rockon

Mies maksoi kaikki sormukset. Minä kitisin.

En muista olenko käynyt jo vastaamassa tähän? En kai...

Oltiin vähäsen puhuttu kihlauksesta. Tai no sanoin miehelle joskus (olimme alkuun hyviä kavereita), että seuraava mies kenen kanssa aion seurustella on tuleva aviomieheni.

No aloimme sitten myöhemmin tapailla ja kerran kävelimme korukaupan ohitse ja mies ehdotti jos katottaisiin nimettömän kokoni. Kävimme sen tekemässä ja sitten unohdin taas koko homman.

Noin 1kk myöhemmin syntymäpäivänäni mies polvistui eteeni ja kosi. Se oli kesäkuun 26.pv ja täytin 26. Joten kai siinä jotain symboliikkaa oli.

^ Upeita kuvia rockon.

Puukuva on kaunis save the date -korttiin. Ja se laiturilla (vai silta?) otettu kuva jäi mieleeni, oli hieno.

Kiitos. Vaikka kuvaajaahan tässä pitäisi kiitellä. Kuva on varmaankin laiturilta.

Ollaan me käyty kirkolla katselemassa, mutta ei meillä mitään harjoituksia ole ollut. En tiedä onko sellaisia tapana järjestää?

Ajattelin nostella tätä keskustelua.

Tammikuussa häät Tuomiokirkossa. Jänskää!

Mutta mitä ideaa lainata sormusta joltain jos kerran sen sormuksen tulisi olla "merkki" liitosta ja eihän se siinä tapauksessa ole merkkinä liitosta jos se on jonkun toisen sormus? En kässää.

Kuvat saa esiin painamalla kuvan päällä oikealla hiiren napilla: view image tmv. riippuen selaimesta ja sitten pastee sen linkin tuohon kuva -kohtaan.

No ei kai ne nyt voi kirkossa pakottaa ihmisiä ostamaan sormusta? Pitäähän ihmisten päästä naimisiin ilmaiseksi eikä kaikilla ole varaa sormuksiin. Ei ne nyt voi sen takia jättää vihkimättä?

Me otettiin tälläiset amerikkalaistyyliset kihlakuvat. Yhtä kuvaa käytettiin Save the Date - kortissa. Kuvat otti Harri Rauhanummi Helsingissä. Voin suositella.

Ei tietenkään pääse naimisiin ilman sormusta...

No ei vaiskaan.

Eiköhän sitä voi jokainen tehdä ihan juuri niinkuin tykkää. Luulisin, että vihkimisestä voi jättää sormusten vaihdon pois, ainakin maistraatissa voi. Eihän se sormus ole se mikä määrää, että pari on naimisissa, vaan se, että on nimet paperissa...

Jos sinulla on kihla niin ei mikään estä sitä pitämästä myös vihkinä.

^ Samaa mietin minäkin muuten. Jotenkin tuntuu itsestä muutenkin, että olisi aika karmivaa, jos joku minulta "ryöstäisi" kihla- ja/tai vihkisormuksen sormesta kuolemani jälkeen, kun haluaisin tulla kyllä haudatuksi sen kanssa.

Ei kai nyt kukaan hautaa monien kymmenien tuhansien puntien arvoisia sormuksia kuolleen mukana. Perintökorujahan nuo ovat eikä kyse ole mistään ryöstämisestä. Enemmänkin siitä, että sormus on muistoja vainajasta. Itse ainakin mietin isovanhempiani aina kun näen perintösormukseni.

ps. Eikä se ole sen "sormuksen syy", että liitto päättyi eroon. + Jos on noin taikauskoinen niin sormuksen puhdistamalla ja pitämällä sitä auringossa voi poistaa tuon "pahan onnen".

Mielestäni tuo on kaunis ele sulhaselta antaa oman äitinsä sormus kihlana. Osoittaa sen, että on totisesti rakastunut, kun uskaltaa antaa noinkin arvokkaan sormuksen naiselleen.

Supi ^ minkä puvun sitten tilasit? tai minkä suunnittelijan?

Puku on Augusta Jonesin mallistosta. He myyvät Euroopan alueella nettisivujensa mukaan vain Iso-Britanniassa, Norjassa ja Kreikassa, mutta suoraan valmistajalta sai tilattua puvun. Ainoa haitta oli, että sitä ei päässyt sovittamaan etukäteen, mutta osasivat kuitenkin Lavemissa tilata minulle juuri oikean koon (ja onneksi puku oli livenä niin ihana kuin olin kuvitellutkin, huh! ).

