^En tarkoitakaan, että heille tulee pakottava halua katsella muita naisia, mutta ihmettelen, että tulee edes mieleen tehdä niin. Ja edelleenkin ihmettelen miten ihmiset pitävät sitä hyväksytympänä mennä katsomaan strippareita juuri ennen naimisiin menoa, ihan kun se olisi normaalia että miehen tekee mieli katsella muita naisia juuri ennen kun sanoo "Tahdon". Haluan, että meidän avioliitto perustuu jollekkin muulle pohjalle.

^Mielestäni se on vain outo tapa juhlistaa sitä, että on muka löytänyt elämänsä naisen. Kyllä minua vähän epäilyttäisi jos mieheni olisi juuri lupaamassa viettää loppuelämänsä minun kanssaan ja kokisi tarpeelliseksi mennä katselemaan muita naisia ennenkun sanotaan papille "Tahdon". Minusta se on vain niin ironista, että niitä muita naisia halutaan mennä katsomaan juuri siinä elämänvaiheessa. Kyllä muutenkin ihmettelisin jos muut muihin naisiin liittyvät asiat siinä yhtäkkiä alkaisi lisääntymään ennen papin aamenta. Kyllä siinä alkaisin miettimään, että mikä miestä nyt pelottaa ja ahdistaa kun täytyy vielä päästä katselemaan muita naisia runsain määrin äkkiä ennen vihkivalaa.

^Itse en epäile omaa viehätysvoimaani ja pidän itseäni hyvän näköisenä. En siis pelkää, että mieheni katselisi muita naisia ajatellen, että he ovat esim. seksikkäämpiä kuin minä. Itseäni vain ihmetyttäisi, jos hän haluaisi mennä katsomaan niitä nimenomaan sen takia, että on löytänyt elämänsä naisen eikä halua ketään muuta. Se on mielestäni vain hyvin ironista, että on juuri löytänyt elämänsä naisen ja haluaa sen takia mennä katsomaan muita naisia.

Ihmettelen kyllä suuresti, millainen "ystävä" haluaa järjestää omanlaisensa bileet, eikä kuuntele sen mielipiteitä jolle polttareita ollaan järjestämässä. Jos haluaa mennä strippareita katsomaan ja nöyryyttää ihmisiä, tehkööt sitä vaikka jokaisena muuna viikonloppuna. Aika itsekäs täytyy olla jos on sitä mieltä, että polttareista tehdään juuri sellaiset kun joku juhlavieras haluaa ja sankarin mielipiteillä ei ole väliä. En käyttäisi sellaisesta ihmisestä nimitystä ystävä

Hyvin helposti! Sanoin miehelleni, että haluan ottaa hänen sukunimen kun menemme naimisiin ja hänellä ei ollut mitään sitä vastaan

Isäni saattaa minut, enkä ollut itseasiassa koskaan kuullutkaan aikaisemmin, että morsian ja sulhanen kävelisivät yhdessä. Sen olen kyllä tiennyt, että joskus morsian kävelee yksin tai joku muu kuin isä (esim. veli) saattaa alttarille.

Haluaisin lähteä häämatkalle heti häitä (lauantai) seuraavana maanantaina

Meille tulee todennäköisesti kolme vuotta seurustelua täyteen kun menemme naimisiin. Jonkun mielestä se voi olla vähän, jonkun mielestä paljon. Me välitämme vain siitä, mitä mieltä itse olemme. Ei ole mitään sääntöä eikä takeita siitä, että kun on seurustellut x määrän vuosia voi mennä naimisiin ilman, että eroaa. Jokainen tietää itse meneekö liian nopeasti naimisiin vai ei, eikä sitä voi verrata muiden päätöksiin tai sääntöihin.

