Nodu

Tosi hienoa, että asia selvisi, ja paljon onnea tuleviin häihin!

Myös minun mielestäni on huikea ero siinä, meneekö naimisiin heti vai vasta parin vuoden päästä. Minulla on sikäli samanlainen tilanne kuin Vieraalla, että tapasin sulhaseni keväällä 2006, ja tammikuun 2007 alussa - 8 kuukauden seurustelun jälkeen - menimme kihloihin. Poikaystäväni kosi, ja minä vastasin kyllä, koska olin varma, että haluan hänen kanssaan vielä naimisiin. Sulhaseni (joka on minua neljä vuotta vanhempi) olisi ollut valmis menemään naimisiin vaikka saman tien, mutta minä halusin odottaa, vaikka olinkin varma, että haluan olla juuri tämän ihmisen kanssa. Niinpä voin ymmärtää hyvin, miten suuri ero on sillä, meneekö naimisiin heti. Varsinkin jos kyseessä on nuori henkilö ja/tai ensimmäinen seurustelusuhde, ymmärrän että Vieras haluaa ensin totutella siihen seurustelemiseen, joka sekin on uusi juttu, eikä heti mennä naimisiin. Itse ainakin, vaikka toki rakastan sulhastani, halusin odottaa, sillä en kokenut olevani tarpeeksi valmis, tai ikään kuin kypsä, menemään naimisiin. Noh, minun kohdallani kävi oikein onnellisesti, sulhanen ei mitenkään painostanut, vaan sanoi että mennään minun tahdillani naimisiin, ja nyt suunnitellaan häitä kesälle 2010. Sinun, Vieras, kannattaisikin ehkä selittää sulhasellesi, että vaikka haluat hänen kanssaan naimisiin, et koe olevasi valmis - siksi, että se on ensimmäinen suhteesi, tai et ole tarpeeksi 'kypsä' siihen, tai mikä onkaan oikea syy. Tai sitten voit yrittää päästä yli tästä tunteesta ystäviesi tai sulhasesi avulla ja mennä naimisiin kuukauden kuluttua. Loppujen lopuksi en usko, että minun ja sulhaseni suhde olisi kaatunut siihenkään, jos olisimme menneet naimisiin jo, kun en kokenut olevani tarpeeksi kypsä siihen. Mutta en voi tietää. Tsemppiä sinulle Vieras!

Ei, mielestäni mies ei todellakaan ole tällöin tossun alla. Oma sulhaseni aikoo naimisiin mennessämme ottaa minun sukunimeni. Itse en tähän mitenkään painostanut, ilmoitin, että minä pidän nimeni, hän saa tehdä omalleen miten tykkää. Sulho kun pitää minun nimestäni, niin päätti sitten ottaa sen, ja totta kai olen siitä tosi iloinen. Minua kuitenkin ärsyttää se, että aivan varmasti osa ihmisistä tulee ajattelemaan (ja mahdollisesti myös kommentoimaan) että mieheni on tossun alla, kun ottaa minun nimeni. Itseäni tämä ärsyttää, koska esiemrkiksi veljeni ajattelee sulhaseni nytkin olevan 'tossun alla' vain siksi, että hän on kiltti - ja sehän ei todellakaan ole totta. Se, että joku on kiltti, ei kerro välttämättä mitään siitä, miten asiat suhteessa päätetään. Niinpä siis koen ärtymystä tästä jo valmiiksi Koska minua loukkaa se, että a) sulhoani pidettäisiin tahdottomana tossukkana, jota hän ei ole, ja että minua pidettäisiin kamalana pirttihirmuna, jota minä en ole. Näin.

Moikka! Mun mielestä Espoon Nuuksiossa on joku paikka, olisiko nimi ollut omaperäisesti Nuuksion ulkoilumaja. Me harkittiin sitä häidemme pitopaikaksi, mutta oli sitten liian pieni. Sinne mahtuu muistaakseni 125 henkeä, yöksi voi jäädä. Ruoat tulee paikan puolesta, mutta alkoholit tuodaan itse ja yöksi voi jäädä (olisko ollut majoitustilat 25 hengelle). Järvi lähettyvillä, muttei ihan vieressä. Anyway, ei siis kokemusta minulla juhlien pidosta siellä. Toinen paikka - jossa itse aiomme häitämme viettää - on Poliisien maja Lauttasaaressa. Tilaa 180 hengelle, pitopalvelu ja juomat tuodaan itse. Paikka on meren rannalla. Ainoa miinuspuoli on se, että vieraiden pitää olla ulkona sieltä jo kello 24. Toivottavasti musta nyt oli jotain hyötyä

Kai joku on täällä viettänyt häitään tai jotain muita juhlia?

Heips, kävimme katsomassa Lauttasaaressa sijaitsevaa Poliisien kesäkotia maanantaina ja harkitsemme sitä juhlapaikaksi. Tila sinänsä vaikutti ihan mukavalta, joskin hieman kuluneelta, ja koristeluja pitäisi toki tehdä paljon. Kaipaisinkin nyt muiden Naikkareiden kokemuksia häistä, joita olette juhlineet tuolla Poliisien kesäkodissa. Millaista oli? Toimiko kaikki hyvin? Oliko jotain ongelmia? Informaatiota kaivataan! Mistään ketjusta ei oikein tuntunut löytyvän kommentteja tästä paikasta.