Jos on valmis ostamaan puvun "sokkona", niin luulisi että mikä tahansa ulkomaalainen morsiusliike suostuu pistämään mekon tulemaan postissa. Saman tyylisiä pukuja voi sovitella etukäteen Suomessa niin näkee, miten esim. helman muoto sopii omaan kroppaan.

Argh! Aika jännää! Tuo Augusta Jones oli yksi mun vaihtoehdoistani kanssa. Puku nimeltä Bess. Ja kun koitin kysellä, että voisiko jotain merkkejä tilata niin usein sanottiin että ei tai ei vastattu ollenkaan kyselyihin. Ei ois pitänyt kysyy ku nyt alko harmittaa.

Supi ^ minkä puvun sitten tilasit? tai minkä suunnittelijan?

Toi punainen on kyl upee!

Tässä pari kuvaa minun suosikkipuvuista.

Colibrie

Dolly

En tiedä tätä mallia.

Dubai

Päätin perustaa tälläisen yleisen keskustelun kaikille Cymbelinen puvuista ja asusteista kiinnostuneille!

Keskustelu on vapaata!

ps. saa laittaa myös kuvia omasta puvustaan.

Minulle tulee mieleen Klaus K ja Rake-sali ja Kämpin Peilisali. Kumpaankaan ei tosin saa viedä omia juomia/ruokia vaan pitää tilata ravintolasta.

Ainakin vagabondilla on 35 kokoa ja jimmy choolla ainakin 35.5.

Munkin mielestä kuulostaa siltä, että tuo Packhamin puku on se oikea puku sinulle.

Itse olisin varmaan ostanut Wangin silmää räpäyttämättä jos niitä olisi jostain saanut. Harkitsin jopa oman hääpukuliikkeen perustamista Suomeen. Veikkaan, että lähin liike on Lontoossa. Jos olet valmis maksamaan yli 5000 euroa puvusta niin yksi Lontoon matka ei tunnu budjetissa.

tällä hetkellä mietin lähinnä vaihtoehtoja kahdesta puvusta

http://www.ubrides.com/product.php?productid=25502&cat=675&page=4

http://www.ubrides.com/product.php?productid=25479&cat=675&page=3

tahtoisin tietää että miltä tällaiset suht kapeahko helmaiset (siis lantionkohdalta ja vyötäröltä melko tyköistuvat) käyvät muodokkaammille kantajilleen? Itsekkään kun en ole missään mallinmitoissa (172cm/67kg) eli laiha en ole, pikemminkin normaali.

Eli pitäisikö tämäntyylisiin pukuihin olla hoikempi vai onko ne ok ihan muodokkaammankin naisen päällä

Mun mielestä nuo molemmat puvut sopisivat sinulle oikein hyvin.

Merenneitomalli näyttää mielestäni parhaalta todella muodokkaan naisen päällä ja jo niitä muotoja on niin turha niitä on kätkeä mihinkään säkkiin. Nuo molemmat mallit näyttävän tuovan vyötärön ja lantion kauniisti esille.

Kuulostaa teiniltä, mutta olen päättänyt etten tee enää mitään pelkästään muita miellyttääkseni, jos jokin asia tuntuu musta pahalta niin ei mun tarvitse sitä tehdä tai hyväksyä.

Hyvä sä! Tääkin menee vähän OT, mutta pakko kommentoida: Mun mielestä se, että tekee niin kuin itsestä hyvältä tuntuu, ei ole kyllä mitään teineilyä, vaan aikuisuutta. -- En tarkoita tällä mitään itsekkyyttä tms., vaan ihan sitä, että rohkenee olla oma itsensä, ja tehdä niin kuin sydän sanoo.

Juuri näin. Tuota miekin tarkoitin, että sydäntää pitää kuunnella. (ja välillä järkeä )

Huh! Eipä sitten tarvikaan vaihtaa pukua. Kiitos kaikille.

Ei olisi pitänyt enää surffata pukuja. Tässä kaksi vaihtoehtoa.

Rockon, tilasin AngelicaBrides:ista Päädyitkö myös samaan pukuun? Kun olit esitellyt muitakin vaihtoehtoja...

En päätynyt lopulta samaan. Itseasiassa pukukuviot mutkistuivat taas.