Jenna

Edelleenkin, Margot, päädyimme siihen niistä syistä, että.... Myös mies olisi voinut ottaa nimeni ongelmitta. Minusta on vain kutkuttavaa, että vaikka miehen nimi (ja siis myös omani) onkin yleinen, se ei ole sama kuin anopin tai kotikotini. Muodostamme siis ihan oman perheen

Koska se on sellainen perinne, mikä ei aiheuta minulle näppylöitä ;D En koe huntuja tai valkoisia hääpukuja tai neitsyenä vartomista omaksi jutukseni, mutta pienestä pitäen olen ajatellut, että otan mieheni nimen (ellei se ole aivan kammottava). Minusta perheellä kuuluu olla yhteinen nimi. Miehen sukunimi sointuu kuitenkin paremmin etunimeeni kuin miehen etunimi vanhaan sukunimeeni. Miehen sukunimi on lyhyempi. Olisimme voineet päätyä kumpaan vaan, mutta kuten jo todettua, minulla ei ole mitään miehen nimen ottamista vastaan. En koe menettäväni mitään erikoista, en lentäväni pihalle omasta suvustani, eikä sukumme siihen pääty Yhdysnimeä en taas ikinä ottaisi. Ja parasta tässä mielestäni se, että ottamalla miehen nimen, muodostamme ihan oman perheemme. Miehen sukunimi kun ei ole anopin, eikä minun vanhempieni nimi

Ehdokas muiden joukossa

Hyvin helposti. Minulle oli selvää, että otan mieheni nimen jo ennen kuin olin tavannut hänet ;D Ainoana poikkeuksena, jos tuon nimi olisi ollut joku Räkäfinnilä, tms. Minusta tuntuu hyvältä, että perheellä on yhteinen nimi. Mieheni nimi on myös lyhyempi kuin minun oli, joten se helpotti valintaa entisestään. Kuukausi ennen häitä vaihdon etunimeni (ennen yhdysnimi), joten kun vihdoin olin päässys yhdysnimestä eroon, ei tullut pieneen mieleenkään vaihtaa yhdistelmäsukunimeen! ;D Sitäpaitsi meillä molemmilla on hyvin perinteinen ja tavallinen nen-loppuinen nimi Valinta olisi ollut vaikeampi, jos oma nimeni olisi ollut tavattoman harvinainen. Mutta niin, ei minulla mitään ihmeellisiä syitä ole. Minä olen ollut tähän valintaan täysin tyytyväinen

Minusta tuo "Moi kulta" on tavattoman söpö

Eikös kaikkiin sormuksiin tule leimat sisäpuolelle ??? maisu, ihana idea ;D

Olen miettinyt ihan samaa. Minä kyllä kuolaan kamalasti, mutta ei kai se ole syövyttävä myrkky? ;D Kokeilin yksi yö nukkua ilman, mutta tuntui niin omituiselta, että kolmen aikaan annoin periksi ja hain sormuksen takaisin "omalle paikalleen" : Leivon ilman sormuksia ja rasvaan kätöset myös ilman. En tee puutarhatöitä, enkä ota sormuksia pois yöksi. En ota sormuksia myöskään pois, jos pesen astiat, mutta käytän hanskoja. Putsaan vihkisormuksen (ja pari muuta, joita käytän päivittäin) n. kerran viikossa.

Vihki 19,25. Kihla 19. Nimim. Miten niin nakkisormi ;D

Ajokortti maksaa 41 euroa. Ennen maksoi vielä jotain senttejä, mutta ne jostain syystä poistettiin. Uusista pankkikorteista menee maksu, tai sitten ei. Riippuu pankista ja paikkakunnasta Itse sain Jyväskylän Osuuspankista ilmaiseksi editmuok: Ai mutta perhana, minullahan ei varsinaista pankkikorttia ole, tuo kortti oli siis Visa Electron. Eli se siitä neuvosta

