Viljariina

Mun puku maksoi (vuosi sitten) hieman alle 350 euroa. Puku oli yksinkertainen, ei mitään kirjailuja, laahuksia tms. Toisaalta tykkäsin siitä kovasti, toisaalta olisin halunnut koristeellisemman. En kuitenkaan halunnut maksaa kerran käytettävästä vaatteesta kovin paljoa, joten se (+ puvun etsintään käytettävissä oleva aika) rajasi vaihtoehtoja. Suurin osa puvuista kun tuntui maksavan yli 500 euroa, mikä mulla oli hintakattona. Mutta siis, kuten Soraya tuossa sanoi, hieman halvemmallakin löytää varmasti nättejä pukuja, ja varsinkin jos on liikkeellä alennusmyyntiaikaan.

Nyt on uusi Satuhäät-kausi taas korkattu...

Pitkästä aikaa surffailen näissä sormusketjuissa. Keväällä kun oma vihkisormus oli hakusessa etsin näistä inspiraatiota ja sitä kyllä toden totta löytyi - melkein liikaakiin, niin paljon ihania sormuksia ja koruja maailmaan mahtuu! Valitsemaani vihkiin olen ollut tosi tyytyväinen, mutta kivaa katsella täällä kuvia myös muunlaisista sormuksista ja haaveilla josko joskus hankkisi jotain vaikka oikeaan nimettömäänkin. Voi olla että jää haaveeksi, en ole sitä tyyppiä joka käyttäisi monta sataa (saati monta tuhatta!) euroa koruihin, enkä mieheltäkään menisi mitään kallista lahjaksi pyytämään. Mutta nättejä sormuksia siis muilla(-kin) naikkareilla! Melkeinpä suurin osa on ollut nättejä, harva sormus täällä on ollut sellainen josta en olisi yhtään tykännyt!

Häistä on vasta muutama päivä ja puku odottaa pesulaan vientiä, joten en ole kokeillut, mutta ehdottomasti haluan kokeilla vielä, sitten kunhan puku on taas puhdas! Harmittaa tosi paljon ettei tuota ihanaa pukua voi käyttää enää ikinä missään, joten pakko päästä sovittamaan edes vielä kotona! En ollut ajatellut säilyttää pukua muistona vaan suunnittelin laittavani sen myyntiin suunnilleen heti häiden jälkeen, mutta nyt en taida raaskiakaan, ainakaan ihan saman tien. Ehkä vähän myöhemmin sitten. Ehkä. Typeräähän tuota olisi säilöä, mutta toisaalta kaapeistani löytyy kyllä paljon typerämpiäkin muistojuttuja! Pienikokoisempia tosin kuin morsiuspuku...

- Pukuun olin loppujen lopuksi tosi tyytyväinen, vaikka muutamaa viikkoa ennen häitä olin ihan kriisissä sen kanssa ja mietin että miksi menin ostamaan niin yksinkertaisen (lue: tylsän), kerranhan sitä vaan naimisiin mennään jne. jne. Onneksi nuo ajatukset kaikkosivat vähän ennen häitä! (Tosin luultavasti ostaisin silti erilaisen, jos olisin valitsemassa pukua vasta nyt. ) - Meikkaajan vaihdoinkin koemeikin jälkeen, kun en ollut tulokseen tyytyväinen... Mutta hääpäivän meikkaaja ja meikki olivat oikein hyvät, eli niitä en vaihtaisi! Meikki oli kestävä ja luonnollinen. - Kampaus oli ihan nätti ja sai vierailta kehuja, muttei ollut kuitenkaan ihan sitä mitä lähdin kampaajalta hakemaan. Koekampausta minulle ei tehty, en kokenut sitä tarpeelliseksi, enkä oikeastaan koe näin jälkikäteenkään, vaikkei kampaus ihan 100 % miellyttänytkään. Kampausta kyllä suunniteltiin etukäteen + vein kampaajalle kuvia. Kuten joku aiempi kirjoittaja totesi, ehkä kampaaja sitten näki kuvat eri tavalla kuin minä?! Kampaus oli siis vähän liian "pientä piperrystä" makuuni. Vähän siinä ja siinä vaihtaisinko kampaajaa, ehkä? - Kukista ei otsikossa kysytty, mutta pakko hehkuttaa että kimppuni oli IHANA ja sitä en todellakaan vaihtaisi!

