Heppatyttö

Täälläkin kaivattaisiin lisäkokemuksia tästä juhlapaikasta. Kuinka paljon oli vieraita? Miten järjestitte pöydät? Miten keittiö ja muut tilat toimivat pitopalvelun kannalta? Oliko tilassa kuuma tai kylmä? Miten ehdoton oli juhlien loppumisaika yöllä? Entä koko vuokrauksen loppumisaika sunnuntaina? Tekisi niin mieli jo päästä käymään paikanpäällä suunnittelemassa mm. pöytien järjestystä, mutta turhaahan se vielä on kun ei ilmoittautumisaika ole vielä mennyt ja ilmoittautuneita on todella vähän. Kokemuksia juhlapaikasta?

Täällä yksi allerginen, meidän häissä tullaan pitkälti tekemään kaikki vähintään gluteenittomana ja vähälaktoosisena, lisäksi muut ilmoitetut allergiat tullaan tietenkin ottamaan huomioon. Gluteeniton ei itse asiassa ole kovin hankala juttu jos vaan miettii asiaa "apua-se-ei-voi-syödä-leipää-ei-se-sitten-voi-syödä-mitään" mentaliteetin ulkopuolelta. Juu, leipä, pasta, pullat, kakut ym. ei tavallisina versioina sovi keliaakikolle ja lisäksi on otettava huomioon monet yksyiskohdat (esim. juuri nuo eri ottimet ja kauhat sekä "piilogluteeni" esim. mausteseoksien korppujauhot). Mutta perus keliaakikolle sopivat ainakin periaatteessa kaikki lihat, kalat, kasvikset, hedelmät ja maitotuotteet. Itse olen aina erittäin tyytyväinen jos 1) salaattipöytä on edellä kerrottu valitse itse -tyyppinen. Saa nirsoilla eikä tarvitse arvailla esim. krutonkien varalta. 2) liha ja kastike tarjoillaan erikseen. Usein lihat/kanat/kalat sopivat, mutta kastike on suurustettu vehnäjauholla eikä näin ollen käy keliaakikolle. Tämä antaa myös vaihtoehtoja vieraille, voi laittaa tarjolle esim. kaksi eri kastiketta lihalle. 3) jälkiruokapöytään tuoreita hedelmiä/marjoja/hedelmäsalaattia ja viereen kermavaahtoa/vaniljakastiketta/tms. Tämä on myös monille muille vieraille mieluisa vaihtoehto, raikasta ja kevyempää joko kakun sijaan tai kakun ohella. Ja esim. suklaakakku on jumalaista esim. herukoiden kanssa. Ja allergisena täytyy itse toki muistuttaa, että jos en ole ilmoittanut allergiastani, en todellakaan oleta voivani syödä juhlissa yhtään mitään! Jos taas olen ilmoittanut, toivon, että isäntäväki kysyy minulta neuvoa jos heillä on hankaluuksia löytää minulle sopivaa syötävää. Nykyään normaaleista ruokakaupoista löytyy paljon valmistuotteita myös gluteenittomana, esim. leipiä sekä pakasteena, tuoreena että vakuumissa, pullia, kakkuja, kakkupohjia, muffinseja, hampurilaisia, pitsoja, pasteijoita, lihapiirakoita, karjalanpiirakoita ym. Ja lisäksi pakkausmerkinnät ovat keskimäärin hyvällä tasolla.

Vähän vanhempaa mutta niin ihastuttavaa ketjua ylemmäs... Oman rakkaan sulhaseni suusta on tullut seuraava, varmaan kylläkin aika perinteinen kommentti: - etkö meinannu laahusta? No minkä päälle mä sitten voin talloa? Meillä oli aika erilaiset käsitykset toivehäistä, mutta monissa jutuissa ollaan sovussa päästy enemmän tai vähemmän sopuratkaisuun. Joitain juttuja olin itse ehtinyt miettiä ja pähkäillä ja ottaa sulhasen kuvittelemaani mielipidettä huomioon. Hän kuitenkin sitten kertoi omat mielipiteensä ja helpotti mun pähkäilyä mm. seuraavissa asioissa: - ei mitään ihme häähitaita. Jos jotain tanssitaan niin kunnon valssia sitten. (Selvä, kiitos, olin aatellut sulhon kannalta helpompaa tanssia, mutta käy mulle!) - isän pyytämistä saattamaan alttarille olin pohtinut, toisaalta halusin kovasti mutta toisaalta tuntui jotenkin hassulta, koska olen kuitenkin asunut pitkään itsekseni sekä sulhaseni kanssa ja vanhempani ovat eronneet kun olin pieni; sukulaisen kysyessä asiaa sanoessani etten oikein ole varma, sulhanen jotenkin siihen malliin totesi asian, että oletti isäni saattavan minut. Hyvä, ei tarvinnut minun päättää itse ja saan sen mitä todella haluan. - häämarsseja valitsin ja minulla oli yksi ehdoton toive ja muutama muu mieluisa vaihtoehto. Sulhanen siihen, että hänelle on ihan sama mitä siellä soi, ei ole hänelle merkityksellistä. (Itselleni musiikilla on hurjan suuri merkitys, joten saan siis valita haluamani kappaleet) Näissä jutuissa sulhanen muuten ollut kivasti mukana: - alkuun oli että ei kai hänen ole pakko lähteä millekään häämekkojen sovitusreissulle? (juu ei, ei todellakaan, ei tullut itselleni edes mieleen pyytää häntä mukaan) Nyt kuitenkin auttaa minua mittailemaan ja tilaamaan mittatilauspukuani nettikaupasta. - hääkulkuneuvoa olin miettinyt, ei autoa, ja hänellä oli tismalleen sama ajatus kuin minulla! - hääpaikan koristelusta (jo ennen kuin paikkaa oli edes valittu) olimme miettineet molemmat ihan samaa asiaa ja vielä samalla tavalla itse toteutettuna! - ja kutsujen teossa sulhasen taidot nousivat arvoon arvaamattomaan! Tietyistä askartelujutuista ymmärsi itse pysyä etäämmällä . Ihanaa tehdä yhdessä!