Minulle tämä on hyvin yksinkertaista, eikä tuota mitään ongelmia. Naimisiin meno on minun ja tulevan aviomieheni välinen asia. Emme mene naimisiin jotta saamme pitää tutuillemme juhlat. Tämän vuoksi ei meitä ole velvoitettu kutsumaan häihimme yhtään ketään. Jos joku jota en ole kutsunyt, kysyy onko häntä kutsuttu vastaan vaikka "Ei, sillä juhlimme häitämme pienellä porukalla/vain läheisimpien ihmisten kesken." Jännää miten juuri häistä puhuttaessa murehditaan tälläisiä asioita. En muista kuulleni kenenkään murehtivan miten toimia kun ei halua kutsua jotakin esim. synttäreilleen.

Morsian2011, sinulla on hyviä pointteja Uskon, että sinulla on paha mieli mutta ei tämä ole mitenkään sinun vikasi. Kosiminen on kahden ihmisen välinen asia eikä ketään ulkopuolista voi syyttää piloille menneestä kosinnasta (en väitä että sinua olisi ketään syyttänyt). Näistä asioista pitäisi pystyä puhumaan ja tulevan aviopuolison tulisi tuntea partnerinsa niin hyvin, että osaa kosia häntä edes suurin piirtein oikealla tavalla. Jos nainen ei ole kertonut miehelle haluavansa tietynlaisen kosimisen, ei hän voi sitä odottaakkaan sillä ei kukaan osaa lukea toisen ajatuksia. En kyllä ymmärrä, että pitää kosia uudestaan. Minä ainakin ajattelin lupautua menemään mieheni kanssa naimisiin vain kerran ja oikeasti tarkoittaen tätä lupausta, joten miksi se pitäisi luvata uudelleen. Kosinta on jo tapahtunut ja he ovat jo kihloissa ja lupautuneet menemään naimisiin, joten en ymmärrä mitä tämä toinen "kosinta" sitten olisi. Vähän pitäisi ajatella sen toisen osapuolen tunteita ja miettiä, mikä onkaan tärkeintä: se, että on lupautunut menemään naimisiin elämänsä kumppanin kanssa, vai se, että kumppani osaa kosia oikealla tavalla. Minun korvaani tuo ei kovin kypsältä puuhalta vaikuta. Enkä minäkään halua, että mieheni kosii minua hänelle oudolla tavalla. Haluan mieheni kanssa naimisiin ja haluan hänet juuri sellaisena kun hän on. En halua mitään Hollywood leffan kosintaa, sillä en halua naimisiin leffassa näyttelevän miesnäyttelijän kanssa. Haluan, että mieheni on kosinta tilanteessa myös oma itsensä eikä täysin tuntematon mies tuon yhden illan ajan. Ja totta puhut, kyllä se ajatus ja tunne on se tärkein asia. Jos ei ole, niin silloin ei ole valmis sitoutumaan toiseen loppuelämäksi.

Kyllä olemme tästäkin puhuneet. Lähinnä minulle on tärkeää, että olisimme kahden kesken, sillä asiahan on vain minun ja tulevan mieheni välinen asia. Olen myös sanonut, että en halua mitään muuta esinettä (kaulakoru, leikkisormus) kosimisen yhteydessä (ruusut toki olisivat kivoja!) sillä en halua liittää kihlautumista esimerkiksi johonkin toiseen koruun. Muuten olen hyvin avoin asian suhteen.

