lienuska

Meillä oli juuri häät Oulun Upseerikerholla ja ajattelin kommentoida nyt paikkaa kun sitä niin harvoin täällä on käsitelty. Itse olen aika suurpiirteinen rouva joten aika epätarkka palautekin on siis tulossa Ennen häitä: itse suunnittelin kaiken etänä toiselta paikkakunnalta ja kävin vain kerran katsomassa paikkaa. Tämä etä-asia ei ollut heille ongelma ja tosi ripeästi vastasivat aina kysymyksiini ja lähettelivät kuvia ja istumajärjestysvaihtoehtoja heti kun niistä mainitsin. Sanoin että kukissa on lämpimiä värejä ja he ehdottivat sitten heillä omasta takaa olevaa oranssia liinaa buffetpöytään joka sopi mainiosti. Muutenkin kannattaa kysellä, heillä on ilmeisesti jotain teemasisustuksiakin jo valmiina. Muutenkin tämä suunnitteluosuus tuntui tosi helpolta kun he olivat niin palvelualttiita. Häissä: pääsimme paikalle vasta 13.00 (häät oli 15.00) järkkäämään, he olivat laittaneet pöydät, kynttilät,liinat ja kattaukset valmiiksi ihan kuten pöytäjärjestyksessä toivoinkin. Meille jäi vain kukat ja muut tilpehöörit levitellä pöydille. Ohjelman he olivat pyytäneet ennalta, mutta kun se venyi ruokailun jälkeen niin heille sopi kahvien siirtäminen ja myös iltapalan kanssa joustettiin tosi hyvin kun keksimme että tarjotaankin se aiemmin. Tarjoilijat olivat ok, ihmiset tykkäsivät ruoasta ja aah niin ihanaa kun meidän ei tarvinnut jäädä siivoamaan paikkaa sen kummemmin. Häävalssimme tanssimme perinnesalissa, jossa on harmahtavamman sävyinen lattia, joka nyt hieman häiritsee kuvissa. Sinne jos olisimme vielä tajunneet laittaa enemmän koristeluja vaikka ruusunlehtiä lattialle tms niin kivalta olisi näyttänyt sekin sali! valokuvista itse mietiskelen nyt että ehkä olisi ollut parempi vetää verhot kiinni, jotta olisi tullut lämpimämpi tunnelma (ulkona satoi). Häiden jälkeen: lasku tuli nopeaa vauhtia ja kaikki oli kuten sovittiinkin. Ei siis mitään yllätyksiä ja vielä kyselivät palautettakin heti juhlan jälkeen. Ihan asiantuntevaa ammattilaistoimintaa!

Yllätys, ainakin päivä milloin kosittiin. Ennen kihlausta oltiin 5 vuotta seurusteltu, ja olen aika hyvin oppinut tuntemaan sulhoni aivoitukset. Kyllä me jo aiemminkin oltiin naimisiinmenosta puhuttu jo vuosia, ja asuntokin ostettiin yhdessä jo pari kuukautta ennen kun hän sormuksen hankki, joten tiesin kyllä että joskus se kosintakin tulee ajankohtaiseksi. Kesällä ounastelin lomallamme, että nyt on jotain salaista ostosreissua meneillään kun miehen kotimaassa käydessä sain aina kauhean kauan odotella ennen kun mies "tuli kaupungista siskonsa kanssa asioilta". Melkein arvasin kihlauspaikankin samaisella matkalla, mutta silloin ei mua kosittukaan kun mies oli unohtanut sormuksen vanhempien luona olevaan piiloon... olin ihmeissäni kun ei mitään kysymystä tullutkaan romanttisessa ravintolassa josta oltiin aina puhuttu. Sitten pari kuukautta tämän jälkeen syntymäpäivilläni hän kosi ja sovimme melkein heti hääpäivänkin vuoden päähän.

Minuakin kiinnostaa sukujen toimeen tuleminen... Miten teillä on käynyt jos morsiamen tai sulhasen vanhemmat on aikoinaan eronneet eivätkä kovinkaan paljoa tavanneet ennen lapsensa häitä? Meillä on omasta eli morsiamen puolesta juuri näin. Ei suku muutenkaan ole tavannut melkein 10 vuoteen, ainakin luulisi olevan juteltavaa.. Toivottavasti positiivisella mielellä. Vielä jännittävämpää on ettei isäni ole tavannut sulhasen ulkomailla asuvia vanhempia kertaakaan aiemmin!

Meille tulee myös oma pöytä. Ainakin niissä häissä, joissa itse olen vieraillut, on hääpari kierrellyt vieraiden parissa ja tanssahdellut muiden seassa. Vieraat on myöskin liikkuneet ja porisseet ihan luontevasti hääparin oman pöydän ääressä. Hyvä idea oli eräissä häissä laittaa pari tuolia kummallekin puolen jotta vieraat voivat siellä istahtaakin tovin. Meillä ei vieraita ole tulossa kuin 50, joten kaikkien kanssa ehtii jutella ja vapauttaahan se tunnelmaakin kun hääpari kiertelee ja juttelee vieraiden kanssa. Tämä olisi siis tarkoitus - saa nähdä miten paljon sitä jännittäessä muistaa kierrellä ja jutella kaikkien kanssa.

Me maksamme mieheni vanhempien kulut, kun he tulevat Suomeen hääjuhlaan, ja ainakin opiskelijasiskoni matkan ja majoituksen maksamme mieheni kotimaahan. Järjestämme häät kummassakin maassa, mutta halusimme että vanhemmat voivat osallistua kumpaankin juhlaan. Olemme yhdessä olleet noin 6 vuotta mutta esimerkiksi isäni ei ole tavannut mieheni perhettä vielä kertaakaan. Maksaahan tämä meille paljon järkätä kaksi hääjuhlaa, mutta mikä sen mukavampi tapa tutustuttaa molemmat vanhempamme omiin sukuihimme kerralla!

Joku muu: romanialainen ja häät kummassakin maassa

Meillä on ensi syksyllä häät ensin Suomessa (siviilivihkiminen, ev.lut.papin siunaus liitolle ja noin 50 vierasta) ja sitten suuremmat häät Romaniassa (ortodoksi häät ja en edes uskalla vielä miettiä montako vierasta). Päädyttiin tähän sillä kummankaan suvun puolelta kaikki eivät pääse mukaan jos pidettäis vaan toisen maassa ja halutaan kuitenkin juhlistaa tätä kummankin puolen väen kanssa. Aiotaan laittaa kutsut vähintään puoli vuotta ennen häitä, mutta jo nyt olemme ilmoittaneet kaikille hääpäivät. Yllättävän moni onkin Suomesta ilmoittautunut Romaniaan.. Varmasti aika haastavaa kääntää kaikki puheet ja tapahtumat miehen perheelle täällä Suomessa, saati sitten suomalaisille Romaniassa. Taidamme ainakin ortodoksivihkimisen (joka on suht.vakiokaava) kääntää valmiiksi suomeksi, että on sitten mistä seurata sitten h-hetkellä. Pappi lupasi puhua Suomessa englantia, jotta sulhanen ymmärtää mutta minun isovanhemmat eikä sulhasen vanhemmat vuorostaan ymmärrä sanaakaan englantia.. Haastetta siis riittää, mutta juhlaväki tietää mitä on tultu juhlimaan ja loppu toivottavasti lutviutuu sitten pienten järjestelyiden kautta!

Romaniaksi: Te iubesc!