aika näyttää, säästetäänkö vielä jossain muussa.

Ihan offtopicina: Mäkin itse asiassa kutsun avomiestäni / sulhastani (kumpi lieneekään oikeampi termi, kun onhan hän kumpaakin) poikaystäväksi keskustellessani muiden ihmisten kanssa. Jotenkin avomies tai sulhanen ei sanoina sovi mun suuhun Joten puhun poikaystävästä. (esimerkiksi englanniksi käytän tosin sanaa fiancé.) En tiedä hämmentääkö se jotakuta. Kaikki kaverini kuitenkin tietävät mun olevan kihloissa ja asuvan avoliitossa, eikä mua oikeastaan hirveästi hetkauta, tietävätäkö muut. Veikkaan, että puhuessani sulhasesta tulen käyttämään hänestä häihin saakka nimitystä poikaystävä, paitsi keskusteluissa jotka liittyvät häihin. Sen jälkeen kutsun sitten miehekseni

Sol09 on ilmeisesti nyt siellä Le Meridien Barbaronsissa. Kerron nyt kuitenkin omia kokemuksiani kyseisestä hotellista. Eli olin tuolla lomalla 2008 helmikuussa. Hotelli oli kiva, aamiainen hyvä (luultavasti, kun ei jäänyt muistikuvaa siitä - muistan kyllä huonot aamiaiset!), melko samantyyppinen muistaakseni kuin esimerkiksi usein Thaimaan ja Intian turistihotelleissa - siis leipää, munia, hedelmiä, taisi olla joku omeletinpaistmahdollisuus ja lisäksi kaikenlaista pientä, tyyliin leivonnaisia ja jogurttia. Uima-allas oli ihan jees, mutta sen ympärillä oli todella vähän rantatuoleja. Sai siis olla aikaisin liikkeellä jos siinä halusi lekotella. Hotelli sijaitsi aivan rannan vieressä (rannalla ei ollut aurinkotuoleja, ainakaan muistini mukaan, kun oli niin lähellä allasaluetta). Hiekkaranta, mutta TODELLA kivinen sitten kun meni veteen. Sai suunnilleen kellua paikallaan ettei törmännyt kiviin, uiminen oli mahdotonta, ja pari ihmistä seurueestamme saikin pahoja haavoja. Hotelli on rannan päässä, eikä ainakaan missään kovin lähellä samalla rantaviivalla ollut parempaa kohtaa. Meressä ei siis voinut uida. Sää meitä suosi, tuolloin helmikuussa satoi kerran. Hotelli oli hintatasoltaan todella kallis, Euroopan hinnat ellei enemmänkin. Lähellä hotellia ei ollut juuri mitään, joten jos ei aina halua ajella taksilla, täytyy syödä hotellissa. Ruoka oli kuitenkin kuten sanottua hyvää. Huoneet hotellissa olivat hyvät, ei valittamista - eivät mitään superluksushuoneita, mutta perushyviä. Henkilökunta ei ollut kovin ystävällistä, mutta en kyllä kutsuisi töykeiksikään. Itselleni jäi vähän negatiivinen kuva juuri rannan takia, mutta muuten oli ihan kiva paikka - ei kuitenkaan mitenkään erikoinen. Toivottavasti joku, joka tuota hotellia harkitsee, nyt saa jotain apua näistä mun kokemuksista ^^

Joo, myös mä pidän kihalusta lupauksena avioliitosta. En kuitenkaan ole sitä mieltä, että pitää samalla päättää hääpäivä. Me mentiin kihloihin vuoden 2007 alussa ja silloin päätettiin vain, että 3-5 vuoden kuluttua on häät. Noh, häät ovat ensi kesänä, kun ollaan oltu kihloissa 3,5 vuotta. Eli tosiaan kihlaus = lupaus avioliitosta, mutta päivää ei tarvitse päättää. Sen verran kuitenkin että molemmille on selvää, että tulevaisuudessa mennään naimisiin (tulevaisuuden määritelmä riippuu toki parista ).

lokakuunmorsian, tosi hienoa että miehesi on tuota mieltä Olisihan se epäreilua, jos olisit vuosia kotona, ja mahdollisen eron sattuessa jäisit puille paljaille. Hmm... Mä en ole tätä avioehtoa edes juurikaan ajatellut. Meillä tilanne on se, että mulla on tällä hetkellä enemmän omaisuutta kuin sulholla (ei nyt puhuta mistään sadoista tuhansista euroista, melko vähän meillä molemmilla, mutta kuitenkin). Perintökin on tulossa tulevaisuudessa (toivottavasti ei vielä aikoihin). Perinnöstä ei tarvitse huolehtia, koska jo testamentissa on puolisoiden avio-oikeus suljettu pois. Tuo omaisuus kuitenkin mietityttää, ei tosin paljoa. Tavallaan en tahtoisi tehdä avioehtoa, koska olen sitä mieltä että kun naimisiin mennään niin saa ne rahatkin sitten olla yhteisiä. Pitänee miettiä, mutta en usko että tehdään avioehtoa tuon omaisuuden kannalta. On tässä sekin puoli, että jos joskus tulevaisuudessa jään kotiin lasten kanssa, niin mieshän se meidät elättää.

