Nikita

Yritän vielä vastailla Sopulin kysymyksiin vähän lyhyemmin. Äskeisestä tekstistä tuli vähän pitkä, mutta kun lempiaiheestaan pääsee vauhtiin, niin on vaikea lopettaa... 1. Edelliseen viestiin viitaten, avioehto ei tähän perimiseen vaikuta. Puolisolta peritty omaisuus palaa lapsettoman pariskunnan tapauksessa lesken kuoltua aina takaisin ensin kuolleen sukuun. (Tosin tästäkin voidaan poiketa molempien puolisoiden yhteisellä testamentilla.) Avio-oikeus vaikuttaa ainoastaan siihen, kuinka suuret osuudet kummankin sukuhaara saa. En tiedä, tarkoititko osittaisella avioehdolla sellaista, joka on voimassa vain avioeron varalta? Oletan kuitenkin niin. Tällaisen avioehdon etu tulee parhaiten esille sellaisessa tapauksessa, että esim. toisella puolisolla on suuri omaisuus ja toisella ei mitään. Oletetaan, että toisella on vaikka 1 milj. euroa ja toisella 0. Miljoonan omistava kuolee, ei lapsia. Jos avioehto olisi edelleen voimassa, ei toinen saisi avio-oikeutensa nojalla tasinkona mitään (eli verottomasti), vaan perisi suoraan koko 1 milj. euroa ja maksaisi tästä verot. Nyt kun avio-oikeus kuitenkin on olemassa kuolintapauksessa, saa leski tasinkona 500 t euroa (verottomasti) ja perii toisen 500 t ja maksaa vain tästä puolikkaasta verot. Jos puolisoilla olisi yksi lapsi, olisi perintöverotuksen progression takia edullisempaa, että avio-oikeus olisi voimassa. Lapsi perisi ensin kuolleen jälkeen vain tuon 500 t euroa (toinen 500 t menisi leskelle tasinkona). Vasta leskenkin kuoltua lapsi perisi tuon toisen 500 t euroa. Kokonaisvero olisi pienempi kuin jos avio-oikeus olisi poissuljettu, leski ei saisi mitään ja lapsi maksaisi heti koko miljoonasta verot. Jos puolisoilla on tasan yhtä paljon omaisuutta, ei sillä ole merkitystä, onko avioehto voimassa vai ei. 2. Jos teillä on puolisosi kanssa täysin poissulkeva avioehto ja kolme lasta, sinä et peri yhtään mitään. Et saa omaisuutta myöskään avio-oikeuden kautta (koska se on nimenomaan poissuljettu). Koko puolisosi omaisuus menee siis lapsille ja heidän kuoltuaan heidän lapsilleen jne... Ainoa oikeus, mikä sinulla on, on pitää yhteinen kotinne hallinnassasi elämäsi loppuun asti. Jos teillä taas ei olisi lapsia, perisit miehesi koko omaisuuden. Kuolemasi jälkeen sinun omaisuutesi menisi omille perillisillesi ja miehesi omaisuus hänen sukuhaaralleen. Tähän ei vaikuta avio-oikeus mitenkään muuten kuin siihen, miten kummallekin sukuhaaralle menevät osuudet määritetään. Ja kyllä, puolisolta perittyä omaisuutta saisit käyttää elinaikanasi normaalisti, et kuitenkaan esim. lahjoittaa sitä tai testamentata sitä. 3. Jos teillä nyt olisi se avioehto ja puolisosi kuollessa lapsenne olisivat alaikäisiä, he perisivät puolisosi koko omaisuuden. Alaikäisten lasten perintöjä valvoo maistraatti. Et siis voisi käyttää lastesi omaisuuden tuottoa omien lainojesi lyhennyksiin. Automaattisestihan sinulla ei mitään tuotto-oikeutta olisi. Keino, jolla leskeä usein suojataan ja verotuksellisesti edullisesti, on hallintaoikeustestamentti. Keskinäisellä hallintaoikeustestamentilla saisit hallita kaikkea omaisuutta (käyttää siis myös tuoton) elämäsi loppuun asti, vaikka omistusoikeus olisikin lapsilla. Perintövero tulisi lapsille, mutta he saisivat tähän ns. hallintaoikeusvähennyksen. Omistusoikeustestamenttien avulla omaisuus voidaan kieltämättä siirtää toisen suvusta toisen sukuun. Tämä vaatii testamenttiin erityisen toissijaismääräyksen: "toisen kuoltua omaisuus toiselle ja molempien kuoltua koko omaisuus vaimon siskolle". Tälläisen testamentin ollessa kyseessä miehen suku ei saisi mitään. Jos testamentti on kuitenkin muotoa: "toisen kuoltua toiselle" eikä toissijaismääräystä ole, jaetaan omaisuus molempien kuoltua takaisin molempiin sukuihin. Nämä siis ainoastaan siinä tapauksessa, että puolisoilla ei ole lapsia! Nimittäin pitää kuitenkin muistaa, että jos puolisoilla on lapsia, haluavat vanhemmat yleensä, että omaisuus menee heille. Vaikka testamentissa ei tällöin mitään toissijaismääräystä olisikaan, menee omaisuus tietysti puolisoiden lapsille, eikä mihinkään eri sukuhaaroihin. Ai niin. Jos lapset olisivat yli 18-vuotiaita, et voisi laillisin keinoin tehdä mitään, jos he päättäisivät ryypätä perintönsä, jollet olisi erikseen saanut testamentilla omaisuuteen hallintaoikeutta. Joopa joo, lyhyestipä tuli selitettyä Ehkä joku sentään jaksoi lukea ja vastailen kyllä, jos tuli lisää kysymyksiä.

