Some.Day

Ensimmäinen ostos oli helmiäiskartongit, paperit ja kuoret Sulhasen vaatetus on valmiiksi katsottuna, oman puvun kanssa en ole päässyt vielä edes alkuun Muut ostokset jotka olen ehtinyt tekemään on: -Vesihelmet -Leimasintyynyt -Leimasimia -Satiininauhat (kaikki mitä tarvitaan) -Sylinterimaljakot -Tuikkukupit (näitä tosin täytyy vielä ostaa jonkin verran lisää) Mutta pikkuhiljaa. Nyt tulee hankittua lähes joka päivä jotain pientä, ei sitten tule kaikki kulut tuonne hääpäivää edeltäville parille kuukaudelle

Ompas kaikilla ihanan romanttisia syitä päivävalinnoiksi. Meidän päivä valikoitui vain ja ainoastaan juhlapaikan mukaan. Sulhanen valitsi päiväksi ensin kuukautta aikaisemman päivän, mutta haluamamme juhlapaikka oli varattu, joten päiväksi valikoitui sitten tuo kuukautta myöhempi aika

Minen oo edes laskenut budjettia Mutta varmaan mennään siinä n 12-13000€ kohdalla (toivon totisesti että tästä summasta riittää myös häämatkaan). Rahanmeno hirvittää 'Omastatakaa' tulee kuitenkin kampaaja, meikkaaja ja valokuvaaja jotka ei maksa mitään. Tilavuokra on ~500€ (pe-su), pitopalvelu on ~3000€, juomien hinnoista ei ole mitään käsitystä vielä, eikä oikein muistakaan kuluista Mutta ehkäpä tämä (toivottavasti) tästä alkaa selviämään kun päästään vauhtiin

hetkinen: Olisiko mahdollista että miehesi olisi suunnitellut kihlauksen juuri tuolle päivälle (tai ihan lähiaikoina kuitenkin) ja kun sinä otit asian puheeksi hän ikäänkuin 'hermostui' ettei yllätys mene pilalle?

^Ompa surullista Miltä sinusta itsestäsi tuntuu? Onko olosi helpottunut vai tuntuuko 'ahdistavalta'? Odotatko kovasti ns. oman elämän alkamista vai tuntuuko että jos miehesi silmät avautuvat oikeille asioille, teillä on vielä mahdollisuus?

On varmasti jännä ja ihanaa Alan jo jännätä teidän puolesta kun SE päivä on teillä jo ensikuussa! Meilläkin ollaan JO edistytty siihen pisteeseen että katsellaan vihkisormuksia (molemmat) Päivää (tai edes vuotta) ei ole tiedossa mutta sanoin itsekkin että olisi kiva hieman jakaa näitä kustannuksia pidemmälle ajalle, niin ei kaikki tulisi yhtenä könttänä. Sormukset nyt on sellaisia että ne ei mene 'pilalle' vaikka ne 'odottaa' hieman pidempää Elä ole taka-alalla. Mukavaa kun on keskustelua, ja sinä varmasti myös ymmärrät tämän meidän jupisioiden 'tuskan'

Ihanaa Illuusian.unelma! Lupaathan sitten, että et hylkää meitä kun rouviinnut Millon teidän hääpäivä on?

Onnea Hennarok! Niin moni täällä on tehnytkin (kosinut miestä) mutta saanut 'rukkaset'. Sen jälkeen asiasta ei ole saanut miehelle puhua koska se on ollut 'painostamista', eli tähän ongelmaan ei ole vuosiluku auttanut (monet tämän ketjun kirjoittajista ovat kirjoittaneet myös tuonne 'kosinnan odottelu ll'-ketjuun)

Tuhannesti onnea Othilialle! Ihanaa kun saadaan näitä uutisia myös välillä

Mulle tuli ensimmäisenä mieleen, että kun se kosinnan hetki tulee niin vastaan " älä painosta" No en oikeesti, mutta mieli tekis Augusta*: Näin miehen logiikalla, kosintahan on sinulle universumin suurin yllätys koska te ette ole puhuneet siitä viimeaikoina Tipzilla: Mä en enää edes välttele aihetta millään tavalla. Katsoin eilenkin ihan sujuvasti telkkarista 'Kuninkaalliset häät' eikä se (vissiin) häirinnyt ukkoa ollenkaan. Enkä kyllä oikeasti ymmärrä tuotakaan pointtia että jos miehesi on ollut valmis menemään sinun kanssasi naimisiin jo suhteen alku metreillä. Hän itse on asian ottanut puheeksi, miksi se on nyt kun suhteenne on kestänyt jonkin aikaa painostamista? Tämä on juuri se pointti, että jollain on nyt logiikkassa 'häiriöitä'. Meillähän oli ihan sama tilanne. Otin asian itse puheeksi. Ja päätin että koska hän ei halua 'kunnioittaa' minun suhtautumista asiaan (haluan siis väliaikatietoja silloin tällöin missä mennään), niin vähän hiljasempaa on tuo minunkin 'kunnioittaminen' hänen toiveitaan kohtaan (ei saa painostaa). Kultainen keskitie löytyi yhdellä keskustelulla, ja näillä mennään.

