nuudeli

Täällä ilmoittautuu porilainen morsian, häät on kyllä vasta helmikuussa 2012 (tarkka päivämäärä on vielä mietinnässä), mutta saahan sitä intoilla jo näin aikaisin, saahan...?

No niinpä näkyy, kiitos paljon kun viitsit linkata tuon osoitteen! Ei kyllä olla vielä päätetty että mennäänkö, on niin paljon muutakin ohjelmaa viikonlopuksi ja häät ovat kuitenkin näillä näkymin vasta parin vuoden päästä...

Onko kellään kokemuksia noista Porin Pripolin häämessuista? Suunnittelimme vähän mieheni kanssa, että kävisimme siellä kun lähellä asumme, mutta olisi kiva kuulla, että kannattaako lähteä vai ei. Lisäksi en löytänyt tuolta nettisivulta mitään mainintaa pääsylippujen hinnoista, minkäköhän hintaisia ne ovat vai maksaako sinne lainkaan sisälle?

Meidän häämme ovat näillä näkymin vasta alkuvuodesta 2012, joten vielä emme tietenkään tiedä, että minkälainen elämäntilanne silloin meillä sitten on. Tällä hetkellä (olemme siis olleet vasta vajaan kuukauden kihloissa) tilanne on se, että asumme eri paikkakunnilla minun opiskelujeni vuoksi, emmekä ole vielä koskaan asuneet yhdessä. Miehellä on omistusasunto ja vakituinen työpaikka, minulla vain vuokralla oleva opiskelijaboksi. Ennen häitä minun olisi tarkoitus valmistua, jonka jälkeen voin muuttaa miehen kotikaupunkiin (joka on myös minun alkuperäinen kotikaupunkini), ja minulle onkin hyvin tärkeää, että voimme asua yhdessä saman katon alla ennen häitä, sillä minusta tuntuu, että siinä vasta ihan todella pääsee tutustumaan toiseen ihmiseen ja kaikkiin hänen puoliinsa. Meillä on siis keskenämme tällä hetkellä hyvin erilaiset elämäntilanteet, vaikka iältämme olemmekin yhtä vanhoja. Mitään tarkempia hääsuunnitelmia ei vielä olla tehty ensinnäkin siksi, että häät ovat vielä aika kaukana, mutta myös siksi, että esimerkiksi budjettia olisi vaikeaa miettiä, sillä tulotasomme parin vuoden päästä on tällä hetkellä täysi arvoitus.

Meillä on molemmilla samanlaiset sormukset, kultaiset tynnyrimalliset ihan sileät. Sormukset maksoivat yhteensä noin 600 euroa. Etukäteen olin kuvitellut niitä vähän halvemmiksi, kun ei niissä ole edes mitään timantteja, mutta toisaalta kyllä kihloihin meno oli niin iloinen asia, että eipä siinä kohtaa tuntunut lainkaan siltä, että olisi halunnut ruveta pihistelemään. Ja nuo sormukset ovat kotimaista työtä, ja hyvin laadukkaan oloisia, ja se on tietenkin tärkeää, pitäähän niiden kestää hyvännäköisinä monta vuosikymmentä vielä.

Kyllä meillä jonkin verran oli puhetta kosinnasta ennen itse h-hetkeä. Mies ilmaisi jo melko aikaisessa vaiheessa, että hän sitten tulee hoitamaan kosinnan, enkä minä saa sitä tehdä, sen verran perineteiden kannattaja hän on. En varsinaisesti antanut ohjeita miehelle, että millaista kosintaa en halua tai millaisen haluaisin, mutta sopivissa yhteyksissä kyllä mainitsin, että en esimerkiksi halua, että minua kositaan missään julkisessa paikassa tai muiden ihmisten läsnäollessa. Lisäksi toin ilmi, että sanamuotokin on tärkeä, minua ei pidä kosia pyytämällä kihloihin, vaan kyllä siitä lähdetään, että kosinta on pyytämistä naimisiin/vaimoksi. Sen enempää ehtoja en miehelle asetellut, luotin kuitenkin sen verran hänen omaan makuunsa ja vaistoonsa. Ja kannattikin, kosinta oli ihana ja meidän näköisemme.