Harmi

Meille tulee kauhuleffafiguurit, alien ja predator. On niiiiiiin meitä. Minä olen aivan alien-friikki ja mies taasen predator. Ei ole vaikea arvata kumpi on kumman puolella alien vs. predator-leffoissa

Me ollaan vähän suunniteltu metalli-/(kauhu)leffateemaa häihin (jos nyt saadaan häät aikaiseksi..).Tarkemmin en ole vielä miettinyt miten toteuttaa mitäkin, kun niin lyhyen aikaa ollaan vasta tiedetty naimisiin menosta . Yksi suunnitelma olis ainakin joko vesipullot pöytiin ja pulloihin tekisi etiketit joissa erinäisiä biisien sanoituksia. Vaihtoehtoisesti kynttilänjaloiksi viinipulloja joihin tuo etikettijuttu. Vihiltäpoistumismusiikiksi valikoitui miehen päätöksestä (minun hyväksynnällä) Peltoniemen Hintriikan surumarssi sähkökitaralla soitettuna. Siinä nyt jotain.

Ei nyt ehkä hermot mene, mutta paha mieli on pienistä asioista. Ensinnäkin anoppini ei halua meidän menevän naimisiin (vielä, josko koskaan). Ei ole onnitellut minua kihlauksesta ja vissiin aika nihkeää oli ollut miehellekin asiasta onnittelu. Oli vaan jotain kuulemma mutissut, että ettehän te nyt vielä, kun olette nuoria ja niin vähän aikaa olleet yhdessä (reilu neljä vuotta nyt). Jotain oli myös mutissut siitä, kun aina siellä käydessä olen kuulemma niin masentunut tjsp... Tuntuu, etten ole hänen mielestään hyvä miniä ja puoliso pojalleen, koska olen "mielivammainen" (sairastan kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja syön siihen päivittäin lääkkeitä). Sama ihminen tuossa aiemmin kesällä hehkutti kovasti, kun miehen serkku meni naimisiin ja ai että kun oli ihanaa kun suvun ensimmäinen nuori menee naimisiin ja plaaplaaplaa. Tämä serkkupoika oli naisensa kanssa ollut yhdessä alle kaksi vuotta.... Nyt kun on kyseessä oman pojan naimisiinmeno niin asiassa ei olekaan enää yhtään hehkutettavaa. Suoraan anoppi ei ole minulle koskaan pahaa sanaa sanonut, mutta jotenkin ihmeellinen asenne hänellä ja miehen siskolla minua kohtaan on. Sellainen viileän etäinen. Miehen exän kanssa he ovat olleet hyvää pataa ja vissiin vieläkin, mikä saa minut tuntemaan itseni entistä huonommaksi. Miehen sisko kun kirjoitti ylioppilaaksi tuossa pari vuotta sitten, niin miehen exän sitten kutsuivat laittamaan tän siskon tukkaa.... Sen tiedän ettei varmaan tule puuttumaan hääjärjestelyihin, kun ei kerta edes haluaisi meidän menevän naimisiin. Onneksi miehen äitipuoli on tosi ihana ja ottaa minut paljon lämpimämmin vastaan ja on tosi innoissaan kun vihdoin mentiin kihloihin ja häät suunnitelmissa. Ainiin...se on kyllä jännää että minun tyttäreni anoppi on ottanut ihanasti vastaan ja silloin tällöin ottanut yökyläänkin tytön luokseen. En ymmärrä mistä minua kohtaan tuo nihkeä suhtautuminen sitten johtuu...