maippi

Itellä on kaksi pikkusisarusta, enkä ymmärrä, että heidän pitäisi odotella, että saan itse toimittua Hassu ajatus.

Molemmat pitää oman sukunimensä. Mies toivoisi kovasti, että ottaisin hänen sukunimensä, mutta en itse koe tarpeelliseksi. Sen olen kuitenkin luvannut, että mahdolliset lapset saavat miehen nimen. Äidistähän ollaan yleensä varmoja En pidä omasta nimestä mitenkään erikoisesti, mutta en kyllä miehen nimestä sitäkään vähää.

Mun avokki kerran, taisi olla Satuhäitä katsoessa, kummasteli että "jaa, eikö se sormus pidä olla kun pyytää naimisiin?" Näytti sen jälkeen vähän helpottuneelta. Vaikea sanoa, mitä tulee tapahtumaan, mutta yllätyn erittäin paljon, jos sormus on mukana.

Meillä on ehkä vähän hassu tilanne. Hääpäivän olemme jo päättäneet, mutta se on vasta 2017. Molempien mielestä kihla-aika on niin pitkä, että sormuksia ei hommata vielä. Eikä me olla vielä kerrottu esimerkiksi vanhemmille, joillekin kavereille olen puhunut jo. Eli olemme siis päättäneet naimisiin menosta, mutta mies aikoo vielä kosia, silloin sitten hommataan sormukset. Eli siis sekoitus molempia!

Meillä tällä hetkellä molemmat vakituisesti töissä. Tosin itse olen ajatellut vaihtaa alaa, joten tulevien häiden aikaan on suunnitelmissa olla vastavalmistunut. Eli opiskelijana suunnittelen sitten häät lopulliseen muotoonsa

Avokki ei edes tiennyt karkauspäivän perinteistä... Pohjustin sille niitä pari päivää, mutta ei se silti ottanut tosissaan kun kysyin että mennäänkö naimisiin Lopulta kun intin, suuttui! Muutaman päivän päästä sain sen lupaamaan, että puhutaan naimisiin menosta Lopulta siitä tuli hyvä keskustelu, miehellä oli aika hassuja käsityksiä ja väärinymmärryksiä. Tosin jouduin lähtemään mitä-naimisiin-meno-mulle-tarkoittaa -kohdasta, ja siitä eteenpäin. Lopulta mies jopa sanoi, että voidaan mennä naimisiin 2017! Sitä odotellessa