Suureksi yllätyksekseni en itkenyt ollenkaan. Yleensä liikutun tosi helposti ja pelkäsin ennakkoon että varsinkin siunaus kirkossa menee ihan itkuksi. Olin varannut laukkuuni monta nenäliinaa ja varustanut kaiken varalta vielä sulhasen puvun taskutkin niillä, mutta käyttämättä jäivät! Toisaalta helpotus, toisaalta harmi - päivän jännitys ja kiire vaikuttivat niin etten kyennyt keskittymään vihkimiseen ja siunaukseen ihan täysillä. Aika tyhmää, että liikutun enemmän jostain Satuhäiden vihkimiskohtauksesta kuin mitä omissa häissäni!

Minulla oli alaselkään saakka ulottuva huntu. Alunperin olin sitä mieltä että ei huntua missään nimessä, mutta tässä kevään mittaan mieli muuttui... Toista tilaisuutta käyttää huntua kun ei - toivottavasti! - tule! Tiaraakin mietin, mutta se olisi ehkä ollut hunnun kanssa jo vähän liikaa muutoin yksinkertaiseen tyyliini nähden.

^ Hei, perjantaina on meilläkin! Ja tällä hetkellä sääennustekin näyttää aika hyvältä!

Pakko kirjoittaa tänne ketjuun äkkiä koska häät on kolmen päivän päästä (!!!) ja sittenhän tämä koko suunnittelu-, järjestely- ja haaveiluvaihe on ohi! Eli vaikka häästressiä on välillä ollutkin (milloin enemmän, milloin vähemmän), on häiden järjestäminen ollut kaiken kaikkiaan kuitenkin kivaa ja naimisiin meno itsessään on ihanaa!!! Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä jo useita vuosia, ja kun aloimme vihdoin ja viimein suunnitella häitä, kuvittelin ettei naimisiin meno muuttaisi suhdettamme sen kummemmin. Pikkuhiljaa häiden lähestyessä olen kuitenkin huomannut, että kyllä se muuttaa, ja ehdottomasti hyvään suuntaan. Rakastan miestäni enemmän kuin koskaan ja yhteenkuuluvuuden tunne on suuri! Ja ihan kohta pääsen käyttämään ihanaa vihkisormustani! Heh, ja koska häät ovat jo ovella, on kaikki järjestelystressikin kohta muisto vain.