Kihlat ovat lupaus avioliitosta. Sen sanoo Suomen laki. Jos ette ole sopineet menevänne naimisiin, ette ole kihloissa. Jos murhaan jonkun se on Suomen lain mukaan murha, halusin sitä kuinka kutsua miksikä muuksi tahansa. En ymmärrä, miksi ihmisillä on tarve alkaa muuttamaan virallisia termejä ja lakeja omien mieltymystensä mukaan. Jos ette sovi naimisiin menosta, ette ole kihloissa vaikka kuinka haluaisitte niin uskotella itsellenne ja toisillenne. Keksikää joku uusi termi sille mitä olette (sopineet), mutta älkää yrittäkö muuttaa sitä mitä laissa sanotaan. Jos ette ole valmiita sopimaan naimisiin menosta, ei termi kuulu teille. Mielestäni on lähinnä huvittaa miten ihmiset voivat ajatella lakia mielipideasiana. "Minun mielestäni me olemme kihloissa vaikka emme mene naimisiin, meille se tarkoittaa eri asiaa." Haluaisin kuulla kun joku murhaaja yrittää selitellä syyttömyytään "Minä en murhannut häntä koska tämä ei mielestäni ole murha ja tämä on minun henkilökohtainen mielipiteeni ettekö te voi pakottaa kaikkia ajattelemaan kuten te."

Meille tulee molemmille vain yksi sormus. Minä maksan mieheni sormuksen ja mies maksaa minun sormuksen.

Tämä on hyvä pointti. En usko, että maailmasta löytyy miestä joka ei voisi elää ilman strippibaareja. Jos oikeasti rakastat partneriasi, jätät menemättä, vaikka kuinka kaverisi yrittäisivät saada sinua menemään heidän kanssaan sinne. Jos tiedät, että partneriasi satuttaa kun esim. menet sinne strippibaariin ja silti menet niin silloinhan vain osoitat, että se on sinulle tärkeämpää kuin partnerisi. Jos mielummin satutat partneriasi kuin luovut jostain kivasta jutusta, niin silloin se toinen juttu on sinulle partneriasi tärkeämpi. Jos mieheni tietäisi etten halua hänen käyvän strippibaareissa ja silti kävisi niin en sellaista miestä kauaa katselisi. Olisi vain ajan kysymys milloin hän alkaisi tekemään muitakin asioita jotka satuttavat minua sillä hän on jo osoittanut etten ole hänelle kovinkaan tärkeä. En kyllä jäisi kuuntelemaan "ei se ole niin vakavaa, miehet on miehiä" väitteitä, koska pääpointti kuitenkin olisi se, että mieheni ei kunnioita tunteitani eikä halua tehdä minua onnelliseksi.

Miten tuollaisia ihmisiä on edes olemassa?! Aivan naurettavaa käytöstä. Käy myös sääliksi ihmistä joka joutuu viettämään hänen kanssaan loppuelämänsä.

^Jep En ole sitä mieltä, että mies ei saisi haluta katsella/ihailla muita naisia. Mutta mielestäni on hyvin outoa, että muita naisia haluaa mennä katsomaan/ihailemaan nimenomaan silloin kun on juuri löytänyt naisen jota rakastaan niin paljon, että haluaa naimisiin. Tämän takia pistää miettimään, kun sanotaan että se on ymmärrettävempää kun on kyse polttareista. "Polttareihin kuuluu noi stripparit sun muut!" Eli on ymmärrettävää, että mies haluaa ihailla muita naisia kun on löytänyt elämänsä naisen jonka kanssa haluaa olla loppuelämänsä. Tämähän voisi ymmärtää myös niin, että se ei ole yhtä ymmärrettävää että mies haluaa katsoa muita naisia sillon kun ei ole vielä varma siitä onko tämän hetkinen se oikea. Omassa mielessäni nämä kyllä menevät toisinperin. Minun on helpompi hyväksyä se, että mieheni haluaisi strippibaariin suhteemme alussa, kuin että mieheni haluaa strippibaariin heti kun hän on todennut että olen hänelle paras nainen: "Rakastan sinua, olet elämäni nainen enkä voisi kuvitella elämääni ilman sinua. Menen nyt katsomaan puolialastomia naisia päätökseni kunniaksi, nähdään illalla!"

Pidän huolen siitä, että meidän häihin ei tule yhtään kutsumatonta vierasta. En järjestä häitä jotta kaikki jotka ovat joskus minut nähneet saisivat juhlia kanssani, joten en koe huonoa omaatuntoa siitä, että jollekkin joutuisin sanomaan että häntä ei valitettavasti ole kutsuttu. Mikään ei velvoita minua kutsumaan yhtään ketään ketä en halua kutsua.