Meillä se yleisempi versio= manni +nen ;D

Ei varmaan mittään erikoista, kun osuu tänä vuonna pääsiäisen päälle ja perinteiden mukaan mennään minun porukoitteni luokse syömään Mukavaahan tuo on, että ensimmäinen hääpäivä tulee, muttei mielestäni vielä ole suurikaan "juhlan aihe" editmuok: notta näinpä tehtiin. Minun kotikotona syötiin pääsiäisateria, sitten mentiin kotio. Siellä söpöiltiin ilta ja avattiin kuoharipullo, vaan siihen se jäi. Katsoo sitten, kun tulee vaikka 10. vuotispäivä, jos tekisi jotain erikoisempaa

Samaa mieltä minäkin Mutta minulla tosiaan pelkästään positiivinen fiilis siitä paikasta. Herkkä hetki ja kauniit puitteet

Kihloissa molemilla lukee "Amantes Amentes 28.4.02", joka tehtiin koneella. Vihkisormuksessani lukee "Per omne fas ac nefas 11.4.03", kahdessa rivissä, todella kauniisti käsin kaiverrettuna. Nimiä ei ole sormuksissa, sillä aika ihme olisi, jos ne yhtäkkiä unohtuisivat

murripurri, ainakin meidän päivänä tuo oikein hohkasi päivänpaistetta ja minusta paikka oli vallan ihastuttava ;D

Halusin vain korostaa, etten tarkoittanut ulkonäöllä kallista ulkonäköä, vaan yksinkertaisesti sitä, että sormus miellyttää kantajansa silmiä

Hinta ei tosiaan ole olennainen, vaan se, että se kantajaansa miellyttää. Sormustahan pidetään (tai ainakin pitäisi ) loppuelämän. Minun sormukseni on näköiseni, olen varma, että se miellyttää minua vielä vuosikymmentenkin jälkeen. Olisin mielelläni ottanut sen halvemmalla, jos olisin saanut Mutta en olisi tinkinyt sen ulkonäöstä. Naimisiin pääsee toki ilman sormuksiakin jos tahtoo, mutta jos sormuksen(/sormukset) ostaa, kannattaa kuitenkin hiukan katsoa myös kestävyyttä. Ihan halvimmat sormukset saattavat olla heiveröisempiä, mutta ihan kohtuuhalvalla saa jo tukevat sormukset Kiviä ei ole pakko olla lainkaan, jos ne eivät miellytä. Jos kiviä hankkii, kivien kannattaisi olla kestäviä. Timantit ovat klassinen esimerkki, sinisafiiritkin ovat kohtuukovia, samoin rubiinit (muistaakseni). Tarkempaa tietoa voi kysellä Timanttifoorumilta (www.timanttifoorumi.com/foorumi Eli kertatiivistyksenä: laatu, ulkonäkö, ajattomuus

10-20 euroa. Hyvä päivä, jossa oli sekä aktiviteetteja että hyvää ruokaa. Mukavaa yhdessäoloa ja muistoksi vielä kaikki kuvina kansioon. Enempään ei olisi varaa, mutta tähän asti se on riittänyt mainiosti

Näin myös meillä

Me vaihdettiin ihan pikainen pusu yleisön pyynnöstä lopuksi. Ei olla oikein julkisuutelijoita

Meillä oli häät kolmessa osassa Ensin vihkiminen maistraatissa ihan muutaman todistajan kera, sitten alkoton tilaisuus lähisuvun kesken (syötiin, pidettiin puheita, jne.) ja sitten illalla pippalot kavereitten kesken. Meille ihan nappiratkaisu

Meillä on hopeiset kihlat. Hopea ei käytössä juuri tummu (kaapissa kylläkin), mutta saa helposti lommoja ja naarmuja. Meidän sormukset ovat vasta vuoden vanhat, joten hankala sanoa, miten käy vuosien kuluessa : Meille kihlat eivät ole mitenkään erityisen merkitykselliset korut, pidän oikeassa kädessä silloin kun siltä tuntuu. Älä osta hopeisia kihloja, jos tahdot niiden kestävän loppuelämän.

tiedoton, meille ainakin tuli ehdoton ei välittömästi : Mutta aina kannattaa kysyä!

