kissamainen

Jäsen
  • Content count

    2
  • Joined

  • Last visited

About kissamainen

  • Rank
    Untuvikko
  1. Vieraita on tulossa vähän reipas sata henkilöä. En osaa sanoa mitä hän häissä tekisi, tuskin mitään, mutta silti pelkkä hänen läsnäolonsa häissä tuntuu tuskalliselta ajatukselta. Toki jos laittaisi kaiken toivonsa siihen, ettei hän ehkä kutsusta huolimatta tulisi häihin. Olen vaan ajatellut sitä, että jos muodon vuoksi kutsun ja sitten hän juuri nimenomaan sen takia tuleekin/äidin patistamana, kun kerran kutsuimmekin hänet vastoin kaikkia odotuksia...
  2. Olen menossa naimisiin ensi kesän kesäkuussa. Ongelma liittyy äitini uuteen mieheen. Vanhempani ovat eronneet jo vuonna -97, kun olin täyttämässä 7. Äiti lähti toisen miehen matkaan jonka kanssa siis edelleen on. Mies on kaikin puolin hirveä ja selväksi on tullut, että hän on vietellyt äitini vain hankkiakseen itselleen taloudenhoitajan. En ole puhunut hänelle sanaakaan useampaan vuoteen, vaikka käymmekin sulhaseni kanssa usein äitini luona kylässä. Olemme sulhaseni kanssa olleet yhdessä kohta 6 vuotta. Myöskään sulhaseni ei ole sanonut muutakuin hei äitini miehelle kun ensimmäisen kerran tämän näki. Ja uskokaa kun sanon, tämä uusi mies ei itse tee elettäkään että tilanne mitenkään muuttuisi. Voisin kertoa kaikista inhottavista asioista lapsuudestani, mutta aikaa säästääkseni tyydyn vain häpeäkseni toteamaan, että vihaan tätä miestä. NOH. Ongelman ytimeksi kitetyykin nyt kutsut. Olen asian kanssa painiskellut ja miettinyt mitä tekisin. Minä, eikä myöskään sulhaseni, en halua kutsua häntä häihini. En halua häntä pilaamaan kaikkea vain pelkällä läsnäolollaan. Toisaalta tiedän sen loukkaavan äitiäni, vaikka epäilenkin ettei heidän välillään mitään rakkautta olekaan ollut enää useampaan vuoteen. Tuntuu silti siltä, että äitini syyttää edelleen minua siitä, etten tule hänen miehensä (he ovat by the way kihloissa, mutteivät naimisissa) kanssa toimeen. Hän ei suostu näkemään kaikkea sitä pahaa mitä teki minulle ja mitä tämä mies on minulle ja entiselle perheellemme ja hänelle itselleen tehnyt. Eli siis etiketti kai vaatisi minua kutsumaan myös äitini uuden miehen, vaikka minulla ei ole vähäisintäkään halua nähdä häntä juhlissamme tai lähellä perhettäni. Toisaalta muutama sukulaiseni, mm. siskoni on sanonut, että hän tuskin tulee paikalle jos tietää isänikin tulevan paikalle. Mutta en halua ottaa riskiä, että hän silkkaa ilkeyttään tahtoisi pilata kaiken. Tai edes periaatteesta en tahtoisi kutsua häntä. Äitini on pahimman luokan loukkaantujamarttyyrisorttia, joten asia tuottaa päänvaivaa. Maksamme itse häämme sulhasen kanssa, joten sinänsä vanhempien mielipiteitä juhlaan liittyvistä asioista ei tarvitse orjailla. Emme myöskään kutsuneet tätä miestä kihlajaisjuhliimme. Asiasta ei mitään kommenttia syntynyt, äiti ei juurikaan puhu mieheensä liittyvistä aiheista ainakaan minun kuulteni. Minulla ei muutenkaan ole erityisen läheiset välit äitini kanssa. Jos joku jaksoi koko oksennuksen läpi lukea, kiitän sinua! Mitä te tekisitte tässä tilanteessa? Olemmeko hirveitä, jos emme kutsu äidin miestä? Hän ei kuitenkaan liity elämäämme oikein millään muulla tavalla kuin sillä, että äitini luona vieraillessa hän jurottaa koneella emmekä koskaan puhu toisillemme mitään.