DJHK

^ Ystäväni sanoi myös tässä vähän aikaa sitten, että oli hetken joutunut keräilemään itseään ja itsetuntoaan, soitettuaan Pyhäniemen kartanoon samoista syistä Paikkahan on ihan mahtava, ja sillä on mielenkiintoinen historia, mutta paikan pitäjä voisi suhtautua vähän vähemmän ylimielisesti potentiaalisiin asiakkaisiin. Vai meneekö se niin, että jos on varaa Pyhäniemen häihin, ei kysy hintaa? Melkein naapurissa on sitten Messilän kartano, josta saa himpun verran parempaa palvelua. Ja miljöö on sielläkin ihana, kannattaa käydä katsomassa!

Heippa! Meillä oli häät Toivolan talossa talvella 2010, ja tutullani taas viime kesänä. Mielelläni kerron kokemuksista ja voin kysyä tutultakin miten heillä meni, häämme erosivat toisistaan sillä että meillä tosiaan talvihäät ja vain 50 vierasta ja tutulla kesähäät ja yli sata vierasta. Toivolassa on kyllä hyvä keittiö ja sopivasti astioita mitkä kuuluvat paikan vuokraan. Pöytäliinat vuokrasimme Länsi-Hollolan Martoilta hintaan 1e/kpl, ne piti palauttaa pestyinä ja silitettyinä. Pöytäliinat haettiin läheltä Toivolaa, auttoi paljon. Toivolan yhteyshenkilö oli todella mukava tapaus, vastaili kärsivällisesti kysymyksiin ym. Pääsimme laittamaan paikkaa kuntoon sovitusti perjantaiaamuna, ja kaikki toimi niin kuin oli luvattukin. Meillä oli pelkona esim. jäätyneet putket ja toimimaton lämmitys, koska oli helmikuu, teillä näitä ongelmia ei ehkä ole Mutta putket toimi ja lämmityskin toimi. Vähän ränsistynythän talo oli ainakin paikoin, mutta käsittääkseni sitä korjataan talkoovoimin aina kun voidaan. Tuoleista sen verran, että ne eivät olleet parhaimmassa kunnossa, osassa likaa jota ei saanut pyyhkimällä pois, ja kaikille ei riittänyt valkoisia tuoleja joten värejä piti sekoitella. Vaihtoehtona olisi olleet puupenkit, mutta koimme ne hankalaksi vieraiden kannalta. Pöydät järjestimme hassusti vinoon, koska vieraita oli meillä niin vähän. Pistorasioiden paikka kannattaa katsoa etukäteen, sillä niitä ei ollut ihan joka nurkalla. Jatkojohtoja siis tarvittiin äänentoistoa ja ylimääräistä valaistusta varten. Jos kattoon haluatte koristeita tai verhoja vaihtaa ym, niin tikkaita ei talosta löytynyt, ainakaan niin korkeita. Syöttötuoleja oli talon puolesta muutama, niiden lukumäärä kannattaa tarkastaa jos on paljon pieniä lapsivieraita. Mitähän muuta, nyt ei tule mieleen mutta saa kysyä! Kesällä tietysti on kaunis piha käytössä ja parkkitilaa talon takana, tai vaikka tilaa teltalle. Me saimme muuten luvan ilotulitukselle talon taakse, vink vink, jos häänne on loppukesästä. Paljon onnea ja iloa tulevaan! (Voi kun tuo aika on ihanaa, siihen kun pääsisi hetkeksi takaisin, huokaus)

En olisi vaihtanut kampaajaa, mutta kampausta olisin vähän muokannut, se näyttää kuvissa vähän oudolta, kuin olisi jäänyt kesken.