Minua mietittyttää tämä laahusasia, periaatteessa haluaisin laahuksen, mutta toisaalta juhlpaikka on aika pieni eikä kirkkokaan ole suuri ja vielä veneessä pitäisi väli pärjätä. Mitenköhän tämmöisen kanssa pärjäisi? Tai mitenköhän tämmöisen kaksivärisen helman saisi siististi nostettua ylös? Lähinnä häävalssin aikana olisi tarpeen. Entäpä ovatko laahusalushameet toimivia?

Ikäviä kommentteja on aloittaja saanut. Hääjärjestelyjen ja hääjuhlan tulisi nimenomaan olla mukavaa aikaa! Mutta sen olen huomannut, että vahva täytyy olla. Nimittäin ehdotuksia ja kyselyitä tulee suunnalta jos toiseltakin. Meillä häätila rajaa kutsuttavien määrän hyvin tarkasti ja olemme valinneet juhlatilan sen mukaan, että saamme paikalle haluamamme ihmiset. Sekä tietysti niin, että juhlatila on meidän mielestä kiva. Koristeluita olemme myös suunnitelleet sellaisiksi mitä haluamme. Myös pukusuunnitelmat on tehty ja ostopaikka tiedossa. Näistä on läheisille kerrottu ja perusteltu miksi olemme mihinkin vaihtoehtoon päätyneet. Nyt sitten lähisukulaisilta tulee jos jonkimoista ehdotusta. Tai itse asiassa ensin tulee kysymys, esim. tuleeko teille orkesteri ja tanssia? Tähän yhdessä toteamme, että ei tule, koska emme halua ja koska tilaan ei mahdu. Asia ei tietenkään jää tähän, vaan siirrettävää esiintymislavaa ja tanssilattiaa ulos aletaan heti ehdottaa. Myös sopiva esiintyjä sekä lisäksi kirkkolaulaja ehdotetaan samantien. Ja samalla juhlatelttaa johon mahtuisi paljon lisää vieraita istumaan. Samaan tyyliin kysellään todella monista hyvinkin yksityiskohtaisista asioista. Ja vaikka vastaan miten olemme asian suunnitelleet, ei sillä ole mitään merkitystä, vaan juttua riittää siitä, mitä läheinen on keksinyt/nähnyt/kuullut/tms. Onhan se todella hauskaa ja kultaista, että meille läheiset ihmiset ovat innoissaan meidän juhlasta. Mutta turhauttavalta usein tuntuu jatkuva kysyminen ja se, että joutuu samaa vastausta toistamaan. En jaksaisi enää kertaakaan todeta, että tiedän minkälaisen puvun haluan ja mistä sen saan. Mutta eiköhän hössöttäminen ole rakkautta, joten minun pinnani voi oikein hyvin venyä vielä useita metrejä . Ymmärrän siis aloittaja mistä puhut. Ja uskon, että tilanne ärsyttää todella paljon. Pidä kuitenkin kiinni teidän suunnitelmista ja ota rakkaudella vastaan ehdotukset. Kyllä niissä ehdotuksissa muutama varteenotettava vaihtoehtokin voi olla vaikka samalla olisi tuhat muuta. Kärsivällisyyttä ja riemua hääjärjestelyihin!

Cressie oikeassa olet! Meillä saattoi mennä niin (en ole varma), että mies itsekin vasta seuraavana päivänä tajusi mistä kihlautumisessa oikein on kyse. Seuraavana päivänä, kun olimme menossa valitsemaan sormuksia, sovimme naimisiinmenon ajankohdasta. Periaatteessa siis meni hieman pieleen, mutta tämä "virhe" korjattiin seuraavana päivänä.

Meillä mies oli kertomansa mukaan pitkään miettinyt asiaa ennen kuin kysyi että "oon vähän miettiny että pitäiskö meidän mennä kihloihin?". Minä tähän vastasin että "joo, pitäis". Tämä oli minusta todella romanttista, koska olin silloin hänen sylissään ja ruusut ja kuohuvaa oli varattu. Itselleni tuo tuli täytenä yllätyksenä talvisena maanantai-iltana kotona. Sormukset kävimme valitsemassa seuraavana päivänä. Tietyllä tavalla arkista, mutta todella romanttista ja onnellisena muistelen tuota edelleen.

Täältä kannatusta ilman sormusta kosimiselle! Meillä tapahtui juuri näin ja samasta syytä kuin aloittaja asiaa pohtii. Eli tuleva mieheni arveli minun haluavan valita itse sormukseni ja oli siinä oikeassa! Kysymyshetki oli meillä kyllä erittäin romanttinen ilman sormustakin. Seuraavana päivänä käytiin yhdessä valitsemassa sormukset ja samalla kävelyretkellä keskusteltiin hääjuhlan ajankohdasta ja kihlajaisten pitämisestä. Ja mukavaa oli! Eli älä aloittaja turhaan stressaa sormusasiassa. Päin vastoin, tuleva puolisosi on varmasti otettu siitä, että tunnet hänet hyvin ja otat huomioon hänen toiveensa!