Meillä oli viikkositten tuo kakkosvaihtoehto. Harjoituksissa kun pappi asiaa tiedusteli katsoin miestäni kysyvästi ja hän totesi ykskantaan että loppuun asti. Itseäni ei tuo kuolema siinä kammota. Se on osa elämää, jokaisella meistä joskus edessä ja on toisaalta jopa hienoa, että siitä puhutaan myös uutta liittoa solmittaessa. Siinä kohtia on hyvä alttarilla muistella omia sukulaisiaan, jotka vilkuttelevat pilven reunalta. Tämä kuolemaan asti tarkoittaa minulle ainakin sitä, että tähän lähdetään ihan tosissaan eikä aijota heti ensimmäisen vastoinkäymisen kohdalla hypätä kelkasta. Minulle se että mieheni tahtoi näin oli mitä suurin rakkaudenosoitus. Hän todellakin haluaa Jumalan ja kaikkien todistaessa kulkea kanssani koko elämänsä. Tänä päivänä kun kuulee liian paljon tarinoita jo kauan seurustelleista, jotka aloittavat eroprosessinsa vuosi vihkimisen jälkeen.