Mä oon varmaan putkiaivo tässä asiassa En vaan jotenkin voi tajuta, miten asia voi olla 'yllätys' jos asiasta on yhdessä puhuttu? Ja miksi se on miehille aina niin tärkeää että 'se on yllätys'? Hieman hankalaa on 'olla odottamatta' jotain asiaa jota itse haluaa ja tietää oikeaksi. En tiedä. Jotenkin kauhean ristiriitaista, kun miehet (joo, yleistän nyt ihan törkeästi ) usein käsittävät 'romanttisuuden' joko ihan yltiömäisenä kliseenä tai vaihtoehtoisesti käsitys 'romanttisesta illasta' on täysin toinen ääripää. Miksi kosiminen täytyy tulla 'yllätyksenä'? Eikö se jo riittäisi 'yllätykseksi' miten mies sen tekee? Kyllä vaan nuo miehet osaavat olla välillä hankalia

Nyt varmaan tuo vitsailu toimii, mutta aikasemmin ei ehkä(?) olis toiminut. Täytyy kyllä myöntää että ei paljon tullut mieleen vitsailla asiasta enää sen jälkeen kun olin tosiaan 4 kertaa kolmen vuoden aikana yrittänyt ottaa asian puheeksi, niin minä painostin häntä Oli vitsit melko vähissä Mutta useimmilla tuo varmasti toimii, ja nyt varmaan meilläkin.

Toi on niin totta! Siitä varmaan tulee sanonta ettei voi kävellä ja syödä purkkaa samaan aikaan Mietin myös tuota valtapeliä tuossa toisessa ketjussa. En tiedä, ajatellaanko me naiset näistä asioista vaan niin eritavalla kuin miehet? Ja sitämyöten tulee näitä ajatusmallien yhteentörmäyksiä? Mielelläni minä annan aikaa isoille asioille, mutta hei, 3 vuotta on jo jopa minusta 'hieman' ylimitoitettu No eiköhän (?) me ehkä seuraavan 3 vuoden aikana päästä tässä asiassa taas eteenpäin

No hyvä että olette samaa mieltä (en siis ilmeisestikkään ollut liian 'jyrkkä') Meillä on tuon keskustelun jälkeen tilanne se, että itselläni (ainakin ) on sellainen tunne että voin asiasta puhua ihan vapaasti. Olemme asian ottaneet JOPA uudestaan puheeksi tälläviikolla, ja ukkoni myös osallistui keskusteluun (tai sitten se ei uskalla olla osallistumatta ) Se mikä oli omasta mielestäni outoa, oli se että me olemme kuitenkin olleet yhdessä 7v (kutakuinkin), niin miten voi jollain asialla toista painostaa? Varsinkin sellaisessa asiassa joka koskee MEITÄ MOLEMPIA yhtä paljon? Onko se miehen puolelta ns. negatiivistä painostamista jos hän ei suostu asiaan sanomaan juuta eikä jaata? Tein myös sen jälkeen (kun hän oli minulle todennut että painostan häntä) sellaisen tosi 'reilukerho'-jutun. Hänellä on tärkeä harrastus, josta hän puhuu lähes päivittäin. Minä kieltäydyin puhumasta asiasta hänen kanssaan n. kuukauden verran, ja totesin aina jos hän kysyi mielipidettäni koskien kyseistä harrastusta että: "sinä painostat asialla minua". Ei se sitten ollutkaan enää hyvä/kiva juttu. Muutenkin tuntuu välillä että tuolla minun ukko-kullallani on tietyllainen empatiakyky ihan kadoksissa. Hän ymmärtää oman käyttäytymisensä tietyissä asioissa vasta, kun minä käyttäydyn häntä kohtaan samalla tavalla. .....miehet

