HMV

Jäsen
  • Content count

    4
  • Joined

  • Last visited

About HMV

  • Rank
    Untuvikko

Contact Methods

  • ICQ
    0
  1. Tämä ei kyllä ole ollenkaan sulhon suusta... mutta kirjaanpa tähän kumminkin, kun olen jo puolen vuotta jutulle hekotellut... Tapahtui siis kesällä Savossa: Morsian ja hänen kaksi kaasoaan olivat kukkakaupassa tarkistamassa tilauksiaan. Kimpusta ja sulhasen vieheestä oli jo sovittu, kun morsian sitten kysäisi kaasoltaI: "Halluisitko sinä sitten sitä kalloo tukkaas?". KaasoI meni omituisen näköiseksi, oli hetken aivan hiljaa ja kysyi sitten kaasoltaII: "Halluutkos sinä?". Kun kaasoII vastasi, ettei ollut vielä päättänyt, kaasoI sanoi hentoisella äänellä morsiamelle: "Enpä taia". Seuraavalla viikolla kolmikko tapasi uudelleen häiden järjestelyjen merkeissä. Myös kukat tulivat siinä puheeksi ja yhtä-äkkiä kaasoI sai oivalluksen: "Sillon kun sinä kysyit, että halluunko minä sitä kalloo tukkaan, niin sinä tarkotitkii sitä sammoo kukkoo, jota tulloo siihen sinun kimppuun etkä mittään kalloo!" Taisi kaasoI mennä vähän sekaisin, kun yhtäaikaa puhuttii vieheistä ja kalla-nimisistä kukista, joiden taivutusmuoto erehdyttävästi muistuttaa kala-sanan taivutusta!
  2. Tuosta väriteemasta: Aika samanlaiselta kuulostavat meidänkin suunnitelmat. Mekin ajateltiin väreiksi sinistä (useampia eri sävyjä), valkoista ja hopeaa. Myös vihreää ja ruskeaa sekoittuu mukaan, sillä kukkien, jotka ovat talvella kalliita ja hankalia, sijasta ajattelimme koristella pöydät jo kerran täällä mainituilla kransseilla. Lisäksi tietysti käytetään runsaasti kynttilöitä. Ja ulos tulee hääkaari havuista ja paljon ulkotulia.
  3. Minäkin alan olla kallistumassa siihen suuntaan, että hääkarkkien sijasta voisi jakaa jotain muuta. Tuo heijastin-idea on kyllä tosi mahtava! Samoin piparimuotit joulun alla! Ihanaa, kun ihmisillä on luovuutta ja keksiliäisyyttä. Itse ajattelin, että käärisin läpinäkyvään sellofaaniin tuikkukynttilän, sulkisin sellofaanin sinisellä lahjanarulla ja siihen kiinnittäisin pienen hieman eri sävyisen sinisen lappusen, jossa olisi valoon, lämpöön tai tuleen littyvä runonpätkä. Meidän häiden värit ovat sininen, valkoinen ja hopea, joten kaikki nämä värit tulisivat näkyville. Tykkään kyllä karkeistakin, mutta niitähän voisi sitten jakaa kahvipöydässä kakun yhteydessä (esim. iso kulho täynnä sinivalkoraidallisia Marianne-karkkeja). Koristeluun ajateltiin käyttää hopeisiksi ja valkoisiksi maalattuja käpyjä, joten niitäkin tietysti voisi jakaa, mutta niihin runolapun kiinnittäminen on vähän hankalampaa ja minä EHDOTTOMASTI haluan runoja. Sitäpaitsi kynttilän voi polttaa ja sitten heittää pois, mutta kävyllä ei ole oikein mitään virkaa...
  4. Minua kosittiin pari vuotta sitten juhannuksena kesämökillä, kun podin pahaa ruokamyrkytystä... Myöhemmin sulhanen vielä uusi kosintansa kaikkien taiteen sääntöjen mukaan (kukat ja polvistumiset jne.), mutta jotenkin se ensimmäinen "eiköhän mennä naimisiin" jäi vielä paremmin mieleen. Olihan se niin erikoinen tilanne, kun minä tunsin olevani ehkä maailman surkein olento ja siitä huolimatta toinen halusi juuri silloin sanoa ne taikasanat... Sormukset ostettiin vasta myöhemmin samana kesänä ja pujotettiin sormiin yhteisellä illallisella ravintolassa. Sinä kesänä asuttiin sulhasen vanhempien luona, joten heille tietysti kerrottiin heti kotiin palattua. Tuleva anoppi alkoi itkeä ja appiukko hyppäsi pyörän selkään ja lähti ostamaan kuohuviiniä. Myöhemmin samana iltana sitten soitin omille vanhemmilleni. Meillä ei kihloihin mennessä ollut juuri mitään tietoa kihlausperinteistä eikä älytty ottaa selvääkään. Alunperin tarkoitus ei ollut mitään juhlia järjestää, mutta molempien äidit halusivat kumminkin vähän "hössöttää" ja järjestää juhlat tahoillaan. Niinpä me vietettiin sitten useammat kihlajaiset. Kihlakuvassa oli tarkoitus käydä myöhemmin, mutta valitettavasti se sitten jäi tekemättä. Onneksi kaikissa juhlissa räpsittiin monia kuvia, joista osa onnistuikin tosi hyvin. Siinä mielessä kihlajaiset kannattaa kyllä järjestää, että se voi olla aika tärkeää vanhemmille ja sukulaisille, vaikka itsestä tuntuukin, että kyse on vain kahdenkeskisestä intiimistä juhlasta. Minun äitini ainakin parkaisi puhelimeen heti uutisen kuultuaan, että "minä olisin kyllä halunnut järjestää juhlat"...