Minun täytyy kyllä kehua tuota Glamouria, sen palvelua ja ystävällisyyttä ja asiantuntemusta. On melkein ikävä sinne, kun siitä välillä ohi kävelee, että pitäisköhän mennä kokeilemaan jotain iltapukua? Fiilistelisi siellä vähän... Itse ostin hääalusvaatteet Changesta, ja sen palvelua ylistän myös! Sokoksella on myös paljon vaihtoehtoja mutta palvelusta ei voi mennä takuuseen.

Vasta eilen havahduin tätä miettimään, tai siis kun puin pojallemme ekaa kertaa kylpytakkia päälle joka oli häidemme lahjalistalla... muistin että se tuli miehen serkuilta puolisoineen. Siis neljä työssäkäyvää aikuista olivat ostaneet kimpassa vähän alle 40e maksavan lapsen kylpytakin. No oma moka kun pistin jotain niin halpaa listalle Ajattelin halvemmilla esineillä (allekin tuon 40e) lähinnä oikeasti köyhiä opiskelevia siskojani mutta käyhän se noinkin.

Täytyy sanoa tuohon Hämeenkoskella sijaitsevaan Jokelan kartanoon sen verran, että se on todella kaunis rakennus, mutta näyttää pieneltä ja on huonossa kunnossa. Näin ainakin viime kesänä vielä. Voin kyllä poiketa paikan päällä seuraavan kerran kun käyn ja katsoa miten nyt on. Kartanon piha-alue on pieni ja valtatie on lähellä. Hämeenkosken kirkko on kaunis, menimme siellä naimisiin viime talvena

Uuden kameran

Kelalta tuli eka kirje

Muistan että isän luovuttaessa minua hymyilin kuin naantalin aurinko. Kuvista päätellen olen hymyillyt koko matkan

Mulla on haikea olo koska lauantai oli niin ihana päivä Häästressiä ei sentään ole ikävä yhtään ja uhkasinkin että yhtään juhlaa en enää järjestä!

Häät kun oli lauantaina, avattiin lahjat maanantai-iltana kun käytiin ne hakemassa anoppilasta.

^Mä en ainakaan koe velvollisuudekseni olla se, joka huonon aloittelijabändin ottaa häihinsä ihan vaan siksi, että toiset saisivat jostain aloittaa. Meille oli alusta asti selvää että ei bändiä. Minä en voi sietää humppaa enkä finnhitsejä, enkä todellakaan tykkää huonoista covereista. Minä haluan kuulla Coldplayta ihan aitona Coldplayna enkä jonkun harrastelijabändin soittamana. Mutta meille ei muutenkaan tule tanssihäitä. Musiikki soi taustalla hyvistä äänentoistolaitteista koko illan, jokainen laulu on meidän rakkaudella valitsema Häätanssin tanssimme. Meillä onkin enemmän illallistyyppinen hääjuhla joka loppuu meidän osalta jo kello 22.

Christian Diorin Remember Me

Lahden Valimon häämessut tänään käyty läpi, ja olisihan siellä voinut enemmänkin olla näytteilleasettajia, kun kerran sisäänpääsymaksu oli kympin! Toisaalta, meillä on häät kahden viikon päästä joten ehkä me käytiin siellä vaan fiilistelemässä Pienet oli messut ja muotinäytöskin olisi kaivannut enemmän malleja ja enemmän pukuja. Pieni pettymys, mutta se oli ennakoitavissakin.

Tässä nyt lopullinen versio meidän kutsuista: Sisältä: http://i46.tinypic.com/2vifiaq.jpg Edestä ja takaa:

Meille tulee tämä. Jotenkin ihan meidän tyylinen, romanttinen

Mä en sano enää mitään. Satuhäät my ass... Anteeksi.

