Nyt on pinna niin kireellä, että meinaa taju mennä. Häät ovat viikon päästä eikä itselläni tietoakaan hääpuvusta. Olen ostanut parikin hääpukua jo aiemin, mutta kumpikaan niistä nyt ei sovi meidän häihin. En haluaisi nimittäin laittaa maistraattiin keskellä päivää over the top prinsessa hääpukuani. Tuntuu jotenkin tyhmältä se päällä mennä ensiksi maistraattiin omalla autolla ja sitten takaisin kotiin juomaan kahvit muutamien läheisten kanssa. Ja se toinen puku on ihan liian pieneksi käynyt eikä muutenkaan sovi omaan tyyliini enää. Ideana oli ommella yksinkertainen valkoinen pitkä kesämekko trikoosta. Noh, sain kankaat todella edullisesti - 7,50 kaikkine tarvikkeineen. Nyt olen pari viikkoa yrittänyt kankaasta vääntää omaa pukua. Eikä yksikään yritys ole onnistunut. Tuleva puolisoni vitsaileekin jatkuvasti hokemalla hiiri räätälinä kertomusta. Joo, toooooosi hauskaa! Olen kahteen otteeseen jo ommellut kankaista puvun, vaan sovittaakseni sitä ja todetakseni, että ei tämä miellytä omaa silmää yhtään. Joka kerta tietysti pukuun käytettävä kangas hupenee. Nyt kangasta vielä sellaiset 1,80 x 1,50 jäljellä. En koskaan tee mitään kaavoista, sillä ne eivät salli minkäänlaista luovuutta. Suunnittelen siis kaikki tekeleet itse. Nyt vaan stressi lähestyvästä hääpäivästä on lukinnut kaiken luovuuden ja tahtoisin oikeasti vaan lyödä hankat tiskiin. Vielä on ennen hääpäivää kaikkea muutakin tärkeää tehtävänä, joten pelkästä hääpuvun ompelusta ei ole kyse. Pitäisi tehdä koemeikki ja -kampaus, valmistaa kimppu, siivota huushålli että kehtaa vieraat päästää kahvittelemaan, leipoa, tehdä manikyri ja pedikyri, ajella ristiin rastiin hakemassa kamaa tuota päivää varten jne. Kaikki tämä samalla kun pitäisi päivittäiset askareet hoitaa ja pitää hyvää huolta lapsesta. Olen yksinkertaisesti niin rikki, että ei ole yhtään fiilistä edes enää mennä naimisiin.