Todennäköisesti vietämme lyhyen ja pienen hääjuhlan vanhempieni kodissa ja äitini varmaan hoitaa leipomiset ja ruuan laiton (lähinnä kakkukahvi tyylillä menemme). Muuten varmaan kaiken maksamme itse, paitsi lahjatoiveena on rahaa häämatkaamme varten. Ei ole tulossa kovinkaan suuret häät, joten eipä tule paljoakaan rahaa kulumaan.

Yleinen mielipide voi olla vaikka mikä, mutta kenenkään ei ole pakko tätä noudattaa. En usko, että omat polttarini tulevat olemaan kovinkaan suuri salaisuus, ja osallistujia siellä on minun lisäksi tod. näk. yksi muu. Ei ole tulossa mitenkään stereotyyppiset polttarit, mutta jos kerran häistä saa tehdä näköisensä niin eiköhän siis polttareistakin.

Mutta ihmettelen miksi joku haluaisi, että ihminen jota vihaa ja joka vihaa takaisin, osallistuu häihin auttamalla koristeiden teossa. Itse en pyytäisi vihaamaani/minua vihaavaa henkilöä auttamaan minun häiden valmisteluissa, enkä auttaisi vihaamaani/minua vihaavaa henkilöä hänen omissa häissään. Joten jos olisin keskustelun aloittaja, en tekisi koristetta, olin sitten aiemmin lupautunut niin tekemään tai en.

Olet juuri löytänyt unelmiesi naisen. Rakastat häntä, hän on kaikkesi etkä voisi kuvitella eläväsi ilman häntä. Haluat viettää hänen kanssaan loppuelämäsi ja olette päättäneet mennä naimisiin. Juhlistat asiaa niin, että menet katselemaan muita naisia. Hmm...

Ennen halusin kaksi sormusta, mutta nykyään olen sitä mieltä, että vain yksi riittää. Haluan aika näyttävän sormuksen, tai ainakin sellaisen jossa on timantteja yksi tai useampi. Ehkä joskus voisin ottaa sen seuraksi toisen sormuksen, esim. 10-vuotis hääpäivälahjaksi. Mutta erillistä vihkisormusta en aio hankkia.

Me tulemme varmasti olemaan molemmat vielä opiskelijoita. Sen takia aionkin aloittaa säästämiset hyvissä ajoin. Tosin meille on tulossa pienet ja vaatimattomat häät, joten rahaa ei tule paljon menemään. Ja kyllähän tässä tulee kesäisin tehtyä töitä joten sillä tavalla saa myös ylimääräistä rahaa säästöön.

Ennen tämän hetkistä miestäni olin 100% sitä mieltä, että minua täytyy kosia sormuksella ja tästä ei neuvotella. Mutta nykyään haluan, että mieheni kosii minua ilman sormusta ja menemme sitten yhdessä kauppaan ostamaan mieluisat sormukset molemmille Meitä on monenlaisia ja joidenkin mielipide saattaa matkan varrella muuttua! Olisihan se ehkä mukavaa jos kosimistilanteessa saisin esimerkiksi ruusuja, mutta en haluaisi kuitenkaan mitään muuta korua sillä haluan, että ainoa koru joka on suoraan yhdistettäessä kosimistilanteeseen on nimenomaan se kihlasormus. Jos ymmärrätte mitä tarkoitan

Koska tarkoituksena on pitää hääjuhlä vanhempieni talossa, menemme todennäköisesti myös naimisiin kirkossa, joka sijaitsee samalla paikkakunnalla. Itse asumme tällä hetkellä Helsingissä josta kumpikaan ei ole kotoisin ja vanhempani asustavat pääkaupunkiseudulla, mutta eivät kuitenkaan Helsingissä.