Vintage13

Rouva
  • Content count

    124
  • Joined

  • Last visited

About Vintage13

  • Rank
    Vakkari

Profile Information

  • Gender
    Female
  1. Kampaus pysyi ihan samanlaisena koko päivän, illan, yön ja aamun Muutamaa pinniä tökin takaisin paikoillensa, mutta eivät siis näkyneet muille vaan tuntuivat vaan itsellä. Ja niskanuttura siis kyseessä.
  2. Kyllä vastasi. Tietysti en uskaltanut toivoa, että kaikki menisi juuri niin hyvin kuin ne meni.
  3. Ei ollut haikeaa. Syynä voi olla kyllä sekin, että sukunimemme ovat hyvin samankaltaisia, ja en aina edes tajua, että nimeni on muuttunut!
  4. Kyllähän sitä rahaa meni, mutta ei häitä ja sitä tunnelmaa voi mitenkään katua jälkeenpäin. Vielä näin häiden jälkeenkin tupsahtelee postiluukusta laskuja (kuvaaja, kukkakauppias...) mutta mielelläni ne maksan kun muistuttaa tärkeästä päivästä.
  5. Ei tullut! 17 tuntia 9 cm koroilla oli kyllä mielestäni huima saavutus. Loppuajaksi otin kengät pois, vähän oli turvoksissa, mutta ei rakon rakkoa yms. muutakaan hiertymää. Suihkutin aamulla jalkoihini Bama silky feet sprayta, jota voin suositella kaikille, jotka eivät käytä sukkahousuja! Olin siis varautunut 2 varakengillä, rakkolaastareilla yms. mutta mitään ei tarvittu, en osaa selittää asiaa muulla kuin tuolla suihkeella, koska yleensä en pysty ikinä käyttämään korkkareita kuin sen muutaman tunnin, kun alkaa jo jomottaa.
  6. Hymyilin, mutta katsoessani rakkaisiin vieraisiin penkkiriveillä meinasi tulla itku, jolloin piti yrittää pitää itsensä kasassa. Olin vähän yllättynyt tästä, koska yleensä en itke kovin helposti, mutta kyllä ne omat häät saivat kuitenkin liikuttumaan..
  7. - Hetki, kun sulhanen näki minut ensimmäistä kertaa hääaamuna hääpuku päällä - Kirkossa, kun pappi julisti meidät aviopuolisoiksi - Lauluesitys kirkossa sai molemmat liikuttumaan - Loppuilta/-yö häissä, kun kaikilla oli niin muukaavaa, ja enää ei tarvinnut jännittää
  8. Itsekin luultavasti sorrun tähän rouvatukka- kerhoon. Häitä varten vuoden kasvatin hiuksia, jotka ovat nyt noin lapaluiden alle, niin nyt sulho on ruvennut puhumaan, että haluaisi minulle lyhyen polkan... Hmm... Tykkäisin kyllä itsekin, mutta yritän nyt kuitenkin vielä hetken pitää näitä pitkiä, kun ei ne ihan hetkessä taas kasva takaisin..
  9. En hössöttänyt yhtään turhaan. Tai no en tiedä voiko sitä hössöttämiseksi sanoa, koska olin ihmeen rauhallinen koko suunnittelun ja häiden alusviikon ajan. Mutta niinkuin N&P sanoi, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Ja monet häävieraatkin kiittelivät sitä, kuinka huomasi, että jokainen pienikin asia oli hienosti huomioitu ja nähty vaivaa. Joten mikään ei tunnu turhalta näin jälkikäteen, ihana päivä oli ja kiva oli suunnitella, mutta nyt uudet tuulet puhaltakoon
  10. Ajattelin säästää myöhempiä muisteluhetkiä varten: - hääpuku, kengät, huntu, hiuskoriste ja laukku - kutsu, painetut servetit, kakun koriste + pöytäkoristeista yhden kappaleen jokaista - vieraskirja, polttarikansiot - polttariasusteet - morsiuskimppu - onnittelukortit
  11. Koko hääviikon pidin vapaata, ja olihan siinä joka päivälle jotain ohjelmaa, että ihan fiksu päätös!
  12. Vastaampa tähän nyt itsekin, kun häät ovat takanapäin. Itselläni oli keskipitkä laahus, jota ei saanut kiinnitettyä mitenkään vaan kannoin sitä käsilenkistä esim. tanssiessa ja kulkiessa. Olihan se nyt hankalampaa kulkea laahuksellisen puvun kanssa, joka oli vielä runsashelmainen kuin kapean ja ei laahuksellisen kanssa. Vessassa käynti ei olisi kyllä itselläni onnistunut mitenkään yksin, mutta onneksi oli ihanat kaasot. MUTTA en vaihtaisi mistään hinnasta tätä ihanaa pukuani mihinkään muuhun, KOSKA hääpäivä oli ainutlaatuinen ja se päällä tunsin olevani kaunis morsian. Tyllihelma ei saanut minkäänlaisia repeämiä yms. vaikka jotkut vähän talloivat sitä välillä. Enkä olisi edes antanut sen häiritä, koska kertakäyttöinenhän se hääpuku minulle on
  13. Ja niin se mieli muuttuu, kun aikaa kuluu.. Eli lopullinen päätös on se, että hiuksiin tulee hiuskoru ja huntu. Hunnun otan pois kirkkoseremonian jälkeen pois ja hiuskoru jää paikalleen.
  14. Kaverin häissä oli suklaaputous, johon sitten dipattiin mansikoita. Hyväähän se oli! Mutta itsekin onnistuin sottaamaan suklaata mekolleni.. Kuulemma suklaaputouksen pesemisessä olikin sitten ollut työtä, kun suklaa oli kovettunut koko laitteeseen. En siis itse ehkä kovin isoihin häihin tätä suosittelisi, mutta pienemmissä häissä varsinkin ihan ok
  15. Itse asiassa ei kauheasti stressaa. Olen tosi tarkka kaikista asioista, joten olen vähän yllättynyt, että olen näin tyyni ja rauhallinen. Johtuu ehkä siitä, että hääjärjestelyt on tosi hyvällä mallilla ja oikeastaan ainoat asiat, mitä puuttuu heinäkuisiin häihin on karaoke/musiikkilaitteiden hommaaminen, kertakäyttöastioiden ostaminen ja pikkuleipien leipominen. Joten älkää te muutkaa turhia stressatko vaan nauttikaa tästä ihanasta ajasta! Anoppia lainaten "tämä häiden odottaminen taitaa olla sitä parasta aikaa, kun se itse päivä on niin nopeasti kuitenkin ohi"