Koemeikkiä ei ollut aluksi tarkoitus tehdä, mutta onneksi kuitenkin pyysin sitä, sillä se oli pettymys! Koska en meikkaa tavallisesti, en oikein osannut sanoa millaisen meikin haluan, ja aivan liian vahvahan siitä sitten tuli. No, tämä ei vielä ollut se ongelma, koska meikkaaja painotti koko ajan että voin kertoa mistä tykkään ja mistä en ja että värejä ja meikin voimakkuutta voidaan muuttaa hääpäiväksi. Sen sijaan ongelma oli meikkipohja ja meikin kestävyys. Pohja oli sarjaa "paksu pakkeli" ja kestävyys luokkaa "valuu pois ensimmäisten kyyneleiden mukana"! Meikkivoide pakkautui juonteisiin eikä näyttänyt todellakaan häämeikkiin sopivalta "kuulaalta" tai "raikkaalta" tms. En halua häihin (tai muulloinkaan) mitään naamiota kasvoilleni! Luulen että ongelma oli pikemminkin paikan käyttämien meikkien laadussa kuin meikkaajan taidoissa, mutta oli miten oli, en halua häämeikkiäni ko. paikasta! Olen siis panikoinut mitä keksisin tilalle, ja lopulta varasin ajan Sokokselta Joe Blascon meikkiin. Toivottavasti tällä kertaa ei tarvitse pettyä! Ainakin Blasco on laadukkaan sarjan maineessa. Make up storen "meikkiopastusta"/meikkiä ensin ajattelin, luettuani täältä positiivisia kommentteja, mutta siihen ei saanut sopivaa aikaa. Luettuani täältä jos jonkinlaista koemeikkikokemusta en voi kuin todeta, että meikkaisin ehkä sittenkin mieluiten itse, jos vain osaisin. Ajattelin aiemmin että jonkun muun tekemä meikki onnistuisi 100 % varmasti, mutta nyt ovat moiset kuvitelmat karisseet... Ja loppujen lopuksi se on ihan totta mitä moni on täällä sanonut, että itse tietää kaikista parhaiten miltä haluaa näyttää! Jos häihini olisi enemmän aikaa, harjoittelisin meikkaamaan, mutta nyt aikaa on enää niin vähän, että täytynee tyytyä valmiiseen meikkiin ja toivoa parasta!

^ Otti! Ajattelin just samaa että kun sen oma mies alkoi laulaa sitä biisiä niin se oli vaan tympääntyneen näköinen ja sitten kun Tauski (jee) ilmestyi estradille niin silmät kirkastui ja vaikutti kuin morsian olisi ollut menossa Tauskin kanssa naimisiin!?!?

Molempia ohjelmia olen nyt muutaman kerran katsonut ja Satuhäistä tykkään enemmän. Se on jotenkin sympaattisempi eikä kakkosella tule jatkuvalla syötöllä tylsiä mainoksia! Molempia on kuitenkin ihan mukava katsoa tässä omia häitä odotellessa ja panikoidessa... Jep nimenomaan tuo huutaminen turhista asioista teki varsinki morsmaiskusta vaikutelman että se on liian teini menemään naimisiin. Tajusikohan ne mikä naimisiinmenon todellinen merkitys on? Tai ehkä sulhanen tajusi mutta morsian itsekin sanoi alkuvaiheessa jaksoa, että välilä aina unohtaa miksi on menossa naimisiin kun ne häät on niin tärkeät(tms.) Mun kävi sääliksi sulhoa siinä autossa kun se sanoi morsiamen olevan kaunis niin morsian ei edes kiittänyt! No, toivottavasti ovat onnellisia yhdessä. Kun mietin aikoja kun olin 19-vuotias, näin jälkikäteen ajateltuna en itse henkilökohtaisesti olisi ollut valmis tekemään päätöstä mennä naimisiin. Mutta tiedän kyllä tapauksia jotka ovat löytäneet sen oikean heti ensimmäisessä parisuhteessa, joten voihan se olla että tuo avioliitto tulee olemaan onnellinen vaikka noin varhaisessa iässä naimisiin ollaan mentykin. -Minä tykkään Meidän Häistä myös enemmän kuin Satuhäistä koska mua häiritsee Satuhäiden sekavuus aikajärjestyksen suhteen. Minusta on kiva seurailla häävalmisteluja jotka huipentuu itse juhlaan mielummin kuin että heti alussa näytetään kun pari astelee kirkosta. Minulle ainakin puku ja koristelut ovat sellaisia "jännitysmomentteja" Edit: Kuvittelin taas olevani nuorempi kuin olenkaan edellisessä viestissäni kun sanoin olevani sulhasta vain pari vuotta vanhempi Tai siis olenhan mä vielä, melkein mutta naimisiinmennessäni olen 24-vuotias. Ikä ei tule yksin Ko. lähetyksessä ihmettelin myös sitä, miksi sen sulhasen olisi pitänyt koko ajan kehua morsianta ja tehdä kaikkea romanttista jne. ja morsian oli vain vastaanottajana ja odotti näitä kehuja yms. saavansa. Tietty kyllä minäkin toivon ja odotan ohjelman morsiamen lailla että mieheni olisi ainakin jossain määrin romanttinen minua kohtaan (ja onneksi hän omalla tavallaan onkin ), mutta eiköhän miehetkin yhtä lailla halua kuulla näyttävänsä hyvältä tai nauti huomaavaisuudesta! Eli hieman vastavuoroisuutta peliin kiitos!

