Northshore

Voin vastata, että kyllä, Hyvinkään maistraatin vihkijät todennäköisesti suostuvat jättämään tuon "avioliiton tarkoituksena"-kohdan pois, ainakin Aila Heusala suostui. Itseäni tuossa kohdassa hämää eniten tuo "yhteiskunnan säilymiseksi", tuntuu hullulta sanoa jotain siitä, mikä avioliiton tarkoitus on, jos hääparilla on aivan erilainen käsitys avioliiton tarkoituksesta. Hyvinkään maistraatin työntekijät ovat kyllä ihanan joustavia, meillä on viikon päästä vihkijänä Tom Marsti, ja hänelle oli ok, että kirjoitimme virallisen osuuden itse (päädyimme siis yhdistelemään osia avioliittovihkikaavasta, rekisteröidyn parisuhteen vihkikaavasta ja Pirjo Hassisen NYT-liitteessä julkaistusta vihkikaavasta).

Meilläkään ei ole tullut mitään negatiivisia kokemuksia vastaan. Hääpukuliikkeitä kiertäessämme saimme hyvää palvelua, eikä kukaan hämääntynyt, kun kävi ilmi että olemme menossa naimisiin toistemme kanssa. Yksi jopa pyyteli kovasti anteeksi kun ei ollut heti tajunnut (vaikka emme edes olleet tuoneet esille mitään, mistä olisi voinut tajuta). Tarjouspyyntöjä lähetellessämme laitoimme aina molempien nimet alle. Keneltäkään emme kysyneet, että eihän heillä ole ongelmaa, ja palveluntarjoajia tavatessamme on ollut ihmisten olemuksesta selvää, että mitään ongelmaa ei ole. On kyllä helpottavaa, että asenteet ovat parantuneet, eikä varmaan olla oltu edes ensimmäinen samaa sukupuolta oleva häitä järjestävä pari.

Komppaan Paperilyhtyä, samaa neuvon minäkin. Sanoisin, että vieraille häissä viihtymisen kannalta on tärkeää, että ruokailun aikana on samassa pöydässä tuttuja, joiden kanssa voi vaihtaa kuulumisia. Joten yrittäkää istuttaa kaverit keskenään ja sukulaiset keskenään. Kavereiden häissä käyneenä voin sanoa, että myös sillä on merkitystä, että juhlissa on hääparin kavereita, jotka kyllä pitävät toivon mukaan tunnelman rentona. Eli jos suku on kovin jäykkää, voi toki miettiä, onko kaikkein etäisimpiä sukulaisia pakko kutsua. Toisaalta joskus täytyy vaan odottaa, että ilta etenee, väki vähenee ja pidot paranee. Olen käynyt myös sellaisissa häissä, jossa hääpari istuu samassa pöydässä kavereiden kanssa (vanhemmat ja suku ovat sitten hieman kauempana). Tuo voisi myös olla hyvä idea, siinä kavereiden keskellä ei ehdi ahdistua siitä, onko kaikilla kivaa kun ympärillä on iloisia ihmisiä. Kimppua / kimppuja ei myöskään tarvitse heittää, tai morsianta / morsiamia ryöstää. Meidän häissä jätetään ainakin jälkimmäinen pois, mahdollisesti myös ensimmäinen. Sen sijaan olemme ajatelleet hauskaa tietovisaa, jossa oikeat vastaukset sitten esitetään powerpoint-esityksen muodossa, kuvien kera. Tietovisa on mielestäni aina ollut hauska ohjelmanumero myös ilman kuvia. Toinen ohjelma, josta olen pitänyt joka kerta, on valokuvashow hääparin elämästä / yhteisestä taipaleesta. Joskus tämä on pyörinyt vain taustalla, toisilla kerroilla se on ollut tiiviimpi setti kuvia, joista on myös kerottu niihin liittyvät tarinat. Jos on avustajana puhelahjat omaava henkilö, hänet voi laittaa kertomaan kuviin liityvät tarinat, tai ne voi kertoa vaikka itse. Jos esiintyminen normaalisti jännittää, voi hyvin olla, että omissa häissä esiintyminen on helpompaa kuin missään muualla. Joka tapauksessa pidän sitä hyvänä ideana ottaa mukaan joku ohjelma, joka tuo hääparia tutummaksi vieraille, koska harva heistä on loppujen lopuksi teidän läheisimpiä ihmisiänne (paitsi toki hyvin pienissä ja intiimeissä häissä). Minulla on aivan sama tuo viimeinen ahdistus kuin aloittajallakin, eli vaikka kovasti toivoo, että vieraissa olisi vain niitä, joilla ei ole mitään outoja fiiliksiä sen suhteen, että olemme naispari, niin vähän silti pelottaa sukulaiset. Kun kuitenkin muistaa nuoruudestaan, että suku ei ole suhtautunut homoseksuaalisuuteen mitenkään itsestäänselvän positiivisesti, vaan pikemminkin päinvastoin, niin väkisinkin miettii, kuinka paljon on muuttunut niistä ajoista. Täytyy toivoa, että itse häätilaisuudessa ei ehdi ahdistua, vaan keskittyy vain olemaan onnellinen. Me ainakin aiomme suudella vihkimisen lopuksi ja ennustan että tulemme olemaan läheisiä myös juhlan aikana. Pitää keskittyä siihen, että ainakin kaverit ja läheisimmät sukulaiset ovat vilpittömästi onnellisia puolestamme.