Eikö tässä ole nyt jo oikeasti suuri ristiriita? Voin ymmärtää, etteivät häät välttämättä ole ennestään tuntemattomiin puolisoihin tutustumista varten. Mutta pisti silmään tuo alkuosa: jos ette kutsu heitä myöskään tupareihin, synttäreille tms. niin missä sitten tutustuisitte heihin? Vaikuttaa oudolta... Kyllä meillä ainakin kutsutaan juhliin (siis kotibileisiin tms.) myös kaverin seurustelukumppani, kun hän sellaisen löytää, juuri koska haluamme oppia tuntemaan ystävillemme tärkeät ihmiset. Ei se tarkoita että pitäisi sulautua meidän porukkaamme tai hylätä vanhat kaverinsa. Totta kai joskus vietän kavereideni kanssa "tyttöjen iltaa", johon ei puoliskoja kutsuta, mutta se onkin sitten asia erikseen. En vaan oikeasti ymmärrä sitä, ettei edes haluta tutustua toisten puoliskoihin, kun kyse on hyvistä ystävistä. Eri asia toki on ihmiset, jotka eivät koskaan vaivaudu paikalle... Niin ja siis, minulla ja sulkilla on omat kaveripiirit, mutta silti sulkki on tervetullut minun kaveripiirini juhliin ja minä hänen kaveripiirinsä juhliin. Totta kai tapaamme kavereitamme myös erikseen, mutta siis bileisiin tms. menemme usein yhdessä. Lisäksi ei ole mitään ongelmia kutsua esimerkiksi meillä järjestettäviin pikkujouluihin sekä minun että sulkin kavereita, puoliskoineen. ...ja tästä voinee päätellä, että meillä lähtee kutsut seurustelevien pariskuntien molemmille osapuolille. Tämä tosin siitä syystä, että olemme nämä seurustelukumppanit jo tavanneet. En tiedä miten tekisimme, jos olisivat meille Täysin tuntemattomia. Tämä ei siis ole moraalinen kannanotto, kukin pitäköön oman mielipiteensä

Täälläkin kaivattaisiin kokemuksia!

Kävin kanssa lauantaina kaason kanssa, ja vähän kyllä petyin. Muutamia kivoja korttimalleja oli, niistä sain jotain ideoita, mutta esimerkiksi sormuksia oli tosi suppea valikoima. Messujen parasta antia taisi olla vitosella ostettu tanssiopetus-DVD Tammikuussa sitten sulkin kanssa Wanhan sataman häämessuille, toivotaan että siellä olisi vähän enemmän tarjontaa.

"Eihän hääparia tarvitse konkurssiin ajaa" No voi *** kyllä taas kun oli järkevä kommentti. Itsehän hääpari itsensä konkurssiin ajaa jos pitää niin isot häät, ettei ole niitä varaa maksaa! Se ei ole millään tapaa vieraiden vastuulla. Ja juu, voisihan sitä säästää, mutta mistäs säästät siitä 270€/kk opintotuesta, kun siitäkin vielä osa menee asumiseen (asumislisä ei kata kaikkea)? Tuosta kun nappaat nettimaksun, puhelinlaskun, matkakorttikulut ja ruoat niin ei kyllä ainakaan minulle jää mitään, mistä säästää. Eri asia jos saa kesätöitä, silloinhan säästäminen olisi "teoriassa" mahdollista, mutta kun ei niitäkään aina saa. Itse en ainakaan rupea syömään vähempää, lopettamaan hedelmien ostamista tms. voidakseni ostaa ystävälleni lahjan. Ja ONNEKSI ystäväni eivät sitä oletakaan. Minusta on väärin, jos joku vieras joutuu tinkimään normaalielämän asioista voidakseen antaa hääparille lahjaksi "tarpeeksi rahaa". Elämän kevät! [ja vielä, ei ainakaan meidän ystäväpiirissä osteta ainakaan joka kerta synttärisankarille lahjaa kahdellakympillä per nuppi. Usein yhden henkilön osuus yhteisestä lahjasta on esimerkiksi 5€, eikä kukaan siitä pahastu.]

Ainakin tänä kesänä Finnmatkojen kautta Thaimaahan pääsi myös kesällä. En sitten kyllä tiedä, tekevätkö noita matkoja vielä ensi kesänä.

Suz, totta kai niitä lahjarahoja voi käyttää hääjuhlan maksamiseen. Mutta ei voi budjetoida niin, että "kun vieraat tuo määrän X rahaa, niin voidaan pitää tällaiset häät". Ts. pitää olla varaa maksaa häät myös ilman niitä lahjarahoja. Oikeasti, MIKSI järjestää häät, joita ei pysty maksamaan? En minä ainakaan vieraana ota kontolleni sitä, että joku järjestää häät, joihin ei itsellään ole varaa. Ei se ole vieraan tehtävä. Enkä itse missään nimessä ottaisi velkaa häitä varten - jos joku ottaa, fine, mutta sitten ei pidä olettaa, että vieraat sen velan maksavat. Ja kyllä, todella odotan, että minut kutsutaan häihin, koska minut tahdotaan paikalle, ei minkään lahjan toivossa. Mieluummin en sitten ota kutsua ollenkaan, jos ehtona on, että pitää tuoda tietty rahamäärä.