Natalie

No, tästä lienee aika erilaisia näkemyksiä. Se yksi Satuhäät-pari oli järjestänyt juhlansa 250 km kirkosta... se alkaa olla liikaa kyllä. Itse valittiin kirkko juhlapaikan mukaan ja etäisyyttä on 100 m. Jos tietty kirkko on tärkeä ja juhlapaikkaa ei löydy läheltä, niin paljon voi tehdä sen eteen että siirtyminen on tehty mahdollisimman helpoksi ja mukavaksi. Järkevä kuljetus ja mahdollisesti jotain pientä purtavaa tai juotavaa ja hyvät ohjeet autoilijoille niin ei tarvitse harmissaan eksyä matkalla. Kyllä täällä naikkareissakin monilla tuntuu olevan kymmeniä kilometrejä kirkon ja juhlapaikan välillä.

Ainoat tuntemattomat ovat pari vielä syntymätöntä vauvaa jotka tulevat maailmaan häihin mennessä jos kaikki menee hyvin.

Toistan Sarppasin kysymyksen eli mites se autohomma toimii?

Välillä kyllä hiukan hämmästyy nuorten suomalaisten naisten käsityksiä omasta sukupuolestaan. Meille papiksi tulee mies, aivan täysin muista kuin sukupuolisyistä.

Ei se influenssasta kai johdu, vaan ihan ylipäätään lintujen ulosteista. Ne ei ole kivoja vaikkei kauhean tautisia olisikaan. Mistäs löysitte nuo serpentiinit?

Meidän häissämme ei säästetä juomissa. En pysty edes kuvittelemaan juhlavaa ateriaa ilman viiniä. Myös meidän suvustamme löytyy pari kuivilla olevaa alkoholistia, mutten usko että meidän häämme olisivat heidän ainoa houkutuksensa ja että tarjoilullamme suistaisimme heidät turmioon.

Itselleni on ainakin hieman kiusallinen se hetki kun pitäisi sitten ottaa jostakin joku paikka. Tämä siis koskee tietysti sellaisia juhlia, joista ei tunne monia tai ketään. Tuntuu oudolta "tunkea" jonkun vieraan ihmisen pöytään mutta jossain olisi kuitenkin istuttava. Myös tietysti nuo aiemmin mainitut seurueiden hajoamiset yms. puhuvat istumajärjestyksen puolesta. Meidän häissämme sellainen tulee olemaan vaikka tuossa aiemmassa kirjoituksessani varoittelinkin. Kyllä oikeasti miettimällä voi tosiaan vieraillekin ihmisille tehdä mahdollisimman mukavan olon kun tietää vieraiden intresseistä, kielitaidosta jne. jne.

Olin kerran erään sukulaiseni häissä joissa vanhempani, veljeni ja minut oli plaseerattu aivan eri puolille salia (siis vanhemmat yhdessä, veli toisessa ja minä kolmannessa pöydässä). Se tuntui tosi oudolta. Ehkä he olivat ajatelleet etteivät aikuiset ihmiset halua juhlia vanhempiensa kanssa, mutta vähintään veljeni seuraa olisin ujona ihmisenä arvostanut. Lisäksi pöydässäni oli lähinnä hääparin työ- ja opiskelukavereita, eli ei muitakaan sukulaisiamme. Yritän siis lähinnä sanoa, ettei kannata mennä liiallisuuksiin siinä, että yrittää yhdistää vieraita ihmisiä ja tutustuttaa ihmisiä toisiinsa. Voi tulla orpo olo kun ei tunne ketään.

Tämä lienee typerä kysymys, mutta eikö ryijyn päällä ole jotenkin hutera seistä korkokengissä?

Täälläkin kiinnostusta G18 kohtaan. Olemme menossa paikkaa katsastamaan, mutta mietityttää salin koko ja tuo monesti mainittu kuumuus. Meilllä olisi nimittäin ainakin se 150 ihmistä, tuleekohan siitä aivan liian ahdasta? Kiven alla tuntuvat olevan juhlapaikat Helsingissä, tai muuallakin pääkaupunkiseudulla, joihin saisi sen oman cateringin viedä.

Hauskoja ideoita. Pidin erityisesti tuosta ryhmäkuva-ajatuksesta. Jäin kuitenkin miettimään että onko se käytännössä hankala toteuttaa. Ilmeisesti kirjoittajalla se on toiminut hyvin, minkähän kokoiset ko. häät olivat? Itse olen nimittäin paljon häissä vierailleena todella allerginen sille kaikelle odottelulle mitä niihin aina väkisinkin liittyy ennen kuin juhlat pääsevät oikeasti alkuun. Eli mietin tässä että jos vieraita on yli sata ja onnitteluihinkin kuluu aikaa niin meneekö homma jo liian hankalaksi?

Maa on niin kaunis on todella kaunis virsi, mutta en voi sille mitään että mielikuvissa se yhdistyy kyllä liian voimakkaasti jouluun ja hautajaisiin että voisin miettiä sitä omiin häihini.

Äh, väärä hälytys. Eli huomasin ajatuksissani kirjoittaneeni sähköpostin loppuosan väärin. Odottelen nyt tässä josko tulisi vastausta. :-[

Yritin lähettää sähköpostia Hambergille, mutta nettisivujen osoite ei tuntunut toimivan. Olisin kiitollinen yhteystiedoista jos jollain sellaisia on. Kiitos.