Jonkinasteiset hatarat tiedot, kyllä ;D Tila on yllättävän viihtyisä, mutta pienehkö. Joku kymmenen henkeä mielestäni ihan maksimi. Viisitoista menee, jos ollaan hyviä tuttuja ;D Palvelu oli ihanaa, tosin vielä parempaa ystäviemme häissä. Riippuu siis myös vähän, kuka vihkii Meidän vihkijämme lisäsi oma-aloitteisesti pari runonpätkää loppuun ja oli hankala pidätellä naurua, kun eivät olleet ihan meidäntyyppisiä lauseita ;D Mutta käsitykseni mukaan olisi saanut tuoda omaa musiikkia tai tekstejä, jos olisi halunnut. Ja vihkijät olivat mukavia kumpikin (kokemuksia siis kahdesta naisesta ) Toinen ehkä kokeneempi, kun älysi sanoa, että nyt voitte suudella ja sitten kehoitti vieraita onnittelemaan ja otti vielä yhteiskuvan (Harmitti, ettei me oltu älytty :-/) Mutta päteviä kyllä kummatkin. Kuohuviinistä en tiedä, me kilisteltiin pihalla vasta Me varattiin jo tammikuussa, mutta aikoja sai kyllä myöhemminkin. Tosin häät huhtikuussa, että helpompi toki saadakin.

Meillä oli häät Punaisessa pirtissä ja mahduttiin yhteen huoneeseen hyvin, mutta meitä olikin vain 20. Kaiken kaikkiaan sinne mahtunee 80 hlöä (jos muistan oikein?), mutta valitettavasti tilat ovat kolmessa osassa ja esimerkiksi ohjelman seuraaminen vaikeutuu toki silloin :-/ Eli hirveän suuria häitä en siellä kyllä järjestäisi. Mutta kannattaa ottaa yhteys ko. paikkaan, mukavat ihmiset siellä kyllä vastaavat mihin vaan Pihalla on katettu terassi, jossa olisi mukava kesäisin oleilla ja sellainen kaari, minkä alla voi vaikka ottaa hääkuvat. Kannattaa käydä ihan paikan päällä, meille ainakin hyvä valinta Pihapiiri _on_ kaunis ja viihtyisä. Paikka on hirvittävän tunnelmallinen (ei tarvitse juuri koristeluja, lämpöinen) ja ruoka hyvää. Meillä oli nelisenkymmentä vierasta siellä jatkoilla ja kyllä sopu sijaa antoi. Osa saunoikin, mutta saunaan mahtuu nelisen henkeä kerralla Kiva paikka, mukavan maalaishenkinen ja talon ympärikiertävältä terassilta on upeat järvimaisemat. Paikka on myös todella halpa. Siellä on aterimet n. 20 hengelle ja penkkejä ja pöytiä kyllä riittämiin. Jos tahtoo yöpyä siellä, voi vuokrata viereisiä pikkumökkejä.

Jyväskylän Punainen pirtti pääsi yhteisymmärrykseen kanssamme ja näin jälkikäteen en voi kuin kehua Ihanan tunnelmallinen paikka ja ruokakin oli todella hyvää Alkuruoka pöytiintarjoiltuna: Lämmin vuohenjuustosalaatti, pestokastiketta Lämminruoka noutopöydästä: Paahdetut porsaanfileet, pippuri - kermakastiketta, kermaperunaa ja keitettyä perunaa Gratinoitua kasvispaistosta Vihannessalaattia + fetajuustoa, punasipulia, oliivia erikseen Pirtinleipää , ruisleipää ja levitettä Noutopöydästä: Hääkakkua, kahvia, haudutettua teetä ja mehua Ruokajuomana jäävesi, kotikalja ja maitoa Tämän kokonaisuuden hinta 26 e / henkilö ( sis. alv 22%, ruokien ja juomien tarjoilun sekä tilavuokran ).