höppänä

Meillä oli pienet häät. Me mukaan luettuna 50 henkilöä. Aluksi suunnittelimme max. 30 hengen häitä, mutta alettuamme tehdä vieraslistaa, emme pystynyyt karsimaan henkilömäärää noin pieneksi. Tähän vaikutti se, että lähes kaikki ystävämme seurustelevat tai ovat naimisissa ja eronneet vanhemmat ja heidän uudet liitot. Halusimme kutsua kaikki vieraamme puolisoineen (tunnemme heidät kaikki). Sukulaisia häissämme oli 17 (siis vain vanhemmat uusine puolisoineen, sisarukset puolisoineen sekä elossa olevat isovanhemmat). Meillä molemmilla on isot, eikä niin läheiset suvut ja laskimme jos kutsumme sedät, tädit ja serkut "läheisiä sukulaisia" häissä olisi yli 100 Rahaa kyllä kului saman verran kuin isoissa häissä, mutta pienemmät häät mahdollistivat haluamamme häät. Panostimme ruokaan ja juomaan, ja maksoimme pitopalvelulle siitä, että he toimivat myös baarimikkoina, hoitivat koristelut ja kattauksen, huolehtivat siitä että juhlapaikka ja piha pysyvät siisteinä juhlan ajan ja siivoavat paikan illan päätteeksi luovutuskuntoon. Emme halunneet kenenkään meille läheisen ihmisen joutuvan töihin hääpäivänämme.

^Muistathan että vihkijöitä saa myös käräjäoikeuden kautta. Mulla meinasi hermot mennä Espoon ja Helsingin maistraatteihin, kun ensin ei meinattu saada edes varata aikaa. Sähköpostilla kyseltyäni vihkimisaikaa lauantaille kuukausia ennen kuin minulle oli sanottu ajanvarauksen olevan mahdollista, olivat kaikki lauantain ajat haluamallemme päivälle menneet Otin sitten yhteyttä Espoon käräjäoikeuteen, jossa henkilökunta oli paljon ystävällisempää ja auttamishaluisempaa kuin maistraateissa. Minua pyydettiin lähettämään sähköpostia ja se välitettiin käräjäoikeuden puolesta kaikille vihkimisiä suorittaville notaareille. Sain seuraavana päivänä vahvistuksen vihkimiselle haluammalle päivälle. Vihkijä oli todella sympaattinen ja ystävällinen. Hän antoi jopa henk.kohtaisen puhelinnumeronsa meille, jos tulee kysymyksiä virka-ajan ulkopuolella

Mulla oli saattajana häissämme äiti. Tämä oli itsestään selvä valinta, koska isäni ei ole minulle läheinen henkilö, vaikka häissämme vieraana olikin. Mietin sitäkin, että olisimme kävelleet mieheni kanssa yhdessä vihittäviksi. Äiti saattajana tuntui kuitenkin koko ajan oikealta päätökseltä. Äitini kun on kasvattanut minut yksin, ja ollut minulle aina sekä äiti että isä. Koin sen, että äitini luovutti minut, myös hyväksynnäksi avioliitollemme, ja sille ettei hän ole enää elämässäni se tärkein henkilö.

Kaikissa häissä missä olen ollut, on tarjoiltu viiniä. Nuo juomat mitkä on lueteltu tarjouksessa, sisältyvät menun hintaan. (Näin ainakin pääsääntöisesti). Yleensä pitopalveluilla ei ole anniskeluoikeuksia, joten teidän täytyy itse ostaa juomat jostain muualta. Näiltäkin pitopalveluilta löytyy yleensä viinilasit ja usein henkilökunta tarjoilee juomat pöytiin tai huolehtii juomabuffetista, jos sellaisen haluatte (siis avaa pulloja ja vie tyhjät pullot pois pöydästä). Pitopalvelu ei saa ottaa avatuista pulloista erillistä maksua, mutta jos tarjoilijat tulevat heidän kauttaan, voivat he vaatia ottamaan ylimääräisen tarjoilijan verrattuna siihen että kaasot tai muut vieraat huolehtivat kaikesta alkoholiin liittyvästä. Jos pitopalvelulla on anniskeluoikeudet, teidän täytyy ostaa kaikki alkoholipitoiset juomat heidän kauttaan, ja tällöin he luonnollisesti laittavat omat katteensa sisäänostohintaan päälle. Alkoholit maksavat ravintoloille/ pitopalveluille tukun kautta pääsääntöisesti saman verran kuin yksityisille Alkosta ostettuna. Anniskeluluvallisilla pitopalveluilla on todennäköisesti olemassa viinilista joka on mietitty menuihin sopivaksi. Yleensä on kuitenkin mahdollista saada viinejä listan ulkopuoleltakin jos listalta ei löydy teitä miellyttävää viiniä. Asiasta kannattaa kysyä pitopalvelulta/ juhlatilasta. Toivottavasti sepostuksesta oli apua ja ymmärsit mitä tarkoitan.

Me vietetään hääyö hotellissa. Varattiin hääyöpaketti, johon sisältyy Span käyttö, aamiainen huoneeseen ja myöhäinen check-out. Voi olla ettei siitä hotelliyöstä jaksa niin paljon nauttia, mutta ainakin on jotain spesiaalia.

Meille tulee pöytiin Led-tuikut, koska juhlapaikassa ei saa polttaa oikeita kynttilöitä. Onhan ne vähän tökerön näköiset, mutta mä ratkaisin sen niin että laitetaan tuikkukippoon limenväristä koristehiekkaa tai lasikiviä, joilla myös peitetään tuikku. Näin se valo loistaa välistä ja saadaan kattaukseen väriä.

Ihanaa kun muutkin suunnittelee jo merkkejä. Perheet ja mies on sitä mieltä että mä suunnittelen ihan liikaa. Ja kovasti ne yrittää väittää ettei kukaan kiinnitä postimerkkiin huomiota. Mä oisin halunnut meille nuo keijut, mutta mies sanoi ei. Taitaa olla ensimmäinen asia missä hän on sanonut selkeästi oman mielipiteensä, niin on pakko uskoa Kompromissi oli sitten tuo _sinna_n viestissä toisena ollut elämän kevät.