Mä tein tällaiset, aika helpot ja yksinkertaiset:

Jotenkin aavistelin että tähän ketjuun tulee vielä kirjoitettua, mutta kyllä se silti kirpaisee vähäsen kun miettii omaa innotonta kaasoa. Pyysin ainoata tässä samassa kaupungissa asuvaa ystävääni kaasoksi ja hän suostui, ihan iloisin mielin silloin kesällä. Sovittiin että hän auttaa minua jos askarteluissa tarvitaan hyvää käsialaa, ja auttaa ideoinnissa koristelun suhteen. Ja tietysti on henkinen tuki hääpäivänä. Tämä ei kai ole kovin pitkä vaatimuslista? No, kävi ilmi että kaaso onkin raskaana, ja kaikki yhteydenpito melkein lakkasi kokonaan! Koko tämän syksyn ja alkutalven olen ollut se, joka ottaa yhteyttä ja kyselee kuulumisia ja pyytää kahveille kaupunkiin. Kaaso kävi kanssani katsomassa hääpukua joskus elokuussa, mutta sen jälkeen hän ei ole itse ottanut häitä puheeksi ollenkaan. Niinpä en ole sitten minäkään niistä kehdannut vauhkota. Ymmärrän että raskaus, varsinkin ensimmäinen vie paljon energiaa, mutta eikö silloin voisi vain sanoa että ei kiinnosta enää kaason toimi ja luopua "kunniasta"? Eikä vain kadota jonnekin kaukaisuuteen? Kun kysyin että tuleeko hän mukaan käymään juhlapaikalla, hän sanoi ettei kerkeä. Kun kysyin, kiinnostaako kaason työ häntä hän sanoi että tietysti. Hitto että ärsyttää. Ja kyse ei ole että soittelisin joka viikko edes hänelle. Ennen olimme parhaita ystäviä. Nyt toinen ystäväni toisesta kaupungista on lupautunut tulemaan meille päivä ennen häitä auttamaan kaikessa missä apua tarvitsen, ja naapurini on luvannut auttaa askarteluissa sillä yksin se on minulle aikamoinen urakka. Onneksi siis löysin apua. Mutta mitä teen kaasolle, jolle tuli pukukin luvattua? Otan härkää sarvista? Annan potkut?

Minä en yhtään tiedä miten tässä toimisimme! Kättelyjonossa voisi ihan mielellään olla sulhasen vanhemmat, mutta entäs omani sitten, sillä isällä on "uusi" vaimo jonka kanssa en niinkään tule juttuun mutta joka kyllä tulee häihin. Kai. Onko se sitten vähän hölmöä pitää tätä isän vaimoa siinä onnittelurivissä? Ehkä ollaan siinä ihan kahdestaan sitten.

Me yhdessä vastaanotetaan, minä puhelimeen ja mies sähköpostiin

Jos tietää vanhempansa ja luottaa siihen että heille asia on ok niin ehkä sitten ei ole niin väliä. Ja ehkä liioittelin noissa onnenkyynelissä, mutta se todella tuntuu pahalta jos kertoo (mistä tahansa) iloisesta asiasta tärkeälle ihmiselle ja vastaus on hymähdys ja suurin piirtein kommentti että en sitten maksa mitään. Mutta jos sä et kaipaa jotakin reaktiota niin älä ihmettele jos joku toinen vähän kaipaa. Ihmiset kun on erilaisia

Vastaanotto oli aika laimea Sulhon vanhemmat sentään alkoivat pohtia sopivia kirkkoja, mutta minun vanhempien reaktio oli että jaa. Vai niin, no ... Kivaa kun kuulee/lukee riemun kiljahduksista ja onnen kyynelistä joidenkin kohdalla ja oma vastaanotto oli mitä oli.

Mä olen Hollolasta kotoisin, mutta mun sulho on myös Hämeenkoskelta. HMMM

Mulle ei tule polttareita. "Kaaso" sanoi tehtävään suostuttuaan että en kai sitten mitään polttareita halua ja sen koommin ei asiasta olla puhuttu. Ei sen puoleen, ei ole ketään ketä sinne kutsuakaan sillä muutaman ystäväni asuu toisessa kaupungissa eikä muita ole Olen tätä asiaa aina silloin tällöin surrut mutta minkäs sille voi.