Albicilla

Turussa yhteen vihkimiseen varataan aikaa 30 minuuttia. Itse seremonia kestää lyhymmillään vain pari minuuttia, mutta mukaanhan on mahdollista lisätä sormusten vaihto, valat, runonlausuntaa, musiikkiesitys tms. Kannattaa soittaa sille vihkijälle (nimen ja numeron saa maistraatista) ja sopia vihkitilaisuudesta tarkemmin. Terassista en osaa kyllä sanoa, oma vihkiminen tuolla vasta heinäkuun lopulla, joten voin asiaa valaista sitten uudestaan . Turun maistraattiin voi kuitenkin soittaa, neuvovat sieltä kyllä. Soitin itse esteettömystodistuksesta ja sain todella ystävällistä palvelua. Meille on paikalle tulossa runsaat 20 vierasta, en tiedä mikä on maksimi. Olen siellä yhdessä vihkimisessä ollut, eikä tila nyt niin pieni ole etteikö tuo 20-25 mene heittämällä Saattaa olla että mahtuu enemmänkin, mutta kannattaa kysyä.

Minäkin vuorotyössä olevana ymmärrän kyllä, että työvuorojaan ei voi 100 % varmaksi sanoa, mutta eiköhän useimmissa paikoissa jonkun viikonlopun saa vapaaksi, jos sitä pyytää jo pari kuukautta ennen ko. päivää. Ja jos listojen tekijä silti laittaa töitä sille viikonlopulle, monesti joku työkaveri kuitenkin suostuu vaihtamaan viikonloppuja. Meillä meni niin, että sukulaiset ja tärkeät ystävät saivat kutsut hyvissä ajoin ja viimeinen ilmoittautumispäivä oli 1 ½ kuukautta ennen hääpäivää. Tämä siitä syystä, että juhlapaikka on sen verran pieni, että halusimme osviittaa siitä oliko mahdollista kutsua vielä lisää ihmisiä. Onneksi moni "ei saapuva" ilmoitti asiasta hyvissä ajoin, joten saatiin kesäkuussa laitettua vielä muutamat kutsut (häät elokuussa). Saatiin lopulta kutsuttua kaikki jotka haluttiin, kun alkuperäisistä kutsutuista useampi jättää tulematta. Nämä tosin arvattiin ennalta heidän maantieteellisen sijaintinsa tai terveydentilansa takia. Tietty prosentti kutsutuista jätti tietysti ilmoittamatta aikeistaan, joten mekin jouduttiin soittelemaan useamman ihmisen perään (jostain syystä miehen sukulaisten ja ystävien). Meillä kävi samoin kuin monella muullakin naikkarilla: miehen sukulaiset ilmoittautuivat anopilleni, omat sukulaiset minulle. Ja vp:ssä oli vain minun ja mieheni numerot. On se kumma etteivät aikuiset ihmiset osaa ilmoittautua siihen numeroon ja niille henkilöille jotka on ilmoitettu : Kummallista oli myös, että muutama tyyppi ilmoittautui tähän tyyliin "no tultais mielellään mutta kun on yks asia mikä ehkä joudutaan tekemään silloin eikä tiedetä sitä ku vasta viikkoa ennen häitä mutttajossitäeituleniintullaan". Argh! Jollei voi ilmoittaa itsestään vp päivään mennessä tai edes paria viikkoa ennen hääpäivää (mikä on siis pitopalvelun puolelta ehdottomasti viimeinen päivä), niin sitten pitää kyetä sanomaan, että valitettavasti emme pääse. Kummaa jahkailua!

Meillä vanhemmat ottavat vieraat vastaan, sillä meillä ei ole vihkimistä hääpäivänä vaan pelkkä juhla. Tullaan paikalle sitten kun kaikki vieraat ovat suunnilleen saapuneet paikalle, jonka jälkeen vanhempien ja sisarusten näyttäessä mallia vieraat pääsevät onnittelemaan meitä. Sitten kilistellään alkumalja ja siirrytään sisätiloihin, jos sää on mahdollistanut tämän operaation ulkosalla.

