anice

Aktiivijäsen
  • Content count

    12
  • Joined

  • Last visited

About anice

  • Rank
    Untuvikko
  1. Itse en ajatellut peittää tatuointi käsivarressa, sillä se on pieni ja siro. Ehkä pyydän kuvaajaa sitten hääkorttikuvaa otettaessa katsomaan, ettei tatuointi tule kuvaan mukaan, koska en haluaisi, että ihmisten katse kiinnittyy siihen aina kuvaamme katsoessa. Onneksi olin käytännöllinen ja osasin ennustaa, etten halua kuvan olevan jatkuvasti näkyvillä, joten otin sen käsivarren sisäsyrjään. Pukuni tulee kuitenkin olemaan hihaton, enkä haluaisi kuvaa erityisesti korostaa.
  2. Me aiotaan hyödyntää kaason perhe, jolla on itselläänkin lemmikkejä. Kaverin veljet osaavat siis toimia lemmikkien kanssa, ja ovat luotettavia tuttuja
  3. Minä taas ymmärrän adminin ahdingon, vaikka se onkin tehty korostetun selväksi: kiinatehtaat vetävät suomalaiset yritykset konkkaan -> ei ole mainostajia, jotka ylläpitäisivät naikkarin toimintaa. Ihan ymmärrettävää. Mutta hei haloo "Kiinasta tulevat ne suomalaistenkin liikkeiden ylihinnoitellut puvut"?? Oikeesti?? Ne suomalaisten liikkeiden puvut maksavat kiinakopioita enemmän, koska ne eivät ole kopioita. Joku on tehnyt suunnittelutyön, tarkistanut materiaalit, palkannut tehtaan ja ompelijat, tehnyt mallipuvut, jotta mahdollisimman hyvä malli menee myyntiin, tarkastanut materiaalin laadun, palkannut mallit, tehnyt studiokuvaukset, hoitanut markkinoinnin jne. Tietysti suurin osa isojen merkkien puvuista tulee myös Kiinasta, mutta mikä yritys muka ei olisi ulkoistanut? Puvut maksaisivat tonnitolkulla, jos kaikki työ tehtäisiin Suomessa. Sitä paitsi käsittääkseni isojen merkkien tehtaita syynätään tarkemmin kuin pieniä pajoja, myös itse merkkien toimesta, koska skandaalit tekevät aika pahaa hallaa vaivalla luodulle brändille. Ja se "ylihinnoiteltu hinta" on muuten sisäänostomaksu, alv, liikkeen vuokra, henkilökunnan palkat, yritysverot, jne. Itse työskentelen vaateliikkeessä sisäänostajana ja vaatteiden sisäänostohintaan lisätään yleensä n. 70%, jolla saadaan juuri ja juuri katettua yllä mainitut. Silti on ajuduttu jatkuvaan alennusten kierteeseen. Kuvittelisin, että morsiusliikeet noudattavat melkolailla samaa hinnoittelukaavaa, sillä vaatetusalalla se on todella yleinen. Myös siinä laadukkaassa nahkalaukussa tai takissa. Kiinassa tehty puku voi olla laadukas, mielenrauhan siitä saa ostamala puvun liikkestä, jossa sitä pääsee sovittamaan ennen ostamista. "Suomalaisten hääpukuyrittäjien kannattaisi ehkä suunnata katse, sinne missä itse ollaan hyviä, eikä keskittyä mollaamaan kiinalaisia kanssaveljiä rikollisiksi." Kopiotehtaat eivät ole kanssaveljiä, ne ovat ideavarkaita.
  4. läheisin ystävä ja pikkusisko toimivat kaasoina. yksi serkuista (heistä läheisin) on sitten morsiusneito. miehellä on kaksi siskoa, mutta heistä kummankaan kanssa ei ole koskaan oikein klikannut, vaikka mukavia ovatkin, joten he eivät tule olemaan morsiusseurueessa.
  5. Musta kosinnan pitää olla sellainen, että se sopii kyseiselle parille. Julkiset voivat olla todella suloisia, mutta itse en haluaisi sellaista, koska sekä minä että mies inhotaan olla huomion keskipisteinä. Olisi siis ollut todella outoa tulla kosituksi muiden ihmisten edessä. Häissä sitten annetaan ne lupaukset kaikkien edessä, joten koin, että kosinta, lupaus aviolittosta, tulee tapahtua yksityisesti, eikä ns. ole muiden asia Mulla vaan olisi ihan todella kiusallinen olo, jos olisi julkisesti kosittu.