Jos uusperhekuvio aiheuttaa hämmennystä, voin suositella seuraavaa ajatusleikkiä: kuvittele, että kaikki perheen lapset ovat pariskunnan yhteisiä, ja mieti sen perusteella, kenet lapsista kutsut. Kutsu sitten uusperheestä nämä samat lapset. Jos kutsut vain ne lapset, jotka ovat biologisesti sukua itsellesi, kerrot samalla kutsutulle perheelle, että pidät heidän perhemuotoaan vähemmän arvokkaana, ja laitat vanhemmat hankalaan tilanteeseen (miten kuvittelit, että he selittävät, että vain osa lapsista on kutsuttuja, ilman että kenellekään tulee paha mieli). Minusta myös se on hyvä ohjenuora, että kutsuu ne lapset jotka asuvat vanhempiensa kanssa. Aikuisista lapsista voi kutsua ne, ketkä ovat itselle tarpeeksi läheisiä. Carabossa sanoo sen oleellisen: Kyllä vieraita pitää sen verran arvostaa, ettei lähde jakamaan heidän perhettään.

Mekin ollaan lähdössä häämätkalle Havaijille, ollaan siellä marraskuun pari ekaa viikkoa. Lennot on ostettu, mutta kaikki muu on auki, alkaa hieman stressaamaan, että pitäisi hotelleja varata. Katselimme alunperin lentoja suoraan Havaijille, mutta huomasimme, että lyhyimmillänkin matka kestäisi yli 26 tuntia, joten päätimme tehdä välipysähdykset menomatkalla Seattlessa ja paluumatkalla New Yorkissa. Olemme molemmissa kaupungeissa 2 yötä (mikä toki on aivan liian vähän kaupunkiin tutustumiseen, mutta täytyy sitten mennä uudestaan myöhemmin). Toivotaan, että tämä auttaisi jet lagiin, saa nähdä miten käy. Seattlesta meillä on lento Big Islandille ja sitten meillä on 12 päivän päästä lento Mauilta New Yorkiin. Big Islandin ja Mauin välinen lento on tosi vielä ostamatta ja nyt pitäisi päättää, olemmeko molemmissa 6 yötä, vai miten jaamme ajan. Samoin se täytyisi päättää, että missä päin saaria haluamme asua. Vaikeinta on yrittää matkaoppaiden kuvausten perusteella päätellä, mikä olisi kaikista kivointa aluetta, koska emme ajatelleet joka päivä lähteä autolla liikkelle. Resortit vaikuttavat aika hintavilta myös, joten saattaa olla että päädymme johonkin vaatimattomanpaan majoitukseen, jolloin olisi kyllä tärkeää, että lähellä on kiva ranta ja että hotellin alueella on mukava uima-allas. Kiitos kaikille jotka olette jo jakaneet kokemuksianne, niistä on apua!

Löysin tänään sattumalta tämän linkin: Näissä maissa homoseksuaalisuus on jopa kuolemalla rangaistava rikos. Anteeksi että laitan näin kamalan linkin, mutta tuo on hyvä tsekata, jos on joku tietty maa mielessä, koska tuolla luetellaan myös ne maat, jossa homoseksuaalisuus on laitointa. Ainakaan me emme halua lähteä häämatkalle kohteeseen jossa parisuhteemme tekee meistä lainrikkojia, vaikka netissä kuinka sanottaisiin, että ei sinne ole vaarallista mennä... Pois jäivät siis ainakin Malediivit, ja osa Karibian saarista, jotka muuten kuulostivat ihanilta. Jos haluaa tarkempaa tietoa miten jossain päin maailmaa suhtaudutaan homoseksuaalisuuteen, suosittelen Lonely Planetin matkaoppaiden lisäksi Ison Britannian ulkoministeriön sivua Foreign travel advice. Tuolla on lueteltu kaikki maat, ja suuren osan kohdalla on "Local laws and customs"-kohdassa kerrottu myös yleisestä suhtautumisesta homoseksuaalisuuteen, esim. että onko kyseisessä maassa ok kävellä käsi kädessä. Toki nuo antavat aika masentavan kuvan, kun miettii kuinka monessa maassa on ongelmia. Me olemme päätyneet haaveilemaan Havaijista, koska halusimme paratiisisaarelle jossa voimme rauhassa kävellä käsi kädessä. Havaijissa on myös mahdollisuus rekisteröidä parisuhteensa (civil union) joten siellä toivon mukaan saa olla rauhassa oma itsensä.