Oliko siis viime viikon Satuhäät kuvattu tuolla? Olen nimittäin yrittänyt etsiä sitä paikkaa, kun vaikutti olevan isohkot häät. Mahtuuko sinne tosiaan vain tuo 100 henkeä fiksusti, kun ainakin sivuilla mainitaan, että mahtuisi jopa 160? Ottaisin myös mielelläni vinkkejä siitä, mistä Helsingin seudulla löytyisi jokseenkin romanttinen (ts. ei aivan pelkistetty) tila, jonka ympärillä olisi luontoa/puistoa ja jonne mahtuisi 150-160 henkeä niin, että tilaa jäisi tanssillekin. Helsingin seudulla tarkoitan akselia Helsinki/Espoo/Kirkkonummi/Vantaa/Sipoo. Häät on tulossa kesälle 2010. Jos joku osaisi vinkata, olisin kiitollinen!

Mulle tuli siitä sellainenkin mieleen, että sulhanen ei viitsinyt vahvatahtoiselle bestmanilleen (ainakin ohjelmasta tuli sellainen fiilis, että kaveri oli tosi vahvatahtoinen) perustella itse ehdottaneensa juomattomuutta, vaan piti ehkä helpompana kertoa tyttöystävän toivoneen sitä, niin välttyy ikäviltä väittelytilanteilta. Morsian taisi olla jo melko pitkällä raskaana häiden aikaan?

No itse suunnittelen häitä juuri kesälle 2010 ^^ Kiitos paljon vinkistä, täytyy käydä katsastamassa! Ei haittaa, jos kyseessä on joku yläkerta tms, kunhan paikka on suhteellisen kiva *hipsii Annin juhlapalvelun sivuille*

Ravintola Keilaranta on oikein mukava paikka, olen ollut siellä viettämässä äitini 50-vuotisjuhlia. Valitettavasti vain paikka on hieman liian pieni, sivuilla lukee että maksimimäärä, mikä sinne mahtuu, on 140 henkeä. Tämä ei siis käy :/

Meillä avokkini aikoo ainakin tällä tietoa ottaa minun nimeni. Itse olen aina ollut sitä mieltä, että vaikka menisin naimisiin, niin nimi pysyy. Pidän nimestäni, ja se on harvinainen (Suomessa on alle 15 ihmistä, joilla on tämä sukunimi), joten senkin vuoksi pidän mielelläni nimestäni kiinni. Päätöstä vielä vahvisti se, etten erityisesti pidä mieheni sukunimestä - se on ihan kiva, muttei sopisi mielestäni minulle. Minulle oli ajatuksena täysi ok, että olemme sitten avioliitossakin miehen kanssa eri nimisiä. Mieheke kuitenkin suhtautuu tähän nimiasiaan vähemmän tunteellisesti kuin minä (köh, köh) ja on sitä mieltä, että olisihan se nyt kiva, että meillä on sama sukunimi, varsinkin sitten, jos lapsia saadaan Niinpä hän on ainakin tässä vaiheessa päättänyt ottaa avioliiton yhteydessä minun nimeni. Olen tästä totta kai todella onnellinen, vaikka olenkin luvannut olla suuttumatta, mikäli hän vielä muuttaa mielensä. Niinpä tässä siis esimerkki siitä, että myös naisen sukunimi voi olla vaihtoehto

Apuja tarvitaan! Löytyisikö mistään päin Espoota (tai noh, voihan paikka toki olla Helsingissä tai Kirkkonummellakin, kunhan suht. lähelle Espoota sijoittuisi) juhlapaikkaa, johon mahtuisi yhteen yhtenäiseen tilaan tai esim. useampaan yhdistettyyn saliin (samalla tyylillä kuin Espoon kartanossa) 150 juhlijaa? Paikan pitäisi olla sellainen, että alkoholijuomat saa tuoda itse, ruoat olemme valmiita ottamaan juhlapaikalta... Alun perin suunnitelmissa oli Espoon kartano, joka on kyllä tosi nätti, mutta kun katsoimme vieraslistaa tarkemmin, kävi ilmi, että on syytä olettaa, että (lähes) kaikki 150 vierasta ilmaantuvat paikalle. Niinpä se on poissa laskuista. Niin, ja tilaa pitäisi olla myös tanssimiselle ja mielellään bändille. Jos joku osaisi vinkata hyvää paikkaa, niin iso kiitos!

Itseäni hieman jännitti vanhempieni reaktio siihen, että olemme nyt sitten päättäneet häistä. Näin siis siitä huolimatta, että kihlausta on takana jo kaksi vuotta. Eilen sitten kuitenkin kerroimme vanhemmilleni, ja molemmat suhtautuivat juuri niin kuin olin toivonut, tai paremminkin. Onnittelivat, ja äiti rupesi heti juttelemaan hääjärjestelyistä, paikka, kirkko, vieraat jne. Ensi viikon lauantaina mennään käymään sulhasen äidin luona ja kerrotaan suunnitellusta hääpäivästä hänellekin, mutta uskon ja toivon, että suhtautuminen tulee olemaan positiivinen.