  6. Kaveri värjäytti Jimmy Choon hääkenkänsä Stilissimassa, se oli ilmeisesti ainut liike Helsingissä, joka kenkiä värjää. Paikka tekee myös itse värejä, joten ei ollut mitään tiettyä värikarttaa, vaan kaveri vei värinäytteen ja sitten sen mukaan värjättiin. Ennen värjäämistä pistivät hänet allekirjoittamaan lapun, että eivät takaa värjäyksen lopputulosta, vaan se on kaverin vastuulla, koska kyseessä oleva kenkä ei ollut tarkoitettu värjättäväksi. Mitä tahansa satiinikenkää ei pysty värjäämään ja he takaavat lopputuloksen ainoastaan sellaisille, joiden tietävät olevan värjättäviä (morsiusliikkeissä myytävät kengät taitavat olla tällaisia enimmäkseen). Ihan ymmärrettävää kyllä. Sitä en koskaan tajua, miten kaveri sitten uskalsi antaa Jimmy Choonsa (!!) värjättäviksi, mutta oikein kivat niistä lopulta tuli. Väri oli hieman erilainen, kuin mitä hän toivoi, mutta oli kuitenkin tyytyväinen. Eli älä vain tilaa joitakin satiinikenkiä ja oleta, että ne pystyy värjäämään, vaan tarkista värjäyskelpoisuus ensin!
  7. Nyt! Eli melkein heti kihlautumisen jälkeen, kun häihin on 1,5 vuotta. Näissä on todellakin parempi olla ajoissa kuin myöhässä.
  8. Hei tiedättekö, millon tuo Lovebirds avaa? Ajattelin ostaa puvun käytettynä ja koska häihini on 1,5 vuotta aikaa, laskeskelin, että minulla on vuosi aikaa metsästää unelmapukua käytettynä. Jos ei sitten sinä aikana satu kohdalle, niin marssin liikkeeseen tilaamaan. Jos Lovebirds laittaisi vaikka kuvat kaikista myyntiin tulevista puvuista verkkoon, ei tarvitsisi sitten ravata siellä vuoden ajan joka päivä tutkimassa
  9. Mä taas taidan olla merkkiuskollinen, kun kyyttään tiettyä White Onen pukua. Ajattelin käydä Stockamannilla ja Stilissimassa sovittamassa (siskolle kun haettiin hääpukua, oli näissä paras palvelu, Stokka vain oli hinnoiltaan kalliimpi). Meslewinkin kuulin myyvän kyseistä pukua (tai todella samanlaista), mutta sinne en enää astu jalallakaan. Ylioppilasmekkoa metsästäessäni erehdyin menemään sinne ilman sovitusaikaa ja minut käytännössä heitettiin ulos sieltä vaikka liike vain kumisi tyhjyyttään. Olin matkustanut tunnin bussilla päästäkseni sovittamaan mekkoja, ja sitten tuolta käännytettiin potentiaalinen (ja sillä hetkellä liikkeen ainut) asiakas pois. Mitä ihmettä??
  10. Me ollaan kihloissa noin 1,5 vuotta ennen häitä. Itse olisin haikaillut pidempää kihlausta, koska omat vanhempani olivat todella pitkään kihloissa. Olisin siis toivonut, että kihlaus olisi tapahtunut aikaisemmin, tässä kuitenkin oltiin yhdessä oltu seitsemän(!) vuotta ennen kosintaa. Olisin halunnut ihan vaan nauttia kihloissa olemisesta, ennen kuin alan hösätä hääjuttuja. Mies taas koki asian niin, että kun mennään kihloihin, pitää myös hääpäivä (tai ainakin joku aavistus siitä) osata määrittää. Nyt sitten sovittiin päivä 1,5 vuoden päähän, niin että häitä on hyvin aikaa suunnitella, ei tarvitse kiiressä hösätä ja saa nauttia myös kihla-ajasta.
  11. Meillä miehen kihlaa jää toimittamaan myös vihkisormuksen virkaa. Näin ihan vaan siksi, että tuo kihla on sen verran leveä, ettei siihen viereen saisikaan kivasti mitään muuta. En kyllä näe mitään "pahaa" tai "naismaista" (kuten joku tuolla huuteli) siinä, että miehelle hankittaisiin kihlan lisäksi myös vihkisormus. Kaiverrusongelma (kumpi päivämäärä: kihla vai naikkari) ratkaistiin sillä, ettei tule päivämäärää ollenkaan. Valittiin enemmin sellainen teksti, joka sopii meille.
  12. Olin nukkumassa päiväunia sohvalla, kun heräsin siihen, että mies suuteli otsaa. Avasin silmä ja siinä se oli polvillaan edessä, sormus kourassa! Kihlautumisesta oltiin puhuttu jo aiemmin, mutta toivoin, että itse kosinta tulisi yllätyksenä. Ja niinhän se tuli. Siinä sitten unipöhnäisenä sopersin onnesta itkien myöntävää vastausta