Olen käynyt lueskelamassa tätä topsua ties miten monta kertaa, mutta nyt ajattelin itse kantaa korteni kekoon. Olemme mieheni kanssa arkielämässä monen silmissä varmaan aikamoisia "viherpiipertäjiä", joten luonnon säästäminen myös hää-jutuissa on tullut aika luonnostaan. Joissain asioissa on vain pitänyt joustaa, mutta olen yrittänyt lohduttautua sillä, että arkielämämme itsessään kuluttaa jo melko vähän luonnonvaroja. Ekoteot häissämme: - hääpukuni on lainassa ystävältäni, sulhasen puku vuokrataan - kengät värjäytän häiden jälkeen, jonka jälkeen niistä tulee monikäyttöiset juhlakorkkarit - vihkisormukset isoisovanhempiemme sormuksista, ei timantteja, ei kihloja. - muut korut ja somisteet lainassa - Häämenu koostuu kasvis- ja kalaruoista, mukana yksi riistaruoka. Pääraaka-aineet tulevat lähituottajilta ja tuotteissa suositaan luomua ja Reilua kauppaa. Pitopalvelu on juhlapaikan läheltä. - vieraat eivät osallistu vihkimiseen, joka tapahtuu oman kodin lähellä maistraatissa arkena. - Koristeet tulevat luonnosta, hääkimppua tai koristekukkia ei tule. Kasvatettuja kukkia ovat vain kampaukseeni ja vieheisiin tulevat kukat. - koristeet tulevat juhlapaikan pieniin maljakoihin, joten emme joudu ostamaan uutena mitään. - pöytäliinat ja astiat juhlapaikalta - ei hääkarkkeja tai ylimääräisiä tilpehöörejä esim. hääauton koristelua - hääyön vietämme hyvin lähellä omalla mökillä - boolimukit ja iltapala-astiat ovat ekokertiksiä - Häälahjaksi olemme pyytäneet sponsorointia häämatkaa varten sekä astioita. Korostimme kutsussa ettemme halua täyttää kotiamme turhalla materialla, pointti toivottavasti menee perille. - Vessakoreina käytämme omasta kodista löytyviä koreja. Korin sisältö nyt on sellaista peruskamaa, jolle on käyttöä sitten arkielämässä (ja koreja voidaan täyttää toki jo kodin kaapeista mm. laastarit, buranat yms.). Häämatkaamme en osaa sijoittaa ekotekoihin, mutta en huonon omatunnonkaan osioon. Me emme miehemme kanssa harrasta lentomatkailua normaalielämässä, vaan jos lomailemme, teemme sen Suomessa. Yleensä käymme vaellusreissuilla tms. ja niitäkin äärettömän harvoin Tarkoituksenamme on ensi vuonna lähteä useammaksi viikoksi häämatkalle, jonne kyllä lennämme. Paikan päälle päästyämme aiomme kuitenkin käyttää vain junia, polkupyöriä ja busseja, toisin kuin muutamat tuttavamme heidän häämatkoillaan (eräällä oli yhteensä YHDEKSÄN lentoa ). En siis suostu kantamaan huonoa omaatuntoa tästä matkasta, jonka aion tehdä kerran elämässäni, etenkin kun koko arkielämäni on yhtä omantunnon kanssa painimista Huonoa omaatuntoa aiheuttavat: - Juhlapaikalle tultava autoillen, koska vietämme häitä omilla synnyinseuduillamme landella. Kutsussa olemme kuitenkin pyytäneet ihmisiä suosimaan kimppakyytejä ja halukkaat julkisen liikenteen käyttäjät kuljetamme linja-autoasemalta juhlapaikalle. - Joudun hääpäivänä autoilemaan kampaajalle ja meikkiin, mutta täällä maalla sitä ei voi välttää. Hiustökötit ja meikit ovat myös iso miinus, mutta en käytä niitä normaalielämässä, joten antaa mennä tämän kerran. Ja voihan sitä työllistävää puolta ajatella myös: pienen paikkakunnan kosmetologi ja kampaaja. - Kutsukortit eivät olleet kierrätysmateriaaleista, vaikkakin olivat pääasiallisesti kotimaista matskua. Olisin halunnut sähköiset kutsut, mutta sitten olisi valtaosa vanhemmista sukulaisista jäänyt kutsumatta Hääinfot ja kutsun printtiosa tulostettiin kyllä kierrätyspaperille. - Ohjelmalehtiset ja menut tulevat jokaiseen pöytään, joskin niissä käytetään ylijäämämateriaalia kutsukorteista sekä uusiopaperia. - Pöydät nimetään lintujen mukaan, joten jokaisessa pöydässä on ihanan kaasoni piirtämät kuvat. Piirrosmateriaalit ja kehykset toki ovat sellaista "krääsää", mutta ne jäävät muistoiksi ja kehykset käyttötavaroiksi kuitenkin häiden hälkeen. - lautasliinat eivät ole kierrätysmateriaalista

Pitkän pähkäilyn jälkeen meidän pöytäämme yhdistetään kaksi neljän hengen pöytää. Oikealle puolelle istutamme vanhempamme ja vasemmalle tulevat minun molemmat isoäitini. He istuvat siinä sitten kaksistaan, koska emme keksineet muuta vaihtoehtoa. Olisimme halunneet toiseen pöytään kaason puolisonsa kanssa sekä bestmanin, mutta bm tulee paikalle yksin emmekä halua alleviivata hänen avecittomuuttaan. Joten muorit saavat kunnian istua kanssamme Meidän pöytämme eteen tulee kaksi tuolia, jotta vieraat voivat tulla juttelemaan kanssamme. Aiomme kyllä itsekin kierrellä heti ruokailun ja kahvin jälkeen, mutta onhan se kiva, jos ihmiset tulevat myös meidän luoksemme. Itse en osaa ajatella, että vieressä istuvat vanhemmat pelottaisivat ketään ystäviä tai tuttavia tulemasta siihen meidän luo, ainakaan toivottavasti. Tuskin heillä meidän häissä mitään niin ruokottomia juttuja on kerrottavana, että meidän vanhuksia tarvitsisi ujostella