Firegirl

Jäsen
  • Viestit

    6
  • Liittynyt

  • Viimeksi vieraillut

Tietoja käyttäjästä Firegirl

  • Taso
    Untuvikko

Contact Methods

  • ICQ
    0
  1. Itse olen meistä varmaan se vanhanaikaisempi. Jos minä vaan pääsisin päättämään niin meille ei lapsia tule ennenkuin on sanottu "tahdon". Tottakai jos vahinko sattuu niin lapsi on varmasti ihan yhtä tervetullut kuin myöhemmäksikin suunniteltuna, mutta mieluiten nämä asiat kuitenkin vanhan perinteen mukaan "oikeassa" järjestyksessä. En paheksu ihmisiä joilla lapset syntyneet ensin, rakas veljen tyttärenikin näitä lapsia ja minulle niitä tärkeimpiä maan päällä, mutta omat tulee jos saan päättää, vasta häiden jälkeen.
  2. Edellisen parisuhteen kohdalla olisi varmastikin ollut virhe suunnitella samanlaista elämän etenemistä kuin nyt. Siinä suhteessa mentiin noin vuoden seurustelun jälkene kihloihin, toinen vuosi ja muutettiin yhteen... ja stten viiden vuoden jälkeen tulikin ero eteen... sellaista se on joskus. Tosin siinä suhteessa ei myöskään koskaan tullut sitä tunnetta, että tarvitsisi mennä naimisiin, johtuikohan tämä siitä että myös tunteet toista kohtaan ei ollut niin "vahvat"?? tiedä sitä sitten. Nykyisessä suhteessa on kaikin puolin edetty aika paljon nopeamalla kaavalla näin alkuun. Yhteen kun muutettiin noin 3kk seurustelun jälkeen. Kihlausta vielä odotellessa, mutta häistä on puhuttu ja mahdollisesti, jos kaikki toteutuu kuin morsiammen unelmissa, niin häitä vietetään hieman reilu kahden vuoden kuluttua seurustelun alkamisesta. Tiedän saavani tästä noottia omalta suvultani ja en usko että miehenkään lähisuku tätä aivan purematta nielee, mutta uskon että sne vain tuntee ja tietää kun se OIKEA osuu kohdalle ja haluaa jakaa elämänsä toisen kanssa. Ihanko hurahtanut hölmö??
  3. Ystävän isä kuoli muutamaa viikkoa ennen ystävän häitä ja tuolloin ystäväni saattoi alttarille hänen kummisetänsä. Tuolloin tosin oli osittain ehkä myös kyse siitä, että ystävä halusi jonkun "tukemaan" itseään kun tuo hetki oli melko vaikea oman isän äkkinäisen poismenon johdosta. Omasta mielestäni hyvi vaihtoehtoja on nimenomaan sedät, enot ja kummisetä, sekä tietenkin se oma poika, jos on jo sne ikäisiä lapsia.
  4. Kuinka olette saaneet päätettyä kenestä tulee kaasonne? Itsellä suuri ongelma kaaso kysymyksen kanssa, koska omaan liian monta, tärkeää ystävää, sekä minulle ne erittäin läheiset serkkuni, joiden kanssa on aina jaettu ja koettu kaikki. Nyt lähinnä pähkäilenkin, että kaksi hyvää ystävää vai kaksi rakasta serkkua? Serkkujen kanssa ollana tietysti läheisiö muutenkin, mutta jotenkin tunne siitä, että he jakaisivat kaiken "härdellin" joka hetken kanssani tuntuu mukavalta. Toisaalta taas en haluaisi myöskään jättää "noteeraamatta" erittäin hyvinä ystäviäni, jotka ovat seisseet rinnalla myös niinä vaikeina hetkinä... mielettömän hankala päätös...
  5. Meillä nyt on vielä tässä vaiheessa kaikki niin auki, että eipä ole kyllä mitään hehkutettavaakaan Mutta kun se aika alkaa niin itse pidän "hyss,hyss"-linjalla elämisestä. Ehkä jo pelkästään sen takia että häämme tulee luultavasti kiinnostamaan ihmisiä, joita niiden ei tarvitsisikaan kiinnostaa. Ennen kutsuja siis häistämme tulee luultavimmin tietämään vanhempamme, sisaruksemme sekä kaaso ja bestman... toivottavasti vaan tuolle ydinporukalle saa toitotettua, että tieto ei ole levittämistä varten. Tämä kaikki ehkä siksi että haluan valmistella kaiken kaikessa rauhassa, ilman minkäänlaista ulkopuolisten ihmisten häsläystä... itsekäskö?