Kiitos Yvory. Jokseenkin noin arvelinkin, vaikea vaan itse arvioida tuota kokoa kun ei ole aiempaa kokemusta. Olen kokeillut pukua kotona muutaman kerran, mutta lyhyt sovitus ei ole sama asia kuin koko illan viettäminen puvussa sitten hääpäivänä. Morsiuspukuliikkeen myyjä tosiaan oli sitä mieltä että puku on just sopiva, mutta kyllä sitä taitaa joutua hieman leventämään vyötäröltä. Saumanvaroja onneksi on sen verran että sen pitäisi onnistua ihan näppärästi.

Aiheeseen enemmän tai vähemmän liittyen: milloin puku on sopivan kokoinen? Minulla on olkaimeton puku, johon kuitenkin kuuluu irrotettavat (hyvin kapeat) olkaimet. Aion luultavasti noita olkaimia käyttää, tai teetän ompelijalla ihan kunnolliset olkaimet puvun korjauksen yhteydessä. Kohdallani ei siis ole kyse siitä, tuleeko puku pysymään päällä vai ei, vaan pohdin sen sijaan onko se liian tiukka vai sopiva. Seisoessa puku tuntuu sopivalta ja kun olin ostamassa pukua, myyjä sanoi että se istuu minulle hyvin. Pukua ei siis joudu mitenkään runnomaan päälle tms. mutta istuessa tuntuu etten voi hengittää kunnolla. Puku on tiukka vatsan kohdalta, yläreuna on vielä liiankin väljä ja sitä pitää korjata ompelijalla ennen häitä. Minulla ei ole aikaisempaa kokemusta tällaisista tyköistuvista juhlapuvuista, joten osaisiko joku opastaa tyhmää, millainen puvun kuuluu olla?!?!

Tuo Kalevalan filigraanisormus (jonka kuva ei nyt tuohon lainaukseen tullutkaan) on kyllä aivan ihana. Ihastuin siihen heti kun ensimmäistä kertaa näin kuvan siitä jossain lehdessä vuosia sitten. Päätin että haluan sen vihkisormukseksi "sitten joskus", en ollut kihloissakaan tuolloin vielä. Mutta nyt kun sovittelin sitä sormeeni koruliikkeissä, se ei näyttänytkään sormessani yhtään hyvältä eikä sormuksen sirous päässyt oikeuksiinsa. Sormushaaveet meni uusiksi! No, eilen kävimme tilaamassa minulle valkokultaisen sormuksen vaaleanpunaisilla kivillä. Valinnan tein lopulta aika nopeasti (ainakin ottaen huomioon kuinka huono olen yleensä päättämään mitään asioita...), vaikka muutamassa liikkeessä tuli toki sormuksia soviteltua ennen valintaa. Vaaleanpunaisiin kiviin ihastuin tämän ketjun ansiosta. Saan sormuksen vasta n. kuukauden kuluttua enkä malttaisi millään odottaa!!! Joten pyörin nyt sitten täällä foorumilla muiden sormuksia ihastelemassa... Niin ja aikaa häihin on alle 2 kk. Ehkä ihan hyvä että saan sormuksen vasta juuri ennen häitä, niin saan sitten melkein heti alkaa käyttää sitä eikä tarvitse vain salaa kokeilla...