morsio11

Ennen ajattelin että edottomasti naimisiin ennen lapsia, mutta toisin sitten haluttiinkin. Poikaa yritettiin puoli vuotta ja syntyi viime vuonna ja ensi vuonna sitten sanotaan tahdon. Oon kyllä sitä mieltä, että ennemmin lapsi sitoo toisiinsa kuin avioliitto. Jälkimmäisestä pääsee eroon nimen kirjoittamalla, mutta lapsi on ja pysyy.

Sain järjesteltyä pojan huoneen, eikä se enää näytä keräillyltä keskeneräiseltä varastolta.

En minäkään ymmärrä vierasta, joka ehdoin tahdoin tahtoo pukeuta valkoiseen. Itselleni haluaisin jonkun muun värisen kuin valkoisen hääpuvun, joten riskihän on olemassa, että joku muu pukeutuu samanväriseen. Toivon kuitenkin, ettei kukaan sentään valkoiseen pukeudu ja jos pukeutuu, en anna sen MEIDÄN päivää pilata.

'molempien kotipaikkakunnalla, jossa ollaan molemmat synnytty, ja asutaan vieläkin.

Viime vuonna syntyi poika ja ensi vuonna ollaan oltu yhdessä jo 10 vuotta, joten sehän on sopiva vuosi hääpäivälle. Yhdessä ollaan asuttu jo seitsemän vuotta. Eihän se naimisiinmeno tätä arkea muuta, mutta jotenkin on semmonen fiilis, että sitten vasta ollaan perhe. Nyt kun puhun miehestä, niin en oikeen tiedä, että miksi häntä kutsuisin. ei ehkä enää poikaystävä, kun on yhteinen lapsi muttei vielä mieskään Noh, ensi vuonna ei tarvi enää miettiä.