kielipoliisi

Olisin halunnut kieltää lahjat kokonaan, koska tavaraa on jo ja rahan pyytäminen kuulosti tyhmältä, mutta sulhasen vaatimuksesta pistimme sitten kutsuun toiveen, että meitä voi halutessaan muistaa kartuttamalla talorahastoa. Kavereille olen tosin sanonut, että toive koskee ainoastaan sukulaisia, jotka eivät "osaa" tulla juhliin antamatta jotain.

Me kutsuttiin vain sellaiset kavereiden puolisot, jotka on myös meidän kavereita. Kaikki ystävät saivat siis lähtökohtaisesti yhden hengen kutsun, mutta koska joukossa on pariskuntia, joista molemmat ovat myös "erikseen" ystäviämme, joihinkin kirjekuoriin tuli kaksi nimeä. Sukulaiset kutsuttiin perhekuntina, mutta se on vähän eri asia, koska olemme kuitenkin tunteneet kyseiset perheet koko ikämme.

Eipä tulisi mieleenkään edes käydä kaupassa, jossa on sovitusmaksu. Suunnittelumaksu on eri asia, koska siinä floristi tekee juuri tietylle asiakkaalle räätälöityä työtä, mutta vaateliikkeen myyjät saavat kuukausipalkkaa siitä, että tuovat mekkoja sovitettavaksi. Asiakkaan ei tarvitse perustella, miksi tulee sovittamaan vaatteita. Syyt eivät myyjälle kuulu. Muistetaanpa myös vielä, että piraattikopioiden tilaaminen on eri asia kuin esim. jossain tietyssä maassa valmistettujen uniikkituotteiden tilaaminen. Uniikkituotteiden tilaamisessa ei ole mitään väärää. Ja huom. itse ostin hääpukuni helsinkiläisestä kivijalkaliikkeestä täyteen hintaan.

Bongasin pukuni näyteikkunasta ja se oli vain hienoin koskaan näkemäni mekko, vaikkei se edes ollut yhtään "mun tyylinen", siis sellainen mitä normisti pitäisin. Se sopi vieläpä täydellisesti meidän vähän erikoisempiin hääsuunnitelmiin... Noh, jotta asiat mutkistuisivat, niin vuoden mittaan hääsuunnitelmia jouduttiin pakon edessä muuttamaan, ja sanotaan ynt vaikka että tässä uudessa ympäristössä moderni ja erikoisen näköinen pukuni näyttää vähän kyseenalaiselta. Lisäksi sulhanen, joka syksyllä oli EVVK-asenteella hääpukujen suhteen, rupesi nyt viime kuussa osoittelemaan kaupan ikkunoista että onpa toi hieno puku, hienompi kuin se mitä ostit. PERKELE! Maksoin puvusta kuitenkin aika paljon eikä palauttaakaan voi (eikä uutta ehdi ostamaan ja muokkaamaan, häihin kuukausi), joten tällä mennään. Sanoin sulhasellekin että mitäs et lähtenyt syksyllä kirveelläkään pukuja katselemaan, nyt sun vaimollesi tulee ruma hääpuku...

Joo siis oon ite morsian. Kyselin täältä "puolueettomalta" maaperältä ensin, koska pari kaveria joille mainitsin ideasta, piti sitä outona. Hyvä ettei sitä suoralta kädeltä tyrmätty! En usko että kaverit siitä nokkaansa ottaa, kun tässä on kuitenkin jo monta vuotta pidetty nuudelinyyttäreitä silloin kun meikäläinenkin oli yhtä köyhä.

Perinteisestihän ilmeisesti on niin, että juhlakalu ei itse osallistu polttarikustannuksiin, vaan kaverit kustantavat kekkerit. Mutta entä jos tilanne on se, että kaikki kaverit ovat opiskelijoita mutta juhlakalulla on jo työpaikka ja sitä kautta rahaa? Voisiko tässä tapauksessa tehdä niin, että juhlakalu maksaa polttarit tai antaa vaikka jonkun summan (esim. 400 euroa), millä kattaa ainakin suurin osa kustannuksista? Onko kokemuksia? Tiedän ettei ne suuret rahat kivoja polttareita tee, mutta kyllähän se ainakin helpottaa... vai? Mun suurin toive on, että nekin joiden on hankala osallistua välimatkojen ym. vuoksi pääsisivät mukaan juhlistamaan mun viimeisiä neitihetkiä, joten olen ihan valmis kustantamaan heidän osallistumisensa vain siitä ilosta, että pääsen kerrankin bilettämään heidän kanssaan.