Bianca-

Laitoin muutama päivä sitten viestiä eräälle kuvaajalle, jonka kuviin ihastuin ja häihin on aikaa 2,5v... Hävettää, kun tajusin että olen ehkä hieman ajoissa tämän asian kanssa, kun ei kyse ole edes pääkaupunkiseudusta

Molemmat maksoivat omansa, se oli meille luontevin tapa Jälkeenpäin mies kyllä mietti, olisiko hänen pitänyt maksaa molemmat..

Yhdessä oltiin mietitty, että ollaan valmiita ottamaan seuraava askel suhteessa, mutta itse kosinta tuli todellisena yllätyksenä!

Alkuperäiseen viestii viitaten: Itse olen sitä mieltä, että maailmassa on miljoona ihanaa, unohtumantonta paikkaa ja ihanaa tilannetta, joten miksi pitää valita kosintapaikaksi juuri toisten häät? En siis tarkoita, etteikö häät paikkana ja tilanteena olisi ihanat, mutta kyllä se mielestäni vie aika räikeästi huomion illan päätähdiltä. Yksityinen kosinta häissä - jotenkin vielä hyväksyisin sen... mutta julkisesti kaikkien nähden, niin että kaikkien huomio varmasti kiinnittyy kosintatilanteeseen, nou nou nou... Minä morsiamena luultavasti loukkaantuisin. Asia on eri, jos morsiuspari esim. tietäisi kosinnasta etukäteen ja olisivat asian kanssa sinut, kuten tuossa ylläolevassa esimerkissä. Nämä on näitä tilannetajuun ja hienotunteisuuteen liittyviä juttuja, jotka jokainen kokee niiiiin eri tavalla.

Mua pelottaa se, etten vaan osaa järjestää häitä vaikka oon niistä pitkään jo haaveillu ja keräilly ideoita. Jos juhlatilasta tuleeki vaan yks värien, kukkien, koristeiden ja materiaalien sekamelska (vaikka tiedän, ettei se nyt ainakaan räikeimmällä mahdollisimmalla tavalla oo mahdollista kun teemavärit on hillityt). Kaikista suurin pelko on myös mulla tuo, että vieraat ei viihdy. Se, että vieraat tulee illansuussa vaivaantuneina kiittämään juhlista ja häipyy ja ollaan nukkumassa kahdeltatoista kun tarkoitus oli juhlia aamuun.. Sulin kommentista tuli mieleen myös muutamat henkilöt, jotka omalla "katsokaa, minäkin olen paikalla ja haluan kertoa vain itsestäni" -käyttäytymisellään voivat latistaa tunnelmaa.

Näillä näkymin tulomarssina on Pachelbelin Canon in D major ja poistumismarssina Edward Elgarin Pomp and circumstance. Tuosta tulomarssista olen täysin varma ihan jo senkin vuoksi, että kun miehellä tämän kyseisen kappaleen kuuntelutin, niin vetistelimme loppujen lopuksi molemmat Tuo poistumismarssi hieman vielä mietityttää, sillä vaikka pidänkin kovasti Pomp and circumstancesta niin silti huomaan välillä huokailevani sen Ruususen perään. Jotenkin pelkään, että tuo circumstance tuntuu liian pliisulta...... Mutta sittenpähän sen näkee, kun saadaan kuunnella kanttorin säestämänä esimerkkiversiot.

Täällä ilmoittautuu pitkän linjan hääunelmoija ja kosinnan odottaja! Nyt sitten mies on ottanut kihlauksen/kosinnan puheeksi ja kuulemma tämän vuoden puolella aikoo polvistua Mies haluaisi häät jo ensi kesälle, kun minä taas haluaisin vuoden 2015. Haluaisin rauhassa ja hiljalleen alkaa järjestellä häitä, niin että varmasti ehtii nauttia ja ottaa kaiken irti järjestelyistä. Itselleni kesä 2014 tulisi jotenkin liian nopeasti. Hääpaikka ja kirkko on jo tiedossa, mutta mitään ei ole vielä varattu