Tästä avioehdosta näyttää olevan hirvittävän paljon epäselvyyksiä, joten yritän taas selkeyttää paria perusjuttua. Tärkeintä on, että avio-oikeutta ja puolison perintöoikeutta ei sotketa keskenään, koska avioehto ei vaikuta omaisuuden perimiseen millään tavoin! Jos kuolleella puolisolla ei ole lapsia, leski perii tämän, oli sitten avioehto tai ei. Leski perii siis aina lapsettoman puolisonsa! Ainoa, millä tästä puolison perintöoikeudesta voidaan poiketa, on testamentti. Toisin kuin joku aiemmin väitti, puolisolla ei ole mitään lakiosaoikeutta, joten halutessaan vainaja voi tehdä testamentin jonkun muun kuin puolisonsa hyväksi. Mikäli vainajalla sitten on lapsia (vaikka au-lapsi toisen naisen kanssa tai sitten yhteinen lapsi aviopuolisonsa kanssa), nämä lapset perivät vainajan. Puoliso ei siis tällöin peri yhtään mitään ja tähän ei avioehto vaikuta. Ainoa millä tästä voidaan poiketa, on jälleen kerran testamentti, mutta tässä tapauksessa lapset voivat vaatia lakiosaansa ja sen myös saavat. Laikosa on puolet siitä, mitä lapsi ilman testamenttia olisi perinyt. Sitten avio-oikeuteen. Kun avioliitto päättyy (joko avioeroon tai toisen puolison kuolemaan), tehdään aina aluksi omaisuuden ositus tai erottelu, jotta saadaan selville, mitä kummalekin puolelle kuuluu. Mikäli puolisoilla on avioehto, tehdään ainoastaan omaisuuden erottelu eli molemmille puolille jää se omaisuus, joka hänen nimissään on. Jos kyseessä on kuolintapaus, tämän jälkeen vasta katsotaan, kuka perii. Vainajan kaikki omaisuus menee perintönä vainajan lapsille ja ainoastaan siinä tapauksessa, että lapsia ei ole, puoliso perii tämän omaisuuden. Puoliso maksaa perimästään omaisuudesta aivan normaalin perintöveron (max 16 %) eikä tähän veroon todellakaan vaikuta se, onko omaisuus ollut avio-oikeuden alaista vai ei. Jos puolisoilla ei ole avioehtoa, tehdään omaisuuden ositus. Siinä puolisoiden omaisuus lasketaan yhteen ja velat huomioidaan. Saatu summa puolitetaan. Se puolisko, jolla on enemmän omaisuutta, joutuu antamaan toiselle puoliskolle tasinkona sen verran omaisuutta, että molemmat päätyvät samaan asemaan. Kun ositus on tehty, kuolintapauksessa vainajalle jääneen puoliskon perivät tämän lapset. Ja jälleen kerran, ainoastaan mikäli lapsia ei ole, puoliso perii. Taas puoliso maksaa perimästään omaisuudesta normaalin perintöveron. Se omaisuus, minkä leski mahdollisesti saa avio-oikeutensa nojalla tasinkona, on verovapaata, koska kyse ei ole perinnöstä vaan nimenomaan osituksessa saadusta omaisuudesta.