Ketsu

Syyskuun morsian, minusta tuo lahja on aivan mielettömän ihana! Voi kun keksisin omallekin miehelle jotakin, mistä tuo ihan varmasti tykkäisi yhtä paljon.. Voisiko liput antaa hääjuhlan aikana, jolloin kaveri saisi osansa yllätyksestä (ja sinä valtavat suosionosoitukset kaikilta miespuolisilta loistavana vaimona ), ja loput lahjat sitten kahden kesken? Rannekoru voi olla sellainen, että herkistää raavaankin miehen. Annatpa milloin vain, niin tuskin kukaan ajattelee että leveilet lahjoilla. Minulle ainakin tulisi sellainen olo että rakastunut vaimo on nähnyt vaivaa ilahduttaakseen tuoretta aviomiestään

Meille ei tule ketään kutsumatonta. Kutsutut ilmottavat tulostaan suoraan meille, ja jos joku yrittää tuoda ylimääräisen avecin niin sanotaan samantien että ei onnistu. Yksikään lisäihminen ei yksinkertaisesti juhlapaikkaan mahdu ja olemme tarkasti miettineet ketä kutsutaan. Harmittaisihan se, jos joukossa olisi kutsumattomia, kun meille läheisempiäkin jäi ilman kutsua. Yksi kutsuttu kysyi onko kutsu henkilökohtainen, ja kun kerroin että on, niin se oli täysin ok hänelle. Luulen, että meinasi onko lapset (eli mun serkut) myös kutsuttu. Kuulin isältäni että hänen toinen veljensä oli myös miettinyt, koskiko kutsu lapsia. Eli ei se aina ole selvää koskeeko kutsu vain kuoressa mainittuja.. mutta nämä kyllä varmasti asian ymmärtää.

Meille tulee gribileet joka tapauksessa, koska halutaan juuri sellaiset

Meillä maksaa miehen vanhemmat. Ovat miehen sisaruksille tietyn summan häitä varten antaneet ja ilmoittivat että jos naimisiin mennään niin saman summan antavat meillekin. Meillä on pienet häät, joten summa kattaa todennäköisesti koko häät ja voi jäädä vielä rahaa ylikin. Onneksi appivanhemmat eivät millään lailla kuitenkaan halua puuttua järjestelyihin. Auttavat toki jos apua tarvitaan, mutta eivät puutu vieraslistaan tms. Ite oltaisi kyllä maksettu muuten, meidän juhlahan se on. Tai ehkä oltaisiin käyty maistraatissa ja tarjottu kahvit, kun ei meitä varmaankaan olisi kiinnostanut laittaa yhteen päivään tuhansia euroja...

Olen nähnyt kaikki vieraat, paitsi mahdollisesti tulee yksi avec jota ei kumpikaan olla nähty. Pyrittiin kutsumaan vain sellaiset henkilöt, joiden kanssa ollaan oikeasti tekemisissä. Ja kuuden vuoden aikana tällaiset on kyllä ehditty näkemään puolin ja toisin

Minä kuulun myös niihin, jotka eivät nauti huomion keskipisteenä olemisesta. Sulhanen on samoilla linjoilla. Ehdin jo innostua kahdestaan maistraattiin- ajatuksesta.. Päätettiin kuitenkin pitää pienet häät (n. 30 vierasta). Onhan se ihanaa, jos saa onnistunutta ja onnellista päivää sitten loppuelämänsä muistella. Ja kyllähän minä sen hääpuvunkin haluan Eli juu, haluan olla hetken prinsessana, mutta pelkkä ajatuskin kävelemisestä kirkon käytävää pitkin muiden tuijottaessa ahdistaa! Meillä ei ole kaasoja/bestmania, joten mitään yllätysohjelmaa ei pitäisi olla luvassa, vaan kirkon jälkeen saadaan olla rennosti lähimpien kesken. Sekin tosin pelottaa, että olen kuitenkin hermot kireänä koko päivän :/ Ehkä muutama viinilasillinen auttaa asiaa...

Mulla on kihlassa vinosti 7 kiveä, en tiedä mitä mutta ei ainakaan timantteja ;)Sormus on aivan ihana ja mies sen itse minulle valitsi. Nyt vain on todella vaikeaa löytää kihlaan sopivaa vihkiä. Muutaman sinne päin-olevan olen löytänyt, mutta todennäköisesti teetän vihkin. Kiviä haluan myös vihkiin. En halua tästä ihanasta kihlasta luopua, vaikka ei mikään kallis sormus olekaan. Kaunis se on ja tunnearvoltaan mittaamaton!

Ihanaa että muitakin mietityttää lasten metelöinti. Oma lapsemme on häidemme aikaan alle 2 v. Vieraiden joukossa on kaksi alle 2-vuotiasta ja yksi melkein 5vuotias. Tämä vanhin aiheuttaa jo valmiiksi harmaita hiuksia. Tai hänen vanhempansahan tietysti ovat vastuussa lapsestaan. Tämä neitokainen kun saa juosta ja kulkea vapaasti oltiinpa missä vain. Hänen äitinsä jopa naureskeli eräiden häiden jälkeen kun sulhanen meinasi hermostua lapsen meluamiseen musiikkiesityksen aikana. Minulle, niin kuin monille muillekin täällä, on itsestään selvää että jos oman lapseni metelöinti häiritsee juhlan kulkua, siirrymme mahdollisimman huomaamattomasti sivummalle. Milestäni lapset kuuluvat juhliin eikä voi olettaa että lapset jaksavat istua kauan hiljaa paikallaan, mutta silti juhlaa pitää kunnioittaa ja isommille lapsille opettaa miten juhlissa käyttäydytään. Pienen vauvan/taaperon itkua ymmärrän paremmin, mutta toki tässäkin tapauksessa olisi kohteliasta poistua paikalta, jois vihkimisestä ei muuten kuule kukaan mitään. Meillä on aika vapaamuotoinen ja rento kutsu, täytyy ehkä yrittää siihen jotenkin muotoilla toive hiljaisuudesta vihkimisen aikana. Tyyliin "Kirkossa jokainen vauvasta vaariin käyttäytyköön asiaankuuluvalla hartaudella" tms. Tosin oman lapsemme käyttäytymisestä ei voi mennä takuuseen Rusinapurkki ainakin mukaan ja mahdollisimman lyhyt toimitus..

Minä yritän jättää yllätyksiä häävieraille. Meillä on pienet häät, vain lähimmät sukulaiset ja muutama lapsuuden ystävä kutsutaan. Häät pidetään minun kotipaikkakunnallani ja yllätyksiä jää käytännön syistä enempi miehen sukulaisille. Heille ei paljasteta ohjelmaa tms. Parempi näin päin, koska minä en malttaisi pitää suutani kiinni mutta tuleva mies kyllä malttaa. Omia sukulaisiani tarvitaan hääjärjestelyihin