Ehdottomasti olette Othilia oikeaan suuntaan menossa En tiedä teidän taustoja, mutta meillä meni myös tilanne siihen että asiaa oli/on(?) vaikea ottaa puheeksi. Ukkoni ei halua/halunnut asiasta puhua ja tokaisi minulle jopa n. vuosi sitten että painostan häntä asialla. Todellisuudessa olen asian ottanut 3 vuoden aikana 4 kertaa puheeksi ja saanut joka kerta vastaukseksi "kyllä minäkin haluan naimisiin". Meillä oli alkuviikosta aiheesta oikein keskustelu! Siis kerroimme MOLEMMAT omia ajatuksiamme. Kysyin myös että tällaistako tämä loppuelämä tulee olemaan jos joskus naimisiin menemme? Jos on jokin asia, mikä minua vaivaa, niin siitä ei puhuta moneen vuoteen jos sinua nyt ei satu huvittamaan? Se oli ehkä aika raa'asti sanottu, mutta toisaalta tottahan se on. Tämän lauseen jälkeen ukkoni alkoi puhumaan asiasta niin, että hyvinhän meillä on mennyt ym. Minulle tuli jotenkin ihan sellainen olo, että hän oikeasti ensimmäisen kerran moneen vuoteen ymmärsi, että naimisiinmeno ei ole yksin hänen päätös, se on meidän molempien yhteinen. No menipä OT:ksi Tarkoitus oli siis kertoa että tiedän miltä tuo tuntuu, että asia on vaikea ottaa puheeksi. Itse sain asian otettua puheeksi ihan vain sillä, että minulla tuli totaali kyllästyminen asiasta puhumattomuuteen. Ei meillä edelleenkään ole hääpäivää sovittuna, ei edes vuotta, mutta kun pienesti tietää mitä toinen pohtii asian tiimoilta se jo yksistään riittää näin aluksi

Oi kun hienoa Othilia! Sormuskauppaan menette tietysti. Sinä kosit ja miehesi vastasi myöntävästi eikös asia ole sillä selvä No ehkä oikeasti ottaisin asian vielä puheeksi miehen kanssa, mutta selvästikkään miehelläsi ei ole mitään ajatusta vastaan, ihanaa

Häissä 'oikeaoppisen' etiketin mukaan kukaan muu pariskunnista ei saa istua vierekkäin paitsi tietysti hääpari. Kaikki muut pariskunnat 'istutetaan' vastakkain, niin että vierekkäin istuu mies-nainen-mies-nainen jne.

Totta, että odottavan aika on pitkä. Pitääkin itseasiassa ottaa puheeksi että: " mihin kohtaan se meidän hääpäivä sioittuu ensivuonna"

Hienoa Tipsu kun sinulla on parempi fiilis Tottahan on että kyllä tämä 'odottaminen' on vaan välillä hieman raastavaa....

^ Mitä Tipsu luulisit jos ottaisit asian puheeksi, ja kertoisit mitä sinä häistä ajattelet? Siis että juttelisitte 'hyvässä hengessä' siitä, mitä kumpainenkin teistä on häistä ajatellut. Tietysti jos aihe on ns. herkkä, olisi varmaankin hyvä jos keskustelun aluksi painottaisit että tämän keskustelun tarkoitus ei ole se, että mennään heti tai huomenna kihloihin ja päätetään hääpäivä. Voisiko siitä olla apua, ettei tämä asia olisi enää ns. mörkö? Siis että voisitte puhua asiasta avoimesti ja mies kuitenkin ymmärtäisi että vaikka sinä hieman tutkailet hääjuttuja, se ei tarkoita sitä, että huomenna täytyy olla kihlasormus hankittuna. korjattu typo

Mutta tuohan oli tosi 'hienovaraista vihjailua'.

En itseasiassa tiedä En ole tätä 'peitellyt' millään tavalla, mutta käytän nettiä enimmäkseen töissä joten en kyllä tiedä. Pitääkin kysyä tänään

Me teemme avioehdon perinnöstä. Perintöjä koskeva avioehto on voimassa molemmissa tapauksissa (ero tai kuolema) muusta omaisuudesta teemme testamentin (ihan vaan varmuuden vuoksi ).

Meille tulee miehen sukunimi. Itse olen varmaankin vain niin perinteinen, että ajattelen 'näin sen kuuluu mennä'

Mielestäni (tämä on vain minun mielipiteeni) jos pariskunta on avo-tai aviopari heidät tulisi kutsua yhdessä. Mutta jos teistä tuntuu ettette halua juhliinne aveceja, niin sehän on teidän oma päätös teidän juhlat -->teidän vieraat