Viikko sitten palattiin häämatkaltamme ja ehdottomasti oli meille paras mahdollinen kohde. Hieman ihmetelen noita muutamia kommentteja laitakaupungista ym, koska oma kokemukseni oli aivan erilainen. Vanha kaupunki oli kaunis aamuisin. Iltapäivällä tupaten täynnä turisteja ja niin ollen melko ahdistava. Aamukävely Kaarlen sillalla upea. Hinnat yllättivät halpuudellaan ja matkakassaan jäi reilusti pohjaa seuraavalle reissulle. Kulttuuria on uskomattomat määrät. Tosin ehkä pitää tietää mitä etsii, sillä aika vaikea olisi ollut löytää monia museoita ym. pelkän paikalla saadun tiedon perusteella. Kävimme mm. ilmailumuseossa ihastelemassa miehen iloksi koneita, modernin taiteen museossa, joka muuten on aivan valtava ja monessa muussakin kivassa paikassa. Mustan teatterin osalta valitsimme Ta Fantastikan Liisa ihmemaassa-muunnelman, joka oli ainakin meidän mieleen. Ja lippuja sai muuten ihan ongelmitta vielä pari tuntia ennen esitystä. Suurin yllätys oli Prahan upeat puistot. Jokainen puisto oli hieman erilainen ja olivat tosi hyvin hoidettuja ja viihtyisiä piknik- ja kävelypaikkoja. petrinin kukkulan rinteestä on Prahan upeimmat maisemat. Kasvissyöjäkin sai ruokaa suht helposti ja muutamassa paikassa syötiin sellaista herkkua, että suomen ravintolat jäävät kyllä kakkoseksi. Itse tykkäsin myös laitakaupungeista. Halpoja ruokapaikkoja, viihtyisiä kellaripubeja, kehumiani puistoja ja vähemmän turistimassaa. Minua ei yhtään häirinnyt kommunismin jälkimeiningit, päinvastoin, keskusta oli minun mieleeni liiankin kaupallista ja turisteille suunnattua hössötystä täynnä. Metro toimii loistavasti ja on todella edullinen. 7 vrk kortti, jolla saa vapaasti liikkua metrolla, busseilla ja ratikoilla oli 250 korunaa. Busseilla muuten pääsee yllättävän kauas keskustasta. Monet etenkin vanhemmat ihmiset eivät juuri puhu englantia, mutta ainakin kaikki museoiden työntekijät, ravintolan henkilökunta ja muutkin olivat hyvin ystävällisiä ja asiat selvisivät aina englantia, tsekkiä ja elekieltä yhdistämällä ystävälliseen hymyyn. Saksaa olisi melko moni osannut, sitä taas me emme hallinneet. Me menemme varmasti toistekin! Ja romanttisuus on ihan siitä kiinni tuossa kaupungissa, että millä mielellä itse on ja kenen seurassa. Me söimme mansikoita omassa kattohuoneistossamme kuohuviinin kera, kuljettuamme sitä ennen pitkin Vltavan rantaa joutsenia ihastelemassa ja syötyämme hyvää ruokaa maan alaisessa holviravintolassa kynttilän valossa. Pärjää kyllä täysin Pariisille ja Venetsialla ja muille romanttisille kaupungeille.